Helsingin Sanomien aikakonetta tutkimalla löytyy jonkin verran tietoa. Riverboat mainosti lehdessä edullisia juomatarjouksiaan vielä 13.3.1992. Samana vuonna, jossakin vaiheessa yrittäjä vaihtui ja Riverboatin jälkeen toimi Ruoholahdenkatu 4:n tiloissa "kauhuravintola" Horror Club ainakin jo loppuvuonna 1992.
15.12.1992 paikka mainosti Stephen King -viikollaan esittävänsä Kingin kirjoihin perustuvia elokuvia. 8.1.1993 Horror Clubin illassa oli tulennielentää, jättiläiskuristajakäärme-esitys ja hirttoshow. Puolenyön maissa päästettiin irti kahlekuningas Mr. Halonen. 25.1.1992 alkaen vietettiin Dracula-viikkoa. Horror Clubin musiikkikeikoista oli ilmoituksia vielä vuoden 1993 aikana, viimeisin aikakoneen hakukoneella löytynyt 20.8.1993....
Pellervo-seuran talonpoikaisromaanikilpailun v.1945 voitti Hilja Valkeapää teoksella Talo puiden varjossa. Martta Haatanen sijoittui toiseksi ja kolmannen sijan jakoivat Urho Karhumäki ja Viola Kuoksa. Toivo Pekkasen kirjoittama yhteenveto kilpailuun lähetetyistä käsikirjoituksista ja voittajaromaanien esittelyt löytyvät Pellervo-lehdestä 23-24/1945. Samassa lehdessä on myös voittajan haastattelu.
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 asiasanalla laskettelu tai alppilajit löydät aiheeseen
liittyvää kirjallisuutta.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi otsakkeen vapáa-aika alta voit klikata urheilun ja edelleen talviurheilun ja sitten laskettelu.Tästä voit selata aiheeseen liittyviä linkkejä.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytettävissä myös
artikkelien viitetietokannat Aleksi ja Arto, joista hakemalla asiasanoilla laskettelu tai alppilajit pääset aiheeseen liittyvien artikkelien jäljille.
Pääkaupunkiseudun Helmet -tietokannasta löytyi ainakin seuraavat teokset, joissa käsitellään varsin seikkaperäisesti LVI-tekniikkaa yleensä, sekä ilmastointia erityisesti. Voit tarkistaa näiden teosten saattavuutta osoitteesta: http://www.helmet.fi
Voit myös varata haluamaasi aineistoa tämän osoitteen kautta mikäli sinulla on Pääkaupunkiseudun kirjastokortti sekä oma henkilökohtainen salasana. Kummankin voit hankkia mistä tahansa pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta.
Ilmastointitekniikka. Osa 1= Luftkonditionering = Air conditioning
Helsinki : Suomen standardisoimisliitto, 1992
Ilmastointitekniikka. Osa 2= Luftkonditionering = Air conditioning
Helsinki : Suomen standardisoimisliitto, 1992
Vainio, Martti
Lvi-tekniikka / Martti Vainio,...
Oletan, että "anime" tarkoittaa sarjakuvista - lähinnä kai japanilaisista - tehtyjä animaatioelokuvia?
Näitä voit etsiä Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi seuraavasti:
1) - klikkaa sanahaku-kohtaa
- kirjoita hakuruutuun:
s:sarjakuvat and s:animaatioelokuvat
- valitse aineisto-kohdasta videokasetit
- klikkaa hae-kohtaa
Tulokseksi saat tosin vain yhden videon (Akira).
tai
2) voit myös kokeilla seuraavanlaista hakua:
- klikkaa sanahaku-kohtaa
- kirjoita hakuruutuun:
s:animaatioelokuvat and s:japani
- valitse aineisto-kohdasta videokasetit
- klikkaa hae-kohtaa
Tulokseksi saat 118 videota. Kunkin videon sijaintitiedot saat selville klikkaamalla ao.videon nimeä. Listalla voit liikkua eteenpäin sivun...
Tietotekniikan opettamisesta ei todellakaan löydy runsaasti tietoa. Sen sijaan viitteitä verkko- ja etäopetukseen sekä tietokoneavusteiseen opetukseen löytyy runsaasti.
Voit etsiä viitteitä aiheestasi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) käyttämällä hakusanana tietotekniikka ja yhdistää siihen vaikka seuraavia hakusanoja; aikuiskoulutus, opetus, pedagogiikka, oppimisympäristöt. Toki voit myös itse ideoida lisää hakutermejä, apuna voit käyttää yleistä suomalaista asiasanastoa (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/). Samoilla hakutermeillä voita hakea myös Helsingin Yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Helkasta (http://helka.csc.fi/), jolloin saat aiheestasi myös sellaisia viitteitä,...
Aiheesta on ollut pitkiä keskusteluja. K:n ja s:n välillä valitsemisen ongelmaan yksinkertaista ja selvää sääntöä ei ole. Klassisessa latinassa c on ääntynyt k:na, mutta myöhemmässä latinassa (ja siitä kehittyneissä kielissä, mm. ranskassa) tiettyjen äänteiden yhteydessä s:nä. Tähän perustuu se, että latinasta suomeen saaduissa sanoissa c:n vastineena on toisinaan k, toisinaan s. Joissakin on vaihtoehtoina molemmatkin muodot (kritikoida ~ kritisoida). Lähde: Sirahveja savannilla / Riitta Eronen (http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2000/kielii2000_26.shtml).
Aiheesta saa lisää tietoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimistönhuollon neuvontapuhelimesta (09) 701 9365, jossa vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden...
Kirkkonummen Veklahden postinumero on 02400 Kirkkonummi, kuten Kirkkonummen keskusta-alueenkin. Numerot löytyvät Suomen Postin sivuilta esim. kirjoittamalla tien nimen hakuun:
http://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo
Pentti lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emma on vanhaa saksalaista alkuperää ja se tarkoittaa suurta ja voimakasta. Nimi on samaa juurta Irman kanssa. Suomeen nimi on tullut noin 1840-luvulla ja viralliseen almanakkaan vuonna 1950. Tarkempia tietoja kannattaa hakea etunimikirjoista, joita kirjastoissa on runsaasti. Tällaisia ovat Lempiäisen kirjan lisäksi esimerkiksi Kustaa Vilkunan Etunimet ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Tilastotietoja eri nimien vuosittaisesta yleisyydestä löytyy puolestaan Väestörekisterikeskuksen internetsivuilta. http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/suomi/nimet
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kysymäänne tietoa käytettävissämme olevista lähteistä.
Suosittelemme kääntymään asiassa subtv:n puoleen.
http://www.subtv.fi
Kyseessä on todennäköisesti suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja Vivica Bandler (5.2.1917 – 30.7.2004), joka johti Lilla Teaternia vuosina 1955 – 1967. Lasse Pöysti kirjoittaa hänestä muistelmateoksessaan Jalat maahan: ” Vivica oli kauan unelmoinut teatterista. Hän oli opiskellut elokuvaa Jacques Feyderin ja Maurice Clochen assistenttina Pariisissa. Vivica luki agronomiksi. Opiskelu ei ollut helppoa harjoittelukesinä haravakoneen satulassa. Sellaista heinänuhaa kuin Vivicalla en ole nähnyt kenelläkään.”
Vivica Bandler puolestaan muistelee Tove Janssonia kirjassa Toven matkassa, Resa med Tove : en minnesbok om Tove Jansson: ”Epävarmuus leimasi voimakkaasti sekä Toven että minun nuoruutta. Epävarmuuden syitä ei kuitenkaan voi...
Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Kotipalvelun historiasta ei ole tietääksemme toistaiseksi tehty mitään laajempaa selontekoa. Menemällä Googleen ja hakemalla asiasanoilla "kotipalvelu" ja "kirjastot" pääset monien eri kaupunginkirjastojen kotipalvelusivuille. Voit itse ottaa yhteyttä näihin kirjastoihin ja tiedustella kuinka heillä tätä palvelua on vuosien mittaan kehitetty.
Alla muutama verkko-osoite:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kotipalvelu/
http://www.tuusula.fi/teksti.tmpl?id=1121;numero=50987528
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/laitoskirjastot
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11884;8532;86907
http://www.nurmijarvi.fi/palvelut/kirjasto/fi_FI/kotipalvelu
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;108920;132696;135812…
http://kaupunginkirjasto....
Valitettavasti emme täältä voi saada selville tunnuslukuasi, koska se muuttuu heti tapahtuman kirjaamisen jälkeen salakieliseksi tietoturvasyistä. Jos tunnusluku on unohtunut, uuden saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Ota mukaan henkilötodistus ja kirjastokortti. Saat itse valita oman nelinumeroisen tunnuslukusi, joten se kannattaa miettiä jo kotona valmiiksi.
Kyseessä oli mieluummin ammattijärjestö kuin valtionhallinnon elin.
Kyseinen elin valvoi tukku- ja vähittäiskauppojen etuja.
Kaupan keskusliitosta, joka on 1992 perustettu Kaupan Keskusvaliokunta ja Tukkukaupan Keskusliitto yhdistämällä syntynyt järjestö, löytyy tietoja esim. sivuöta http://www2.te-keskus.fi/new/pk-info/kaupankeskusliitto.htm
Kirjastot toki poistavat aineistoa säännöllisesti, mutta varmin tapa löytää oma hyväkuntoinen kappale on etsiä sitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on ns. puutelistoja, joille asiakas voi ilmoittaa etsimänsä kirjan tiedot: puutelistoista kannattaa kysyä oman alueen antikvariaateilta lisätietoja. Verkkoantikvariaateista esim. Antikka.net tarjoaa tällaista palvelua.
Lappeenrannan kaupunginkirjaston/maakuntakirjaston aineistorekisterin mukaan Lappeen historian toinen osa on ilmestynyt:
Ignatius, Tarja
Lappeen historia 2 : kunta kaupungin kupeessa 1865-1966. - Lappeenrannan kaupunki, 2011.
ISBN 978-951-785-126-8
http://weborigo.lappeenranta.fi/
Palén-nimestä löytyy melko vähän tietoa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Väestörekisterikeskuksen sukunimitilasto kertoo, että Palén-nimi on nykyisenä nimeä Suomessa 122 henkilöllä, joista 51 on miehiä ja 71 naisia. Kyseessä on siis melko harvinainen sukunimi. genforum.genealogy.com -sivustolta löytyi tieto, että Palén olisi ruotsalainen sotilasnimi. Sotilasnimi on sotilaalle annettu lisänimi. Suomessa sotilasnimet olivat alkujaan vierasperäisiä ja muistuttivat säätyläisten nimiä. Voit hakea Palén-nimellä Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannasta: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Lähteet:
http://genforum.genealogy.com/finland/messages/2804.html
http://genforum.genealogy.com/surnames/
http://fi....
Amerikkalaiselta runoilijalta Mary Oliverilta ei ole tähän mennessä suomennettu yhtään runokokoelmaa. Ensi vuonna (2013) on ilmestymässä kokoelma Joutsen:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522601381
Sen sisältämistä runoista ei siis vielä ole tietoa. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta selviää, että muutamia yksittäisiä Mary Oliverin runoja on ilmestynyt runouslehti Taitteessa (Taite, 2004, nro 4), mutta vaikuttaa siltä, että kysymäsi ei ole niiden joukossa.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
