Onkohan kysymyksessä LP-levy "Laula partiolainen", julk. Hämeen Partiopojat, esittäjät: Lehtonen, Rauni (johtaja). Plpk Kotkien soittokunta (orkesteri: puhallinorkesteri). Kokkonen, Jarmo (kuoronjohtaja). Pirkan Pojat (kuoro: poikakuoro). Viimeistähuutoa (yhtye). Ojanen, 'Lulu' Leena (laulu). Räsänen, Pauli (laulu). Nuotio-trio (yhtye).
Tämä levy on Sibelius-Akatemian kirjastossa, mutta valitettavasti sitä ei anneta kotilainaan. Tässä vielä kirjaston yhteystiedot http://www.siba.fi/Kirjastot/yhteys.html .
Aaro Hellaakosken runojen käännöksiä löytyy ruotsiksi antologiasta Finsk lyrik I-II sekä teoksesta Parus: merirunoutta neljällä kielellä.
Tarkistakaa saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi vain seuraavanlainen teos:
Kennedy, Alex: FileMaker Pro 4 : a developer's guide. Harlow : Addison-Wesley, 1999.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta ei löytynyt mitään.
Teknillisen korkeakoulun Teemu-tietokannasta http://finna.fi löytyivät seuraavat 2 elektronista kirjaa:
Bucki, Lisa: Filemaker pro 6 for the mac. Boston, MA : Premier Press, a Division of Course Technology, 2003
Kubica, Chris: The book of Filemaker 6 : your one-stop guide to FileMaker pro, pro unlimited, developer, server, and mobile. San Francisco : No Starch Press, cop. 2003.
Näiden elektronisten kirjojen käyttöoikeus on rajattu TKK:n kirjaston rekisteröityneille asiakkaille....
Kyseessä on Chopinin E-duuri etydi eli etydi numero 3. Laulun sanat ja melodianuotinnos löytyvät teoksesta "Hämäläis-Osakunnan laulukirja" (Hämäläis-Osakunta, 1938). Kirja on saatavilla Tapiolan ja Tikkurilan kirjastojen musiikkiosastoista.
Pentti lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emma on vanhaa saksalaista alkuperää ja se tarkoittaa suurta ja voimakasta. Nimi on samaa juurta Irman kanssa. Suomeen nimi on tullut noin 1840-luvulla ja viralliseen almanakkaan vuonna 1950. Tarkempia tietoja kannattaa hakea etunimikirjoista, joita kirjastoissa on runsaasti. Tällaisia ovat Lempiäisen kirjan lisäksi esimerkiksi Kustaa Vilkunan Etunimet ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Tilastotietoja eri nimien vuosittaisesta yleisyydestä löytyy puolestaan Väestörekisterikeskuksen internetsivuilta. http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/suomi/nimet
Seuraavat kaunokirjalliset teokset liittyvät Irlantiin tavalla tai toisella:
Jalonen, Riitta: Todistaja Brigitin talossa (romaani, v. 1998).
Jalonen, Olli: Ilo ja häpeä: kertomus kahdesta maasta; ja itsestäsi (romaani, v. 1981).
Lander, Leena: Tulkoon myrsky (romaani, v. 1994).
Kirstilä, Pentti: Hanhivaara ja sateisen saaren tappaja (jännityskirjallisuus, v. 2000).
Verronen, Maarit: Kylmien saarten soturi (romaani, v. 2001).
Vainonen, Jyrki: Pyhän Leon ihme (tarina Johanna Sinisalon toimittamassa kokoelmassa "Verkon silmässä: tarinoita internetin maailmasta", v. 2005).
Kankaanpää, Hannu: Aika totta (runokokoelma, mm. sarja Irlanti-runoja, v. 1996).
Saarikoski, Pentti: Kirje vaimolleni (romaani, v. 1968).
Rinnekangas, Reijo: Myöhästynyt...
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuliia on toimintakertomus, missä kerrotaan lisää myös automatiosta:
http://www.lib.hel.fi/File/393adf1f-108f-4142-bf3a-0b0525406036/toimint…
Ehdotamme käyttöönne Aisopoksen satua Tuuli ja aurinko. Aurinko saa lämmöllään miehen riisumaan viittansa, puhuri ei pysty voimallaan puhaltamaan sitä pois. "Minun paisteeni on vahvempi kuin sinun puhurisi", kehuskeli aurinko.
Olisikohan kyseessä Unto Kupiaisen runo Koira? Runo päättyy säkeisiin "Minä silitin koirani päätä vain / ja sitten ma ammuin sen. / Ja monta viikkoa jälkeenpäin / olin hyvin surullinen."
Runo löytyy ainakin kirjasta Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies).
Punakantinen kirja oli Venäjän perustuslaki, josta löytyy mm. kuva wikipediasta.
Itse Venäjän perustuslain sisältöön voi tutustua osoitteessa http://www.constitution.ru/en/10003000-01.htm
Oulun kaupunginkirjastossa on Titanicista useita kirjoja eri kielillä. Löydät ne Outi-verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro valitsemalla tarkan haun ja laittamalla Asiasana kohtaan Titanic. Tässä muutamia esimerkkejä (saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta):
• Wetterholm, Claes-Göran : Titanic : suomalaisten siirtolaisten uponneet unelmat, 2012
• Ylikarjula, Simo : Titanicin vuosisata 1912-2012 : unelmalaivan ihmiskohtalot, 2012
• Eaton, John P. : Titanic, 2003
• Lord, Walter : Titanicin kohtalonyö, 1957
Lapsille on upeita kuvakirjoja:
• Crosbie, Duncan : Titanic : unohtumaton laiva, 2007
• Chrisp, Peter : Tämä on Titanic, 2011
Voisikohan kyseessä olla Danny Hustonin ohjaama Disney-elokuva nimeltä Bigfoot vuodelta 1987?
Ainakin juoni kuulostaa ihan samanlaiselta:
http://www.sell.com/23Z9G7
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Zaidan päivä on 11.10. Nimipäivä perustuu siihen, että ”Zaida” ja sen rinnakkaismuoto ”Saida” lienevät lyhentymiä kreikkalaisesta nimestä ”Zenaida”, josta Venäjällä käytetään muotoa ”Zinaida” ja Suomessa ”Sinaida” Ortodoksisessa almanakassa niiden nimien nimipäivät ovat tuolloin 11.10.
Tässä joitakin satukirjoja, jotka voisivat sopia tarkoitukseen.
Bond, Michael: Karhuherra Paddington -kirjat (myös e-kirjana)
Huovi, Hannele: Urpo ja Turpo -kirjat (myös e-kirjana)
Lindgren, Astrid: Vaahteramäen Eemeli -kirjat
Milne, A. A.: Nalle Puh -kirjat
Parvela, Timo: Maukka ja Väykkä, Maukan ja Väykän satukirja
Oletko jo kokeillut seuraavaa?
Moberg, Sakari 1998: Erityisopetuksen ja yleisopetuksen integraatio opettajien silmin. Teoksessa Ladonlahti et al (toim.) 1998: Poikkeva vai erityinen? Erityispedagogiikan uudet ulottuvuudet. PS-viestintä/ ATENA KUSTANNUS, Juva 1998.
Yhteinen koulu kaikille - onko inkluusio tarua vai totta? /
Pentti Murto (toim.)
yväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1999
(Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisu,
ISSN 1456-8705 ; 2)
isbn 951-39-0520-9. Teos löytyy ainakin seuraavista kirjastoista:
KORKEAK.KIRJ: E H3 Jo Ku O Okaj R X Yh Å, eli löytyy myös Eduskunnan kirjaston, HY opiskelijakirjaston jne. kokoelmista.
Pääkaupunkiseudun plussahaussa löytyy mm. Markku Ihatsun teoksia aiheeseen liittyen.
Seuraavien...
Buffan romaanin Syyttäjä alkuperäinen nimi on The prosecution : a legal thriller. Sen ilmestymisvuosi on 1999. Romaanin The Defence alkuperäinen ilmestymisvuosi on 1997. Toistaiseksi D. W. Buffa ei ole kirjoittanut muita jännitysromaaneja.
Tieteen kuvalehden artikkelin mukaan mustan "aukon lähellä niin avaruus kuin aikakin vääristyisivät ennen kuin matka olisi päätepisteessään – ilman paluulippua". Nykylaitteiden avulla emme kuitenkaan voi varmasti tietää, mitä mustaan aukkoon joutuvalle tapahtuu. Tavalliset fysiikan lait eivät mustassa aukossa kuitenkaan päde. Lisää tietoa mm. tästä artikkelista ja Tiedel-ehden artikkelista: Syöksytään mustaan aukkoon (Leena Tähtinen: Tiede: 1.1.2004).
https://tieku.fi/maailmankaikkeus/mustat-aukot/lahde-matkalle-mustaan-aukkoon
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/syoksytaan_mustaan_aukkoon
Sopivia keskusteluun ja työyhteisöjen vuorovaikutukseen liittyviä kirjoja voisivat olla Ronthy-Östberg: Keskustelu kehittää (1998, 9518851336), Juuti: Kehityskeskustelut - johtamisen perusta (1998, 9519411291), Ukkonen: Esimies-alaiskeskustelu (1989, 951354771X), Helin: Yhdessä menestymisen taito (1998, 9519656561) ja Brilhart: Effective group discussion (1998, 0697327264). Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa voi tarkistaa Plussa-aineistohaulla (http://www.libplussa.fi).
