Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi teos, joka käsittelee seksivälineitä ja -leluja. Se on Leena Rosenbergin Suuri seksivälineopas, vuodelta 2000, julkaisija Sin City. Tästä teoksesta on nyt tullut uusi painos, ja sitä voi tilata kustantajan sivuilta http://www.sincity.fi/etusivu.html.
Sieltä voi kysyä myös muista alan julkaisuista.
Clea-nimellä ei ole nimipäivää suomalaisessa kalenterissa. Bruce Lanskyn Baby names around the world -kirjan mukaan Clea on kreikkalainen nimi ja nimien Cleo ja Clio rinnakkaismuoto. Valitse nimi lapselle -teos (toimittaneet Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe) sanoo Clea-nimen olevan ranskalainen nimi ja, että Clealla on nimipäivä 13.7.
Tiina-sarjan ensimmäinen kirja "Tiina" on käännetty japaniksi vuonna 1979. Japaninkielisen käänöksen Ganbare Tiina on tehnut Midori Watanabe.
Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät SKS:n käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Tiina-sarjan lisäksi Polva tunnetaan kevyistä naisten viihderomaaneista. Tyypillisessä tarinassa köyhä sankaritar löytää kommellusten jälkeen rikkaan miehen. Nimet kuvastavat hyvin aiheita ja humoristista tyylilajia: Etsin miestä itselleni, Vihaan hameväkeä, Otan sinut äkäpussi, Älähän änkee, Anna suukko kultaseni, Minäkö muka mustasukkainen jne.
Tätä Puutarha-lehden numeroa (Puutarha 1956:3) ei löydy oman kirjastomme kokoelmista. Voitte kuitenkin saada kaukolainana kauttamme paperikopion kyseisestä artikkelista.
Aivan samantyyppistä kirjaa kun mainitsemasi en löytänyt. Matkakirjoihin lukeutuvia Turkki/Istanbul-teoksia ovat Ulla Britta Ramklinin Bosporen : mellan Gyllene Hornet och Svarta havet, Henrik Nordbrandtin Brev från en ottoman, Tomas Anderssonin ja Stefan Foconin Turkarnas land, Tapio Hiisivaaran Tarunhohtoinen Turkki sekä Jason Goodwinin Horisontens härskare. Kaunokirjallisuudessa Istanbulia käsitellään pääasiallisesti rikoskirjallisuudessa. Tällaisia kirjailijoita ovat esim. Jason Goodwin (eunukki ja etsivä 1830-luvun Istanbulissa) ja Barbara Nadel. Nobelkirjailija Orhan Pamukin kirjat sijoittuvat Istanbuliin, kuten Alan Drewin Vesipuutarhat ja Serdar Özkanin Kadonnut ruusu (filosofinen ja psykologinen romaani).
Enny on Ennan ja Ennin rinnakkaisnimi. Enni on puhuttelunimi Einestä ja Einistä. Enna taas on todennäköisesti lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul, joka tarkoittaa kärkeä tai piikkiä. Ruotsissa Enny on esiintynyt kastenimenä ensimmäisen kerran vuonna 1816. Nimen lausuminen riippuu varmaan vähän sen kantajan mielipiteestä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ selviää, että Enny-nimeä on Suomessa käytetty vähän. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Ennyjä on ollut alle 133. Nimeä on annettu enemmän naisille kuin miehille.
Turun kaupunginkirjastossa ei voi lainata tai ostaa sanomalehtiä, mutta 1920-luvun Turun Sanomia voi lukea mikrofilmiltä. Ensin mikrofilmit täytyy tilata varastosta ja samalla varata aika mikrofilminlukulaitteelle joko kirjastossa tai puhelimitse (02-2620629 tai 02-2620630). Varastotilaukset toimitetaan seuraavana arkipäivänä. Mikrofilminlukulaitteet sijaitsevat pääkirjaston tieto-osastolla uudisosan toisessa kerroksessa.
Mikrofilmiltä voi tallentaa muistitikulle tai ottaa A4-kokoisia kopioita 20 senttiä/A4.
Nyttemmin vanhoja sanomalehtiä on digitoitu ja niitä voi lukea Kansalliskirjaston Digi-palvelussa. Turun sanomia on siellä tällä hetkellä (25.10.2018) vuosilta 1905-1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles?name=turun%...
Suomalaisten säveltäjien ja sanoittajien edunvalvontajärjestö Teosto huolehtii siitä, että radiossa ja televisiossa soivista kappaleista maksetaan korvaus niiden tekijöille. Teoston viestintäpäällikkö Mika Kauhasen mukaan Teosto-korvaukset muodostuvat näin:
- Valtakunnallisella kanavalla soineesta kappaleesta tilitetään keskimäärin 4-10 euroa minuutilta ja tämä jaetaan kaikkien tekijöiden kesken. Korvaukset vaihtelevat sen mukaan kuinka suuri kanava on kyseessä ja soiko kappale prime time -aikaan vai esimerkiksi yöllä.
Kaupallisten radioiden osalta korvaus muodostuu siten, että kanavat maksavat musiikinkäytöstä Teostolle tietyn osuuden liikevaihdostaan, mikä on keskimäärin noin seitsemän prosenttia.
Kanavat lähettävät Teostolle...
Vuonna -99 julkaistu Marya Hornbacherin "Elämä kateissa--kertomus anoreksiasta ja bulimiasta" saattaisi olla etsimäsi. Kirjaa löytyy useasta helsinkiläisestä kirjastosta. Tämänhetkisen saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (www.libplussa.fi). Jos olet kiinnostunut, voit samalla tehdä haun muusta aiheeseen liittyvästä kirjoittamalla asiasanahakuun esim. syömishäiriöt, anoreksia, bulimia.
Schweizerische Volksbibliothekin ylläpitämiltä sivuilta osoitteesta http://www.svbbpt.ch/Literatur/deutsch/FrameDL.htm löytyy tietoa monista sveitsiläisistä kirjailijoista (sekä saksan-, ranskan-, italian- että retoromaninkielisistä) ja heidän teoksistaan.
Suomeksi ja ruotsiksi on käännetty esimerkiksi Max Frischin ja Peter Zeindlerin kirjoja, ruotsiksi (mutta ei suomeksi) löytyy myös Jörg Steinerin teoksia.
Sveitsistä ja sen kulttuurista on myös Internetissä paljon tietoa. esimerkiksi Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n kotisivujen ( http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut ) kautta löytyy hyviä, valmiiksi aiheen mukaan jaoteltuja linkkejä.
Porin kaupunginkirjastossa on englanninkielinen teos Brander, Laurence: Somerset Maugham (1963), joka käsittelee Maughamin teoksia. Suomenkielisiä teoksia Maughamin tuotannosta ei löytynyt.
Branderin teoksen saatavuustiedot voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohaussa osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Alkuperäiset lähteet selviävät näiden teosten lähdeluetteloista:
Hirn, Sven: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940. Helsingin kaupunginkirjasto, 1998
Närhi, Mauri K.: Lukuseurasta kansankirjastoon: Helsingin kirjastotoimintaa 1800-luvulla. Helsingin kaupunki, 1963
Kallion kirjastossa on valokopioina joitakin lehtiartikkeleita tuolta ajalta. Niissä ei kuitenkaan ole tietoa lukutottumuksista. Tervetuloa tutustumaan niihin.
Ota myös yhteyttä Rikhardinkadun kirjastoon, heillä saattaa olla aineistoa kirjastonsa historiasta.
Molempien kirjastojen yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/kirjastot/index.html
Musiikki-Fazerit kantavat nykyään nimeä Free Record Shop. Lisätietoa muutoksesta löydät tästä uutisesta:
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9806/980623/9806230245.html
Uutisen mukaan Warner Music Finland keskittyy levyliikkeiden myynnin jälkeen jatkossa levyjen tuotantoon sekä nuottikauppaan. Warner Music Finlandin verkkosivut löytyvät osoitteesta:
http://www.warnermusic.fi/
Uusimpien hittien nuotteja myy F-Musiikki Oy. Myytävät nuotit ja F-Musiikin yhteystiedot löydät seuraavasta linkistä:
http://www.f-music.com/
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy jonkin verran aineistoa Lars Sonckista ja hänen tuotannostaan.
Tutustumisen arvoinen on ennen kaikkea teos: "Lars Sonck 1870-1956 : arkkitehti = architect" / [näyttelyryhmä = exhibition team: Paula Kivinen, Pekka Korvenmaa, Esa Piironen].Helsinki : [Suomen rakennustaiteen museo], 1981. Siinä esitellään ainakin joitakin kiinnostuksesi kohteena olevista rakennuksista.
Myös Riitta Wäreen kirjassa "Rakennettu suomalaisuus : nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa", 1991, on lukuisia viittauksia Lars Sonckiin.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi .
Suosittelisin kuitenkin, että ottaisit yhteyttä Suomen...
Kirjassa Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992) on seuraava tieto: "Mirella: italialainen muunnos nimistä Mireille, Miranda tai Mirabella. Katso Mirelle, Mira." Suomalaisessa almanakassahan Mirella-nimeä ei ole, mutta Mira viettää nimipäivää 30.04.
Kirjassa Olga Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle!
on mm. italiankielisten nimien luettelo, jossa Mirella-nimi mainitaan. Nimipäivä on 01.11.
Muistit kirjan nimen aivan oikein. Kirja kuuluu Tammen kultaiset kirjat-sarjaan; no 109.
Kana Karoliina / kuv. J. P. Miller ; suom. Marjatta Kurenniemi, Helsinki : Tammi, 1976
Eduskunnan täysistuntoja on voinut seurata verkosta syksystä 2008 alkaen. Linkki täysituntojen, mm. kyselytuntien, verkkolähetyksiin on http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Edusk… . Eduskunnan etusivulla http://www.eduskunta.fi on linkki verkkolähetyksiin.
Jääkiekon SM-liigan ja NHL:n lähetyksiin on syksyllä 2005 yksinoikeudet Canal+:lla. Näitä lähetyksiä pystyy toki katsomaan tietokoneellakin, jos tietokoneessa on digikortti.
Hitaus kuuluu ilmeisesti samaan sanapesyeeseen kuin hidas.
Hidas on selitetty hyvin vanhaksi germaaniseksi lainaksi. Suomen kirjakielessä hidas on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Etymologioista saa tietoa esim. seuraavista etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. -
1 - 3[Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.]
Julkaistu: Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
1992 - 2000.
Häkkinen, Kaisa
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1633 s. : kartt.
Julkaisussa Pohjois-Karjalan arvokkaat kulttuuriympäristökohteet kunnittain (http://www.pohjois-karjala.fi/dman/Document.phx?documentId=xm3350414374… , pdf-tiedosto) mainitaan Joki-Vastimon järvi sivulla 73. Useiden paikkakuntien tsasounat mainitaan, mutta ei Vastimon.
Googlen hakulauseella vastimo OR vastimon löytyy muutamia sivuja, joissa mainitaan po. paikkakunta. Sivut eivät kuitenkaan vaikuta kiinnostavilta; Vastimon nimi mainitaan vain esimerkiksi yrityksen kotipaikkana. Nurmeksen Internet-sivuilla ei Vastimoa mainita.
Pääkaupunkiseudun, maakuntakirjastojen (mm. Joensuun kaupunginkirjaston) ja tieteellisten kirjastojen tietokannoissa ei ole kirjoja, joiden tietokannassa oleviin tietoihin sana Vastimo sisältyisi.
Nurmeksen...
Vanhassa perukirjassa oleva sana "bördig" voisi olla myös lakitekstiä. Tällöin adjektiivin kantamuoto olisi "börda", ks. SAOB;in verkkoversion etymologinen haku osoitteessa http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Lyhyen tekstinäytteen perusteella ei tietenkään varmasti voi sanoa etteikö "bördig" yhtä hyvin voisi tarkoittaa kahden kantavaa venettä tai etteikö kyseessä olisi veneen rakennustekninen kuvaus. Asiaa kannatta kysellä esim. Ruotsin Sjöhistoriska museetista, osoitteesta www.sjohistoriska.se, tai ruotsinkielisiltä murreasiantuntijoilta Kotimaisten kielten
tutkimuskeskuksesta, osoitteesta www.kotus.fi.
Tässä vielä kollegan lisäys aiheeseen:
Sanakirjoissa selitetään substantiivia -börding. i sammansättningar som tvåbörding, trebörding m.fl...
