Suomenruotsalaiselta kirjailijalta Elsa Boströmiltä ei ole suomennettu yhtään kirjaa, eikä hänen runojaan ole ilmeisesti suomennettuna antologioissakaan. Pari runosuomennosta on vuoden 1996 Parnassossa (n:o 4, s. 406), mutta kysymäsi runo ei ole niiden joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Kertomus on vanhaa perua ja siitä löytyy varmasti useitakin eri versioita.
Tarinassa on ideana demonstroida kuinka helposti juoru leviää, ja kuinka vaikeaa sitä on sen jälkeen korjata ihmisten mielessä perättömäksi. Viime aikojen kuuluisimmista kyseisen tarinan kierrättäjistä lienee Madonna, kuvakirjassaan Herra Peabodyn omenat.
Kirjassa tyyny avataan ulkona urheilukentällä, jolloin höyhynet leviävät kentälle kuin juoru ihmiseltä toiselle. Pienessä ajassa juoru-höyhenet ehtivät levitä vaikka kuinka pitkälle, ja kentälle levinneistä höyhenistä ehjän tyynyn kokoaminen aika haastava tehtävä.
Madonna itse kertoo kuulleensa tarinan Kabbala-opettajaltaan. Madonnan mukaan kertomuksen olisi alunperin kirjoittanut opettaja nimeltään Baal Shem Tov...
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa mainitaan nimi Jemima (hepr. tunturikyyhky), olisiko Jemi ehkä lyhenne siitä? Jemima on Vanhassa testamentissa yksi Jobin kirjan päähenkilön kolmesta tyttärestä.
Samaan viittaisi myös Wikipedian artikkeli aiheesta, sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Jemina
Valitettavasti vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Lainaushistoriaan kertyvät ne lainat, jotka on lainattu lainaushistorian tallentamisen jälkeen, aikaisempia lainoja ei siis siellä näy.Lainaushistoria on sellainen toiminta, joka näkyy ainoastaan Helmetin puolella omissa tiedoissa asiakkaalle itselleen, ei virkailijoille.
Kirjastojen sunnuntaiaukioloista kysellään aika ajoin. Siihen ei ole Kouvolassa menty siksi että sunnuntaityön teettäminen on kaksi kertaa kalliimpaa kuin arkityö, ja josta työntekijä saa lisäksi kaksi arkivapaata. Tämänhetkisellä henkilökunnalla sunnuntaiaukioloa on vaikea toteuttaa.
Asiaan voisit vaikuttaa esim. ottamalla yhteyttä Kouvolan kaupungin luottamushenkilöorganisaatioon (kuttuuri- ja kirjastolautakunta tai/ja sivistyspalvelujen johtokunta). Yhteystiedot Kouvolan kaupungin kotisivulla http://www.kouvola.fi/paatoksenteko/luottamushenkiloorganisaatio.html
Kouvolan kirjastoissa on aloitettu kirjastoverkkoselvitystyö kesällä 2010. Aiheesta voi keskustella Kyyti-kirjastojen kotisivulla http://www.kyyti.fi/node/tiedotteet/2823 Myös...
Olisikohan kyseessä Unto Kupiaisen runo Koira? Runo päättyy säkeisiin "Minä silitin koirani päätä vain / ja sitten ma ammuin sen. / Ja monta viikkoa jälkeenpäin / olin hyvin surullinen."
Runo löytyy ainakin kirjasta Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies).
Kappaleen "Suuri päivä" on säveltänyt Benny Borg, alkuperäiseltä nimeltään "Den stora dagen". Tämä ruotsinkielinen (alkuperäisversio) löytyy nuottikokoelmasta "Dansbands hits" (1992) ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Eino Grönin laulaman suomenkielisen version "Suuri päivä" on sanoittanut Juha Vainio, mutta siitä ei ole julkaistu nuottia. Kappale on kuultavissa mm. Eino Grönin CD-levyllä "Jokainen päiväni : kauneimmat lauluni" ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
"Oppineen neidin" oletetuksi ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. ja "Tuonelan joutsenen" ilmestymispäiväksi 4.8. Noin kahden viikon päässä ilmestymispäivästä alkaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa olla lainattavissa olevia kirjan kappaleita, jolloin kirjan varauksia aletaan ottaa vastaan, myös puhelimitse ja tietoverkoitse.
Lähde : Fennica, Suomen kansallisbibliografia
Tarkoittanet Allianssin globaalikasvatuksen menetelmäsivustoa osoitteessa http://www.keks.fi/ .
Sisäasiainministeriön Yhdenvertaisuus sivustolla on myös materiaalia aiheesta http://www.yhdenvertaisuus.fi
Marjatta Kurenniemen Pukke Punamuurahaisen seikkailut -kirjaa on hyvin saatavissa kirjastoista kautta Suomen. Sitä on esimerkiksi yli kymmenen Keski-kirjaston kokoelmassa ja näistä vaivattomasti tilattavissa lainattavaksi omaan kirjastoonne.
Pukke Punamuurahaisen seikkailuista on otettu painokset vuosina 1946, 1954 ja 1978. Omakseen kirjaa haluavan kannattaa seurailla verkkoantikvariaattien tarjontaa tai jättää siitä oma ostoilmoitus.
1600-luvulla Rooman imperiumi oli jo lakannut, ja eteläisessä Euroopassa elettiin kaupunkivaltioiden aikaa. Euroopassa käytiin uskonsotia ja Rooman paavien valta väheni. Vaikka roomalaiskatolisen kirkon valta Euroopassa pieneni, säilyi katolisuus kuitenkin eteläeuroopalaisena valtakirkkona. Hengenelämässä valistuksen aatteet seurasivat renessanssia. Näistä ja muistakin asioista on lisää tietoa seuraavissa teoksissa:
Lintner, Valerio: Matkaopas historiaan--Italia (useita painoksia
Burckhardt, Jacob: Italian renessanssin sivistys, 1999
Kristinuskon historia 2000 2 - Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, 1999
Dué, AndreaL: Kristinusko 2000 vuotta, 1998
Euroopan historia , toim. Zetterberg, 1993 |...
Pienimmät löydetyt aivojen kriteerit täyttävät aivot kuuluvat merissä elävälle kastemadon sukuiselle Platynereis dumeriliille. Eläimen kokoon suhteutettuna pienimmät aivot löytyvät kalojen maailmasta, lajilta, jonka tieteellinen nimi on Acanthonus armatus.
World's smallest animal with a brain has been revealed | Daily Mail Online
Acanthonus armatus, a deep-sea teleost fish with a minute brain and large ears | Proceedings of the Royal Society of London. Series B. Biological Sciences (royalsocietypublishing.org)
Kirjastot ottivat keväällä käyttöön valtakunnallisen E-Kirjaston, se korvaa aiemmin käytössä olleet Ellibs- ja Overdrive-e-kirjapalvelut sekä etäkäyttöisen ePress-aikakauslehtipalvelun. Palvelut ovat tähän asti toimineet rinnakkain, siis sekä uusi että palvelu ovat olleet käytössä, mutta vähitellen vanhat palvelut häviävät. Heinäkuun alussa ePress (aiemmin eMagz) poistui käytöstä. Jos haluat edelleenkin lukea kirjaston tarjoamia sähköisiä aikakauslehtiä, sinun täytyy ottaa käyttöön uusi E-Kirjasto -sovellus. Sovelluksen voi ladata älypuhelimelle tai tabletille sovelluskaupasta (AppStore tai Playkauppa). Kun olet ladannut sovelluksen, siihen täytyy kirjautua vahvaa tunnistusta käyttäen, käytännössä siis pankkitunnuksia tai...
Saat PIN-koodin mistä tahansa kirjaston toimipisteestä. Mikäli asiakastietoihisi on tallennettu sähköpostiosoite, voit saada PIN-koodin palautuslinkin sähköpostiisi OUTI-verkkokirjaston kirjautumisikkunan Unohditko PIN-koodisi -linkin kautta. PIN-koodia ei voi saada puhelimitse.
Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Ennen vuotta 1964 kielten opetus on ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena, koska vuoden 1957 kansakoululaki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa...
Tässä alkuun muutama Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvä teos:
Quilliam, Susan: Lapsesi sanaton kieli--käytännön opas vanhemmille. 1994. Morris, Desmond: Mikä vauvaa naurattaa. u.l. 1998. Lapsen normaali ja poikkeava kielen kehitys. 1993 (esim. luku Launonen: Eleestä puheeseen). Nieminen, Pirkko:Äidin ja lapsen kommunikaatio ja lapsen kielen omaksuminen. 1991. Koppinen, Marja-Leena: Lapsen kieli ja vuorovaikutustaidot. 1989. Leiwo, Matti: Lapsen kielen kehitys. 1989.
Näiden saatavuuden saat selville osoitteesta http://www.libplussa.fi. Voit tehdä myös asiasanahakuja pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokantaan.
Ja tässä muutama lehtiartikkeliviite:
Klemettilä, Sinikka : Eleet ja ilmeet kertovat kaiken : koko vauva 'puhuu'....
