Valitettavasti en onnistunut löytämään V.A. Koskenniemen sanoittamaan ja Yrjö Kilpisen säveltämään lauluun ruotsinkielisiä sanoja. Yleensä Suuressa toivelaulukirjassa on myös sanat, jos laulu on muilla kielillä laulettavissa. Suuri toivelaulukirja 5 sisältää Lippulaulun, tai Siniristilippumme-laulun, mutta siinä on vain suomenkieliset sanat. Myöskään Viola-tietokannasta ei löytynyt viitteitä siitä, että laulu olisi ruotsinnettu.
Kirjasto- ja tietopalvelualan opintoja voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),
ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja
ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää alan koulutuksista löytyy seuraavilta sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Ann M. Martinin kirjoittaman Baby-sitters Club –nuortenkirjasarjan keskeiset henkilöt ovat lastenvahtikerhoa aloittaessaan kaksitoistavuotiaita. Kymmenen sarjan osaa myöhemmin he siirtyvät ylemmälle luokalle, täyttävät kolmetoista ja säilyvät tämän ikäisinä ja samalla luokalla sarjan loppuun asti. Osassa 14 sarjaan tulee kaksi uutta yksitoistavuotiasta jäsentä.
Linkkejä : http://en.wikipedia.org/wiki/The_Baby-sitters_Club#Kristin_.22Kristy.22…
http://members.aol.com/jonmerrill/bscchap2.htm
Sarjasta ja sen tekijästä on suomeksi tietoa kirjassa Koski, Mervi : Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. BTJ Kirjastopalvelu. 2001.
Kannattaa ehkä ensin täsmentää, että ”turve” tässä yhteydessä ei tarkoita suolta nostettua turvetta vaan multapaakkua, jota kasvien juuret pitävät koossa.
Valan vannominen turve pään päällä oli ikivanha tapa vannoa maan kautta. Se perustui maan palvomiseen ja oli käytössä monilla muinaiskansoilla, myös slaaveilla. Erityisesti turvepaakkurituaalia sovellettiin kun oli kyse maata koskevista asioista – maakaupasta tai rajan määrittelystä. Tapa oli käytössä vielä 1600-luvulla. Internetistä löytyi v. 1634 laaditun venäläisten ja puolalaisten välinen rajasopimuksen teksti. Tekstissä sanotaan, että rajariitoja ratkaistaessa osapuolten tulee panna turve pään päälle, suudella ristiä ja sitten vannoa vala.
Venäjän Internetistä aiheesta löytyy tietoa...
Menemällä sen kirjaston sivuille, jonka lehdistä olet kiinnostunut, löytyy aina kyseisen kirjaston lehtiluettelo. Kirjaston voi etsiä vaikka googlen kautta, jos osoitetta ei tiedä ennestään.
Kysymiesi kirjastojen lehdet löytyvät
Seinäjoen kaupunginkirjaston lehdet
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/ Kokoelmat ( kolmas sininen palkki ylhäällä)
Lehdet
Kirjaston lehtikokoelmat
Lehtiluettelot
Seinäjoen pääkirjaston lehdet
Tai voi mennä suoraan osoitteeseen
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Lisäksi on saatavana lehtilinkkejä
Seinäjoen korkeakoulukirjaston lehdet
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Etsitko_tietoa/...
Kuvauksesi sopii Jennifer Worthin teokseen "Call the Midwife: a true story of the East End in the 1950s". Teos on suomennettu nimellä "Hakekaa kätilö!" ja sen on määrä ilmestyä tammikuussa 2013 Teija Tervosen suomentamana ja Otavan kustantamana. BBC on tehnyt Worthin teoksesta menestyssarjan, joka nähdään myös Suomessa.
Englanninkielistä alkuteosta löytyy HelMet-kirjastoista muutama kappale. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta.
Alla olevista linkeistä löydät lisää tietoa kirjasta ja sen kirjoittajasta.
http://www.digipaper.fi/otava/101796/index.php?pgnumb=45
http://www.orionbooks.co.uk/Books/detail.page?isbn=9780753823835
http://www.orionbooks.co.uk/Search.page?SearchText=call+the+midwife
http://en.wikipedia.org/...
Etsimäsi voisi olla Väinö Kirstinän Neito. Runo on Kirstinän kokoelmasta Puhetta vuodelta 1963. Runo alkaa neidon kämmenistä, joista toinen kannattaa hotellia ja toinen on pudonnut pois, ja päättyy varpaisiin, jotka ovat punaista graniittia.
"Suomen kolikot ja setelit n.1400-2015"-teoksen mukaan kolikoiden kunto luokitellaan asteikolla 2-10, kuluneestä virheettömään. Kolikon kunnosta riippuen, 20 markan kolikko vuodelta 1939 olisi 0-60 euron arvoinen. Kuntotaulukon mukaan 10(virheetön)=60e, 8(ei kulumisen jälkiä)=40e, 6(korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä)=3e, 4(tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista)=2e ja 2(kulunut, sileähkö)=0e.
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/...
Vantaan ja Espoon kaupunginkirjastojen käyttämä yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta :
http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py
Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa luokitussovellustaan, jota ei täydellisenä verkosta löydy. Pääluokat löytyvät osoitteesta :
http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/q13.htm
Koko luokitusjärjestelmä pitäisi löytyä painetussa muodossa lähimmästä Helsingin kaupunginkirjastosta.
Englanninkielinen sivu kyllä olisi, mm. http://ravehousetech.miningco.com/library/weekly/aa022398.htm
Myös kirja olisi: History of house.
Suomenkielisiä kirjoja ei valitettavasti löydy, eikä kotimaisisa
aikakauslehtiartikkeleitakaan.Teknosta ylipäätänsä löytyy suomeksi mm.
http://www.damicon.fi/fri/articles/
Nimenomaan Mikkelin Kurki-sukuun liittyvää tietoa ei löytynyt, mutta Kurki-suvun historiasta löytyy kirjoitus ainakin Historiallisen arkiston numerosta 1 (1866) sekä Suomen sukututkimusseuran vuosikirjasta 44. Viimeksi mainitussa on Tapio Vähäkankaan kirjoitus "Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset" ja lopussa runsas kirjallisuus- ja lähdeluettelo aiheesta. Näistä ehkä pääsisi alkuun, elleivät ne ole jo ennestään tuttuja. Mainitut kirjat löytyvät varmasti ainakin kaikista maakuntakirjastoista.
Mirja Kuivaniemestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Artikkelitietokannoista (Aleksi, Kati ja Arto) löytyi kirjailijan haastatteluja (Kotiliesi 1994; 17, s. 36-38 ja Anna 1984; 39, s. 4-7) sekä arvosteluja hänen teoksistaan (esim. Uusi nainen 1984; 12, s.31, Nuori voima 1984; 6, s. 21, Uusi nainen 1990; 6-7, s. 58, Pellervo 1992; 15, s. 63).
Eira Pättikankaasta ja hänen teoksistaan kerrotaan kirjassa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999) sekä Palkkatyöläinen-lehdessä (1997; 23, s. 16.
Kirjasta Liian kaukana Amerikan ranta on arvostelu lehdessä Siirtolaisuus (1996; 4, s. 43-44).
Maakuntakirjastot keräävät aineistoa, esim. lehtileikkeitä oman alueensa kirjailijoista. Kannattaa kysyä Seinäjoen kaupunginkirjasto-...
Helsingin pääkirjasto säilyttää Kauppalehden vuosikertoja, joten käännypä uutisalueen puoleen ( http://www.lib.hel.fi/pasila/uutisalue/ )
Espoon vastaavat tiedot löydät osoitteesta http://www.espoo.fi/xsl_taso2_alasivuilla.asp?path=1;641;7119;14879
Sinulla on myös mahdollisuus rekisteröityä maksutta Kauppalehden verkkoversion lukijaksi, ja sieltä otsikoiden Yritystieto -> Uudet yritykset pääset tekemään hakuja perustetuista yrityksista esim. yrityksen nimen tai rekisteröitymisajankohdan mukaan. Tämä palvelu ulottuu kuitenkin vain 4 kk taaksepäin. Osoite on http://www.kauppalehti.fi
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä Aleksi-artikkeliviitetietokanta, josta voi hakea viitteitä asiasanalla, tässä tapauksessa yrityksen nimellä. Aleksi on aikakauslehtien artikkeliviitetietokanta, josta Seuran ja Suomen Kuvalehden artikkelit löytyvät. Tietokanta antaa haulla viitteet artikkeleihin ja lehdet löytyvät Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta tai Helsingin Yliopiston kirjastosta. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm
Aleksi-tietokanta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneilta, jonne voi varata käyttöaikoja tai haku voidaan tehdä virkailijan avustuksella kirjastojen tietopalvelussa. Kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Helsingin Sanomat on varastoitu...
Lento-onnettomuus oli vuonna 1983. Onnettomuudessa saivat surmansa Manuel Scorza, Jorge Ibarguengoitia, Angel Rama ja Marta Traba. Seuraavalla sivulla on taideteos Manuel Scorzan muistoksi, siinä mainitaan myös onnettomuus ja sen uhrit,
http://www.ccca.ca/resources/english/photography/large03.html .
Suomennettua jännityskirjallisuutta aiheena terrorismi,vakoilu ja/tai
sota on esimerkiksi seuraavilla kirjailijoilla: Alistair McLean,Ken Follett,
Jack Higgins, Mark Bowden.
Kotimaisista kirjailijoista esim.Ilkka Remes kirjoittaa
romaaneja aiheenaan kansainvälinen terrorismi.
Kirjastot säilyttävät vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti, joten täydellistä valikoimaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta.
Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat. Vuosikertomuksia voi tiedustella kouluista suoraan, Varsinais-Suomen maakunta-arkistosta tai Turun kouluvirastosta (Käsityöläiskatu 10, 20100 Turku, puh. (02) 26 29111).
Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) ja OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Neliosainen teos Suomen kirkon historia kattaa Suomen kirkkohistorian keskiajalta nykypäiviin asti. Protestanttisuuteenhan lasketaan kuuluvan ne kirkot ja uskonnolliset yhteisöt, jotka syntyivät 1500-luvun uskonpuhdistuksen seurauksena. Kirjasarjan ensimmäisessä osassa käsitellään juuri uskonpuhdistusta ja sen vaikutusta Suomessa. Neljännessä osassa käsitellään muun muassa protestanttisia vähemmistöryhmiä Suomessa.
Kirjassa Uskon aika : Kristikunnan historia on lyhyesti ja ytimekkäästi esitelty protestanttisia kirkkoja ja kannattaa tutustua myös Alister McGrathin teokseen Kristillisen uskon perusteet : johdatus teologiaan.
Matti Ijäksen artikkelissa Reformoitujen kirkkojen kuva suomalaisessa teologiassa 1900-luvulla käsitellään myös...
