Simo Puupposesta eli Aapelista löytyy tietoja monista eri lähteistä, mm. seuraavista teoksista:
- Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
- Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
- Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (teos on vuodelta 1967)
Mainintoja Aapelista on myös mm. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa, Otavan kirjallisuustiedossa ja Matti Kuusen toimittamassa teoksessa Suomen kirjallisuus.
Parnassosta (3/1959)löytyy Jouko Tyyrin kirjoittama artikkeli Aapelin rooli ja maailma. Jyväskylän kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmassa on myös joitakin sanomalehtileikkeitä Aapelista.
Pelin suunnittelija laatii ensin suunnitelman minkä muotoisia ja kokoisia paloista tulee. Näiden suunnitelmien pohjalta on tehty metallinen muotti, jolla palapelejä pysytytään tekemään painamalla muotti pahvin läpi. Tästä prosessista löytyy Youtube-video:
https://www.youtube.com/watch?v=o-m9LVE4W2g
Nykyään voidaan hyödyntää myös laserleikkureita. Tästä ja myös perinteisestä muottitekniikasta löytyy videoita täältä:
https://www.mentalfloss.com/article/502944/watch-how-jigsaw-puzzles-are…
Suomessa Internetin käyttäjiä (= jossain käyttäneet) oli vuoden 2002 lopulla seuraavasti:
- miehet 58% - n. 1,47 milj. miestä
- naiset 57% - n. 1,52 milj. naista
- kaikki 58% - n. 2,99 milj. henkilöä
Aktiivisimmat käyttäjät löytyvät 15-49 vuotiaiden joukosta.
Kaksi hyvää painettua lähdettä:
Tietoyhteiskunnan kehkeytyminen / Juha Nurmela, Marko Ylitalo. - Tilastokeskus, 2003. - (Katsauksia 2003/3)
Suuri muutto tietoyhteiskuntaan / Juha Nurmela, Lea Parjo ja Marko Ylitalo. - Tilastokeskus, 2002. - (Katsauksia 2002/4).
Nettiosoite, josta myös löytyy tietoa:
- http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/index.html
Vanhoja karttoja löytyy karttakirjoista kuten esim. Alanen, Timo: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805; Fredrikson, Erkki: Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla sekä Mingroot, Erik van: Suomen ja Skandinavian vanhoja karttoja. Ne löytyvät mm. asiasanalla historialliset kartat; kartat + historia
Lehtiä ei voi varata Helmet-tietokannan kautta. Tietyn numeron paikalla- tai lainassaolo ei myöskään näy Helmetin kautta. Henkilökunta kuitenkin näkee koneeltaan mm. lehtien paikallaolotiedot.
Voit soittaa Käpylän kirjastoon, jossa Kuluttaja-lehden numero 3/2005 näyttää olevan paikalla ja varata sen maksutta varaushyllyyn odottamaan noutoasi. Voit myös pyytää jonkin kirjaston virkailijaa tekemään lehteen varauksen. Tällöin varauksesta menee normaali 50 sentin varausmaksu, ja voit saada sen haluamaasi kirjastoon.
Helmet-aineistohaun kautta voi tarkistaa, mitä tällä hetkellä on lainassa. Tietosuojan vuoksi tietoa vanhoista lainoista ei valitettavasti ole saatavilla.
Jos Sinulla on jokin aavistus lukemastasi kirjasta, Helmet-aineistohausta voi olla apua - erityisesti kirjojen asiasanoista. Myös kirjastojen henkilökunnalla on valtavat määrät tietoa, pienikin vihje voi riittää kirjan tunnistamiseen.
Teos on käännetty puolaksi nimellä 'Sto lat samotnosci'. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) löytyy puolaksi Garcia Marquezilta ainoastaan teos 'Zla godzina'(alkuteos 'La mala hora'). Kotimaisten korkeakoulukirjastojen tietokannoistakaan ei etsimääsi teosta näyttäisi löytyvän, ei myöskään suomalaisista maakuntakirjastoista. Se on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > K > Kaukopalvelu). Voit vielä varmuuden vuoksi tiedustella teosta Helsingin yliopiston Slaavilaisesta kirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm), Helka-...
Kuningatar Vilhelmiinasta löytyy kaksi elämäkertaa suomeksi: Yksinäisenä mutta ei yksin WSOY 1959 sekä Palatsissa on hiljaista, tekijänä Booy, Thijs WSOY 1965. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin pääkirjaston varastosta, tarkemmat tiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Laulunsanat määritellään tekijänoikeuslainsäädännössä teoksiksi, joiden suoja kestää 70 vuoden verran tekijän kuolemasta alkaen. Niinpä pop-laulujen sanoitusten julkaiseminen ilman tekijän lupaa on laitonta. Tämän vuoksi netistä ei löydy yksittäistä kattavaa laulunsanatietokantaa.
Laulunsanoja on kaikesta huolimatta runsaasti saatavilla internetissä. Paras tapa etsiä niitä mm. googlen avulla on hakea jollakin laulun fraasilla tai nimellä.
Yahoolla on muuten suunnitteilla laillinen laulunsanojen tietopankki, josta löytyy tietoa Tietokone-lehden artikkelista sivulta: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=30302&tyyppi=1
Kirja on hankittu Helmet-kirjastoihin kesäkuun puolivälissä mutta se ei ole vielä lainattavissa. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan tiedot ja ensimmäinen nide näkyy Helmet-aineistohaussa.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on suuri joukko kirjoja nallekarhuista. Luonto ja harrasteet-aihealueella (2.krs) on muutamia kuten Grey, Margaret: "Teddy bears", Cockrill, Pauline: "Teddybjörnen" ja Nyström, Marjaana "Nallekarhu". Suurin osa löytyy kuitenkin Saagasta (1.krs). Siellä on esim. Gibbs, Brian: "Making and dressing traditional teddy bears", Laing, Jennifer: "The art of making teddy bears" ja Nel, Martini: "Cuddly teddies: 15 teddy bear patterns". Kirjoja löydät aineistorekisteristämme Aino osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Voit hakea asiasanoilla "leikkikalut", "nallet" ja "karhut". Jos haet nallen teko-ohjeita voit yhdistää esim. toiseen asiasanaan " "valmistus...
Tilastoa käännösmangan määrästä verrattuna muuhun käännettyyn sarjakuvaan ei taida olla. Mm. mangasarjakuvaa myyvästä Fantasiapelit-liikkeestä kerrottiin, että suomeksi mangasarjakuvia julkaisee kolme kustantajaa: Punainen jättiläinen, Egmont Kustannus ja Sangatsu Manga. Ne julkaisevat vuodessa parikymmentä eri nimekettä mangaa. Myyntitiedoista ei löydy tilastoa, mutta liikkeen mukaan mangaa käännetään suomeksi vielä varsin vähän verrattuna muuhun sarjakuvaan, joskin määrä on kasvava.
Tämän vuoden Helsingin kirjamessuilla on monenlaista mangaohjelmaa ja lisäksi suomalaiset mangakustantajat esittäytyvät. Messujen kautta saattaisi saada aiheesta lisätietoa:
http://tour.cosplay.fi/kirjamessut.html
Finncon on suomalainen science fiction- ja...
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Tammi -kustantamosta kerrottiin että heillä ei ole tällä hetkellä aikeita suomentaa lisäosia tähän sarjaan. Mutta ehkäpä et vielä ole lukenut WSOY -kustantamon Remnants -sarjan kirjoja jotka nekin ovat Applegaten kirjoittamia. Remnants -sarjaa on käännetty aika paljon suomeksi ja kirjoja löytyy kirjastossa. Kirjoita Helmetin http://www.helmet.fi hakukenttään applegate remnants niin näet mitä kirjoja Remnants -sarjasta voit saada kirjaston kautta.
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjastokortin saa myös alle 15-vuotias, mutta silloin tarvitaan korttiin takaajaksi yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Takaaja vastaa kortilla lainatusta aineistosta. Helpointa kortti on tehdä alle 15-vuotiaalle, jos takaajaksi aikova on itse mukana, mutta kirjastosta voi pyytää myös kaavakkeen, jonka täyttämällä takaaja voi antaa luvan hankkia kirjastokortin. Mukaan kannattaa varata alle 15-vuotiaan Kela-kortti tai muu henkilöllisyystodistus.
15 vuotta täyttänyt ei sen sijaan tarvitse takaajaa vaan vastaa itse lainaamistaan kirjoista, levyistä ja muusta materiaalista. Kahden kuukauden päästä pystyt siis hankkimaan itse kirjastokortin, kunhan otat henkilöllisyystodistuksen mukaan kirjastoon. Kun täytät 15...
Hei!
Löysin asiaan saman vastauksen kahdesta eri kirjasta: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. O 2000 ja Uusi suomalainen nimikirja. O 1988. Niiden mukaan Aalto on tyypillinen 1900-luvun alussa harkiten valittu sukunimi, sillä siis korvattiin esimerkiksi ruotsalainen sukunimi.
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan cd-levyjä lahjoituksena kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Levyjen kunto toki myös ratkaisee. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä esimerkiksi Kirjasto 10:stä olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville cd-levyille.
Yksi kirja löytyy, jossa Patarein vankilan entiset vangit kirjoittavat vankila-ajastaan. Se on vironkielinen, eikä sitä ole käännetty suomeksi: Võimas ja sünge Patarei: Mälestused Patarei vanglast 1924-1990 / koostanud Rutt Hinrikus (2007).
Kirja on Baltia-kirjaston kokoelmissa:
http://www.eestimaja.fi/fi/baltia-kirjasto.html
