Turun kaupunginkirjaston kirjastokortilla ei voi lainata Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta, vain turkulaisten tieteellisten kirjastojen kortilla voi lainata, lisätietoja
http://www.turkuamk.fi/Public/default.aspx?contentid=13803
Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilassa on vuoden 1945 painos kahtena niteenä. Kirjasta on myös ei-lainattavat käsikirjastokappaleet Kallion kirjastossa. Kirjavarastossa on käsikirjastokappaleiden lisäksi myös lainattavia kirjoja, tällä hetkellä kumpaakin nidettä on kaksi kappaletta hyllyssä.
Cd-levy Korsuorkesteri Abbey Roadilla on tällä hetkellä lainassa ja lisäksi tähän ainoaan kappaleeseen kohdistuu yhdeksän varausta. Käsillä ei siis ole levyn esiteliitettä, josta todennäköisesti selviää kappaleiden täydelliset tekijätiedot. Helmet-kirjastojen hankintajärjestelmästä selviää kuitenkin, että Jorma Toiviainen on sanoittajana tällä levyllä. Levyn julkaisija on Edel Records Finland, yhteystiedot http://www.edel.fi/contact/about.aspx
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on siis toistaiseksi yksi levy, tilanne kuitenkin helpottuu, sillä piakkoin kokoelmiin on tulossa lisäkappaleita.
Käänny lähimmän kirjastosi tai internetin puoleen.
Laulun sanat löytyvät monista nuottikokoelmista, jotka löytyvät monista HelMet-alueen kirjastoista. Mm. seuraavissa se ja sen sanat ovat:
* 110 kitaralaulua
* Hitit : iskelmän 50-luku
* Lauluja elämästä ja valkokankaalta
* Suomalaisen rakkauslaulut
* Suuri toivelaulukirja 7 (löytyy käytännössä kaikista kirjastoista)
* Uusi kultainen laulukirja
* Vihreät niityt
Sanat löytyvät myös internetistä googlaamalla mm. tästä osoitteesta http://www.helsinki.fi/~pjojala/Tabulatuurit_gospel.htm
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tässä joitakin kirjasarjoja, joista voisit pitää. Kaikkia näitä kirjoja saa lainaan kirjastosta.
- Matka alkaa, Iso Karhujärvi, Savuvuori (Etsijät-sarja) / Erin Hunter
- Sysimetsä, Maanalainen Sysimetsä (Sysimetsän kronikat -sarja / Colin Meloy
- Noidan veli, Tietäjän lapsuus, Taikuuden taakka, Kohtalon koukkuja (Chrestomancin maailmat -sarja) / Diana Wynne Jones
- Kultainen kompassi,Salaperäinen veitsi, Maaginen kaukoputki, (Universumien tomu -sarja / Philip Pullman
- Tulikärpäset, FC Tytsyt, Kasi kentälle!, Pusu ja pokaali, Huippuvalmentaja (Futistyttö-sarja) / Anneli Kanto
- Tuliterä, Tiera, Louhi (Sammon vartijat -sarja) / Timo Parvela
- Pikku vampyyri -sarja / Sommer-Bodenburg, Angela
Sivupiiri.fi-sivustolta saa myös...
JR 53 on jatkosodan aikaiseen 3. divisioonaan kuulunut jalkaväkirykmentti 53, jonka perustamispaikat olivat Pudasjärvi ja Ii. Jalkaväkidivisioonan likimääräinen miesvahvuus Suomen jatkosodan aikaisissa maavoimien joukoissa oli noin 16 400. Jalkaväkirykmentin määrävahvuus oli 3 616 miestä.
TS MM tarkoittaa talvisodan muistomitalia. Sen perustyyppiä jaettiin suomalaisille sotilaille palveluksesta vihollisen tulen alla. Mitalin nauhaan kiinnitettiin 12 x 5 mm kokoinen tunnus, jossa on ristikkäiset miekat. Mitaliin on olemassa yhteensä 15 erilaista solkea: 11 taistelupaikkojen tai rintamasuunnan mukaan sekä 4 eri aselajeista tai muusta palveluksesta.
JS MM on vastaavasti jatkosodan muistomitali. Tämän vuonna 1957 perustetun mitalin oli...
Aiheestasi on Anne Koivisto v. -85 tehnyt pro gradu-työn "Verotus Espanjassa suomalaisen yrityksen ja luonnollisen henkilön kannalta" Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Voit yrittää kaukolainata teosta, mutta saat sen kuitenkin vain lukusalikäyttöön. Eija Lipastin teos "Espanja liiketoimintaympäristönä" (Fintra-julkaisu 5; nro 294) vuodelta 1992, on Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjaston kokoelmissa. "Kansainvälisen verotuksen käsikirjasta" (Verohallituksen julkaisu ; 621) löydät tietoa mm. kansainvälisistä verosopimuksista. Teos on luettavissa useiden Pääkaupunkiseudun kirjastojen käsikirjastoissa, mm. Espoon pääkirjaston yrityspisteessä. Taloustaito-lehden numerossa 10, 1998 s.54-55 on Petri Mannisen artikkeli "...
Suuren toivelaulukirjan osien 14 ja 15 sisällöt löytyvät esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta, osoitteesta http:// www.libplussa.fi. Nimekehakukenttään "suuri toivelaulukirja", valitaan sopiva osa ja täydet tiedot
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy muutamia kirjoja Finnairista:
Haapavaara, Heikki: Aika lentää--Finnair 75 |.Finnair, [Helsinki], 1998
Hytönen, Yki: Viisi vuosikymmentä lennossa--Finnairin lentoemäntien ja
stuerttien työn historia 1947-1997. Edita, Helsinki, 1997
Aerosta Finnairiin . [Finnair], [Helsinki], 1993
Näiden saatavuuden voit tarkistaa aineistohausta http://www.libplussa.fi
Aleksi-artikkelihaulla löytyy paljon kiinnostavia artikkeleita.
Kilpailukyvystä esim. Jukka Saastamoisen artikkelit
Lentoliikenne ryhmittyi neljään leiriin (Suomen kuvalehti 1999: 22),
Finnair miettii vastavetoa (Suomen kuvalehti 1998:6)
Sinun kannattaa tulla kirjastoon kysymään muistakin viitteistä.
Korkeakoulujen Linda-tietokannasta löytyi myös...
Kysymyksestä ei oikein voi päätellä, etsitäänkö tietoa suomenkielisen version varhaisimmasta äänitteestä tai nuotista, vai olisiko kuitenkin kyse itse sävelmän alkuperästä.
My Bonnie lies over the ocean on vanha skotlantilainen sävelmä, mahdollisesti 1700-luvulta peräinen. Suomenkieliset sanat sävelmään kirjoitti Maija Konttinen. Vanhin löytämäni nuottijulkaisu, jossa tämä Konttisen käännös esintyy, on vuonna 1917 julkaistu Kansakoulun uusi laulukirja (Otava, toimittanut Paula af Heurlin). Tämän jälkeen laulu on julkaistu kymmenissä eri kokoelmissa.
Vanhin laulun äänite näyttää olevan paljon nuorempi julkaisu eli Georg Malmsténin albumi Georg Malmsen merellä (FInnlevy 1971).
Heikki Poroila
Helsingin asemakaavasuunnitelmista eri aikakausilta löydät tietoa mm. Helsingin asemakaavahistoriallisesta kartastosta (toim. Olof Stenius, 1969) tai moniosaisesta Helsingin kaupungin historia -teoksesta, jonka osassa 3:1 (1950) esimerkiksi kerrotaan J.A. Ehrenströmin asemakaavasuunnitelmasta vuodelta 1812. Arvelen sinun tarkoittavan tätä kysymyksessäsi. Nämä teokset ovat luettavissa tai lainattavissa kirjastoissamme, saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Teoksessa Halkka: Laitetaankos pesä (1998) sanotaan: "Rauhoitetuista linnuista ja nisäkkäistä ei ole luetteloa. Kaikki linnut ja nisäkkäät ovat rauhoitettuja, elleivät ne ole varta vasten rauhoittamattomia."
Suomen laki sanoo asian mutkikkaammin: Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvat
nisäkkäät ja linnut ovat rauhoitettuja. (38. pykälä) Tämän luvun säännöksiä
sovelletaan Suomessa luonnonvaraisina esiintyviin eläin- ja kasvilajeihin lukuun ottamatta metsästyslain 5 pykälässä tarkoitettuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä sekä taloudellisesti hyödynnettäviä kaloja. (37 pykälä).
Johtopäätökseni on: maamyyrä on rauhoitettu, sillä sitä ei ole erikseen rauhoittamattomien eläinten luettelossa.
Pietarinkadun Oilersin perustivat kaveriporukassa Sleepy Sleepers -yhtye (myöh. Leningrad Cowboys) ja muutamat jääkiekkoilijat, mm. Christian Ruuttu Helsingissä v. 1991. Sen jälkeen on matkusteltu ympäriinsä ja järjestetty hupi-, näytös- ja hyväntekeväisyysotteluita. Christian Ruutun mukaan v. 1994 oli myös suunnitelmia ostaa ykkösdivisioonan joukkue ja pelata liigassa.
11.8.2001 Maarianhaminan ottelussa Independent Islandersia vastaan pelasivat ainakin maalivahti Jani Hurme, Christian Ruuttu, Olli Jokinen, niklas Hagman ja Ossi Väänänen sekä "Hanssonin veljekset" Jeff, Steve ja Micke. Leningrad Cowboysien rumpali Pimme Korhonen istui koko ottelun jäähyllä. Nämä tiedot löytyivät Åland -sanomalehden artikkelista 13.8.2001 (s.11-13) ja koko...
Arto-tietokantaa voi käyttää yleensä vain kirjastoissa.
Suomen yliopistoilla, ammattikorkeakoulukirjastoilla ja yleisillä
kirjastoilla (myös Turun kaupunginkirjastolla) on lisenssi Linnea-tietokantoihin (ARTO, LINDA, MANDA,
VIOLA), joten niitä voi käyttää yliopistojen verkoissa ja mainituissa
kirjastoissa. Joissakin yliopistoissa tarjotaan mahdollisuus käyttää
tietokantoja myös etäkäyttäjänä - tiedustele aiheesta lisää omasta
yliopistostasi. Useilla yritys- ja erikoiskirjastoilla ym. on lisäksi erillisiä
käyttösopimuksia. Turun kaupunginkirjastoon tilatut ja varastoidut lehdet löytyvät
kirjaston kotisivun lehtiluettelosta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto/
Suomessa Internetin käyttäjiä (= jossain käyttäneet) oli vuoden 2002 lopulla seuraavasti:
- miehet 58% - n. 1,47 milj. miestä
- naiset 57% - n. 1,52 milj. naista
- kaikki 58% - n. 2,99 milj. henkilöä
Aktiivisimmat käyttäjät löytyvät 15-49 vuotiaiden joukosta.
Kaksi hyvää painettua lähdettä:
Tietoyhteiskunnan kehkeytyminen / Juha Nurmela, Marko Ylitalo. - Tilastokeskus, 2003. - (Katsauksia 2003/3)
Suuri muutto tietoyhteiskuntaan / Juha Nurmela, Lea Parjo ja Marko Ylitalo. - Tilastokeskus, 2002. - (Katsauksia 2002/4).
Nettiosoite, josta myös löytyy tietoa:
- http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/index.html
Aiheesta kannatta hakea kirjaston aineistotietokannasta hakusanoilla keskiaika ja pukeutuminen, tai keskiaika ja vaateeet.
Mm. tällaisista teoksista on varmaan apua:
Hunnisett, Jean: Period costume for stage & screen. Patterns for women's dress, Medieval-1500
A Pictorial history of costume
Hatt, Christine: Clothes of the medieval world
Embleton, Gerry: Medieval military costume : recreated in colour photographs
Ruby, Jennifer: People in costume. The medieval world
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Tässä muutamia vaihtoehtoja:
Trenter, Laura: Prätkäjengin jäljillä 2004
Prätkäjengin kosto 2005
Kontio, Tomi: Keväällä isä sai siivet 2000
Austraasian viimeiset lapset 2002
Maan veli 2005
Altschuler, Sally: Kirjoitus kuun valossa 2004
ja muut Zone 5 -sarjan kirjat
Lukuiloa!
Hyvä nettilähde on tämän palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Siellä on paljon vastauksia, kirjoita hakukenttään francine pascal.
Hyvä kirjallinen lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut...
Tämän hetken tunnetuimmat itävaltalaiskirjailijat lienevät Peter Handke (s. 1942) ja Elfriede Jelinek (s. 1946). Eräitä heidän teoksistaan on mahdollista lukea myös suomen kielellä.
Alla olevasta linkistä löydät saksankielisen internetsivuston, joka käsittelee viime vuosien itävaltalaiskirjailijoita ja heidän teoksiaan:
http://www.literature.at/elib/index.php5?title=Oesterreich_-_Gegenwarts…
