Etsimänne laulu on "Vanhan työläisnaisen laulu". Sanat siihen on
tehnyt Petri Repo ja sävelen Kaj Chydenius. Teksti ja sointumerkit
(ei nuotteja) löytyvät seuraavasta julkaisusta: "Legendaarinen
Agit-propin lauluvihko", ISBN 9519766200, joka on saatavilla
useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuuden voi tarkistaa
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta. Koska julkaisussa
ei ole nuotteja, saattaa myös äänitteestä olla apua. Sellainen on
"Aulikki Oksasen lauluja", CD-levy, jota myös voi etsiä Plussasta.
Äänitteellä kappale esiintyy nimellä "Laulu vanhasta työläisnaisesta".
Kyllä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, NettiPlussasta (http://www.libplussa.fi/) saa esiin listan kirjaston cd-levyistä, määrä vain on niin suuri että hakua kannattaa ehdottomasti rajata esim. musiikinlajilla (pelkästään rock-levyjä hakemalla on tuloksena melkein 14.000 nimekkeen lista). Materiaalin runsaus tekee hausta myös hieman hitaan - sama hoituisi nopeammin kirjaston yleisöpäätteellä. Tiskille asti ei siis ainakaan tarvitse välttämättä vaivautua, yleisöpäätteen tai netin äärestä voi myös hyllyssä-tilassa olevan aineiston tilaamisen hoitaa puhelimitse. NettiPlussan käyttöohjeet löytyvät NettiPlussan sivuilta, mutta kerron tässä kuitenkin miten pitää menetellä. Valittuasi minkä kunnan aineistoa haluat tutkia, saat esiin...
Tässä muutama yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta saatu kirjallisuusviite ruotsalaisesta yksityistämisestä yleensä :
MANAGEMENT for privatization : lessons from industry and public service / edited by Joseph Prokopenko. 1995.
SPRINGDAL, Kent : Privatisation of the IT sector in Sweden. 2000.
SVENSSON, Torsten : Marknadsanpassningens politik : den svenska modellens förändring 1980-2000. 2000.
Suomalaisia Telian yksityistämistä käsitteleviä artikkeleita Aleksi-artikkelitietokannasta :
TIILIKAINEN, Teppo : Kansankoti sai kansanosakkeen. Suomen kuvalehti. 2000 ; 24 ; 9.
MÄÄTTÄNEN, Seppo : Epätoivon hyppy osakemarkkinoille. Talouselämä. 2000 ; 21 : 46-48.
Ruotsalaisesta Affärsdata-aikakauslehtiartikkelitietokannasta http://80-www.ad.se....
Lukuisilla järjestöillä ja yhdistyksillä on Suomessa omat, myös lainaustoimintaa harjoittavat kirjastonsa, joten mitään lainsäädännnöllistä estettä kirjaston perustamiselle ei ole. Kirjastojen lainausoikeuden perustana on tekijänoikeuslain 19§, jossa mainitaan "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen" eli laillisesti hankittuja teoksia voi antaa asiakkaille kotilainaksi. Poikkeuksen muodostavat elokuvateokset ja tietokoneohjelmat, joita ei ilman lupaa voi saattaa lainattavaksi yleisölle. Tekijänoikeuskysymyksistä saa tietoa esim. Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille -verkkojulkaisusta http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm ja...
Oletpas valinnut hankalan tutkielman aiheen, sillä afrikkalaisilla kielillä kirjoittavia tunnettuja kirjailijoita löytyy vain vähän. Lähes kaikki afrikkalaiset kirjailijat ovat kirjoittaneet englanniksi, ranskaksi tai portugaliksi. Sama asia heijastuu myös Arikan kirjallisuutta käsitteleviin teoksiin ja artikkeleihin, sillä niissä keskitytään lähes pelkästään englanniksi tai ranskaksi kirjoittaviin kirjailijoihin. Internetistä on kuitenkin mahdollista löytää englanniksi tietoa mm. seuraavista: Thomas Mofolo, Shaaban Robert, D.O. Fagunwa, F Kwasi Fiawoo, J H Kwabena Nketia ja Okot p'Bitek.
Jos haluat tutustua eurooppalaisilla kielillä kirjoittaviin afrikkalaisiin, niin kannattaa ehdottomasti aloittaa Ritva Niklas-Salmisen afrikkalaisen...
Koska Salapoliisi Conan -sarjan osat 33-35 ovat jo nähtävissä HelMetin kautta, ne ovat jo ilmestyneet. Yhtään kirjaa ei vain ole vielä ennätetty tekemään kirjastoille, mutta ne ilmestyvät sinne varmasti pian. Käy katsomassa alkuviikosta uudelleen!
Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Leo Lipsosen Vankilaslangin sanakirjastakaan (1990)ei löytynyt selitystä kakku-sanan kohdalta. Kirjan alussa, Lukijalle-nimisessä luvussa mainitaan, että kakku-sanaan liittyy mielikuva pitkäaikaisesta leivänsaannista, ...evään, limpun, paakelsin, pullan haukkaamisesta, järsimisestä, nokkimisesta tai syömisestä.
Samantapaisia merkityksiä kakulle löytyy Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii -kirjasta (2000). Termiä purra, syödä,heittää kakkua on käytetty kirjan mukaan jo 1940-luvulla.
Jari Halosen ohjaama elokuva Takaisin ryssiin = Back to the USSR ei näköjään enää kuulu HelMet-kirjaston kokoelmiin. Nimeketiedot kuitenkin näkyvät tietokannassa vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin kun viimeinen kappale on poistettu. Tästä syystä elokuvan tiedoissa ei enää ole näkyvissä saatavuustietoja.
Elokuva näyttää kuitenkin olevan vielä joissakin maakuntakirjastoissa, joten voit halutessasi tilata sen kaukolainaksi joko oman lähikirjastosi kautta tai nettilomakkeella
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Cd-levy Korsuorkesteri Abbey Roadilla on tällä hetkellä lainassa ja lisäksi tähän ainoaan kappaleeseen kohdistuu yhdeksän varausta. Käsillä ei siis ole levyn esiteliitettä, josta todennäköisesti selviää kappaleiden täydelliset tekijätiedot. Helmet-kirjastojen hankintajärjestelmästä selviää kuitenkin, että Jorma Toiviainen on sanoittajana tällä levyllä. Levyn julkaisija on Edel Records Finland, yhteystiedot http://www.edel.fi/contact/about.aspx
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on siis toistaiseksi yksi levy, tilanne kuitenkin helpottuu, sillä piakkoin kokoelmiin on tulossa lisäkappaleita.
Tikkurilan kirjastoon on hankittu esimerkiksi nämä teokset:
Kiinteistöyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös / Kari Manner, Antti Suulamo, 9. p. 2010
Kehittyvä kirjanpitotaito / Soile Tomperi 12. p. 2009
Kehittyvä kirjanpitotaito. Harjoituskirja / Soile Tomperi, 13. p. 2009
Asunto-osakeyhtiön kirjanpito- ja verokirja / Marjo Salin 9. p. 2008
HelMetistä voi hakea aiheesta lisää teoksia hakusanoilla asunto-osakeyhtiöt ja kirjanpito.
Thomas Grayn Elegy written in a country churchyard löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957 [ei myöhemmissä laitoksissa]
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. Otava, 1954
Englantilaisen kirjallisuuden kultaisessa kirjassa ja Jylhän suomennoskokoelmassa on täsmälleen sama käännös; näissä runon nimenä on Elegia maakylän kirkkomaalla. Tuhat laulujen vuotta käyttää Jylhän suomennosta Aale Tynnin lievästi muokkaamana; tässä runon nimi on Elegia, kirjoitettu maakylän kirkkomaalla. Kysymyksessä siteerattu kohta on sama kaikissa kolmessa:
"niin moni kukka...
Sukunimistä Viuhko ja Viuhkonen löytyy viitteitä Karjalasta 1500-luvulta lähtien. Samaa juurta oleva Viuhkola on esiintynyt myös talonnimenä sekä kylännimenä Luumäellä, jossa asuu myös Viuhkoja. Nykyisin sukunimeä Viuhko esiintyy pääasiassa kaakkoisessa Suomessa.
Erityisesti Karjalassa esiintyneen viuhko-sanan alkuperäksi on epäilty merkitystä ”vauhko, humu railakka”. Sanan merkitystä ei ole kuitenkaan pystytty täysin vahvistamaan.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava: 2000. s. 759.
Hakutapa hiukan riippuu kirjastosta ja siellä käytettävästä atk-järjestelmästä.
Tässä kuitenkin muutama vihje: Helsingin seudun kirjastojen tietokannasta (http://www.libplussa.fi) voit etsiä valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisu ja kirjoittamalla asiasanaksi "rummut".
Esim. Tampereen ja Turun tietokannoista löytyy aineistoa seuraavasti: kirjoita asiasanakenttään esim. "rummut:soitonoppaat". Voit tietysti kirjoittaa myös pelkän asiasanan "rummut", jolloin sinun täytyy karsia itse pois rumpumusiikki yms.
Alvar Aallosta on kirjoitettu runsaasti, hänen elämästään ja etenkin hänen tuotannostaan. Göran Schildtin 3-osainen elämäkerta Valkoinen pöytä - Nykyaika - Inhimillinen tekijä lienee tuttu? Kolmannessa osassa Inhimillinen tekijä käsitellään vuosia 1939-1976.
Julkaisemattomasta arkistoaineistosta saa tietoja Alvar Aalto -säätiöstä (http://www.alvaraalto.fi/foundation/index.htm), sillä säätiön hallinnon alaisina toimivat Tiilimäellä sijaitsevat Alvar Aalto -arkisto ja Alvar Aalto Akatemia sekä Jyväskylän Alvar Aalto -museo (http://www.alvaraalto.fi/museum/).
Hyötyä on varmasti myös Suomen rakennustaiteen museon kirjastosta (09-8575135,
Kasarmik. 24 Helsinki, srmkirj@kaapeli.fi).
Arto-tietokantaa voi käyttää yleensä vain kirjastoissa.
Suomen yliopistoilla, ammattikorkeakoulukirjastoilla ja yleisillä
kirjastoilla (myös Turun kaupunginkirjastolla) on lisenssi Linnea-tietokantoihin (ARTO, LINDA, MANDA,
VIOLA), joten niitä voi käyttää yliopistojen verkoissa ja mainituissa
kirjastoissa. Joissakin yliopistoissa tarjotaan mahdollisuus käyttää
tietokantoja myös etäkäyttäjänä - tiedustele aiheesta lisää omasta
yliopistostasi. Useilla yritys- ja erikoiskirjastoilla ym. on lisäksi erillisiä
käyttösopimuksia. Turun kaupunginkirjastoon tilatut ja varastoidut lehdet löytyvät
kirjaston kotisivun lehtiluettelosta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto/
Muinaisnorjaan liittyvää kirjallisuutta löydät parhaiten Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista - voit itse katsella heidän aineistotietokannastaan osoitteesta http://helka.csc.fi/ teoksia asiasanahaulla muinaisnorja. Kiinnostavia teoksia voit pyytää kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Myös Turun yliopiston kirjaston aineistohaku http://volter.csc.fi/ antaa muutaman viitteen asiasanalla muinaisnorja, mutta teokset eivät näytä käsittelevän niinkään kielioppi- taikka ääntämisasioita.
Ehkä näistä Internetsivuistakin voisi olla sinulle hyötyä: http://hem.passagen.se/peter9/gram/
Voit myös itse koittaa hakea lisätietoa hakupalveluilla, esim. Googlella http://www.google.com sanalla "Old Norse"
