Aito-Ihkulan pissismin käytäntöihin ja käsitteistöön perehdyttävää opusta on tilattu toukokuun alussa useisiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. Teoksen saatavuutta kannattaa siis jatkossakin seurata HelMetistä.
Iliana-nimi on espanjalainen etunimi ja muunnelna nimestä Ileana joka vuorostaan on muunnella nimestä Helena.
Helena esintyy kreikkalaisessa mytlologiassa missä hän on Zeusin ja Ledan tytär.
Katso lisää
http://www.behindthename.com/name/helen
Vuonna 1931 julkaistua kirjaa ei ole suomennettu. Englannin- kielisenä se löytyy ainakin Varastokirjastosta Kuopiosta, josta sen voi oman lähikirjaston kautta saada kaukolainaksi.
Suomennoksista voi etsiä tietoa Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta. Fennicassa on "tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta ja elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Tietokannassa on lisäksi tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea."
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/
Hakuun pääsee tästä:
https://finna.fi
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista sitä ei enää löydy. Sen sijaan Kouvolan kaupunginkirjastosta löytyy yksi lp-levy. Levyn nimi on Break.
Voit tilata levyn kaukopalvelusta. Hinta 4 euroa maksetaan varausta noudettaessa. Tässä on linkki Espoon kaupunginkirjaston kaukopalvelutilauslomakkeeseen:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Ainakin alla olevan linkin kautta pääsee nettikauppaan ja on mahdollista ostaa tuotteita kuten jakkaroita jms.
BTJ Pro web shop –verkkokauppa on ns. avoin verkkokauppa ja avoin kaikille. Tehdäksesi ostoksia sinun on ensin rekisteröidyttävä verkkokaupan asiakkaaksi.
Nettikauppa: http://shop.eurobib.com/directfi/
Yhteystiedot: Asiakaspalvelu:
Puh: (09) 5840 4567, sähköposti: btjpro@btj.fi
Sarjan toinen tuotantokausi näkyy tosiaan jo poistetun kirjastojen kokoelmista. Tiedustelin asiaa hankinta- ja luettelointiosastoltamme, eikä sarjaa ikävä kyllä enää ole myöskään tilattavissa kirjastoihin.
Katsoin myös maakuntakirjastojen tietokantoja, eikä sarjan toista tuotantokautta niistäkään näyttäisi löytyvän. Pieni mahdollisuus on, että sitä vielä olisi jossakin kunnankirjastossa, joten jos haluat, voit tehdä omaan kirjastoosi kaukolainapyynnön. Epäilen kyllä pahasti, että sitä ei pystytä täyttämään. Pahoittelen!
Kaikki Joensuun seutukirjaston Jokunen-aineistorekisterissä olevat lainattavat aineistot ovat varattavissa internetin kautta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnuksen, jonka saat henkilökohtaisesti kirjastosta. Aineistorekisteri löytyy osoitteesta: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 . Siellä on erilaisia hakutapoja, joilla voit aineistoa esim. kirjoja etsiä, yksinkertaisin tekijä- tai nimekehaku kirjan tekijän tai nimen mukaan. Rekisteriä voi selailla ilman tunnuksiakin, mutta varaamiseen ja omien lainojen itse uusintaan tarvitaan mainitsemani tunnukset. Varaus kohdistuu myös paikalla olevaan aineistoon ja samalla koko seutukirjaston aineistoon. Noutopaikaksi voit valita tietysti sitten sen kirjaston, mistä varatun kirjan haet, ja...
Signeerausta T.M. käytti ainakin kuvataiteilija Tauno Miesmaa (1891-1980), joka uransa alkupuolella piirsi karikatyyreja ja pilakuvia poliitikoista. Hänen mainitaan piirtäneen etenkin Tuulispää ja Velikulta –lehtiin. Hänet tunnetaan myöhemmin erittäin tuotteliaana kuvataiteilijana sadoista muotokuvistaan. Tauno Miesmaan piirroksista signeerauksineen on kuvia teoksessa ”Suomen taiteilijoita Alvar Cawenista Wäinö Aaltoseen, Elämäkertoja” (toim. Hertta Tirranen), joiden perusteella voisitte mahdollisesti saada selville sen, muistuttavatko kuvat ja signeeraukset teidän näkemiänne pilakuvia ja olisiko näkemienne kuvien piirtäjä tuo samainen Tauno Miesmaa.
Mitään merkintää siitä, että Tauno Miesmaa piirsi myös Pohjois-Savo –lehdelle emme...
Elokuvia lainataan VHS-muodossa vielä jonkin verran, mutta niiden kysyntä kirjastoistakin on nykyisin varsin vähäistä. HelMet-kirjastojen tietokannasta niitä näyttää tällä hetkellä kuitenkin löytyvän vielä 4685 kappaletta (joista tosin aika monet ovat joko kadonnut- tai laskutettu-tilassa). Vähäisen kysynnän vuoksi esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa VHS-kasetit on siirretty avohyllyistä varastoon, mutta ne ovat sieltä kyllä edelleen lainattavissa. HelMet-kirjastojen VHS-kokoelman voit tarkastaa täältä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=**&searchscope=9&m=f&l=&b…
Lahjoituksina kirjastot eivät valitettavasti voi eivätkä koskaan ole voineetkaan ottaa vastaan videokasetteja, koska kaikki kirjastokäyttöön tulevat...
"Ei liiku"-merkintä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmatietokannassa tarkoittaa, että kirja on ollut kirjastossa "hyllyssä"-tilassa, mutta sitä ei enää ole löytynyt hyllystä ja lisäksi edellinen palautuspäivä on ollut niin vanha, että on päätelty kirjan kadonneen. Kirja, joka ei liiku, ei todennäköisesti enää palaudu kokoelmaan, vaan on kokonaan hävinnyt.
50-luvun kerrostalojen rakennus-, ja sisustusmateriaaleista löytyy tietoja oheisista artikkeleista.
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Kaupunkiymparistot/Jalleenrakennuksesta_rationalismiin_1940(37712)
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Rakennusperinnon_hoito/Viisaita_korjausperiaatteita/Kerrostalojen_perusrakenteet_ja_talotekn(37828)
Kirjallisuutta:
Kerrostalot. 1940-1960, Erkki Mäkiö et al., Rakennustietosäätiö, 1990.
Sisustuskirja : tutkimuksellisia avauksia : Hki, 2011. (Teoksessa käsitellään kalusteita ja sisustustyylejä).
Toiveikkuuden aika : sodanjälkeistä rakentamista : Turku, 2008. (Tässä teoksessa käsitellään kattavasti eri...
Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kaupunginkirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjastot, joiden kokoelmat ovat yhteisessä käytössä. Voit siis lainata myös Helsingin, Espoon ja Kauniaisten aineistoa samalla kirjastokortilla, jota käytät Vantaan kaupunginkirjastossa.
Jos lähikirjastossasi ei ole haluamaasi aineistoa, voit soittaa ja varata kirjan, CD-levyn tms. sieltä missä se on hyllyssä, jos haet varaamasi aineiston kyseisestä kirjastosta. Tämä varaustapa on maksuton.
Jos haluat, että aineisto lähetetään lähikirjastoosi, voit tehdä varauksen joko kirjastossa paikan päällä, tai jos sinulla on kirjastokorttiisi nelinumeroinen tunnusluku, myös Internetin kautta osoitteessa http://www.helmet.fi (Varausohjeet: http://...
Suomen kielen perussanakirja määrittelee kyseiset verbit seuraavasti:
julkaista = painaa, painattaa, saattaa (painettuna) julkisuuteen, tiedoksi
kustantaa = painattaa ja saattaa kauppaan kirjallisia tms. tuotteita
(Itse ajattelisin, että julkaisija tekee käytännön painotyön ja kustantaja on rahoittaja.)
toimittaa = koota ja muokata aineisto julkaistavaksi; tehdä tai johtaa tällaista työtä.
Vastausta kysymykseen voisi etsiä esim. seuraavista julkaisuista:
Fiktiota! : levottomat genret ja kirjaston arki / toim. Kaisa Hypén.
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2006
Kirjastojen vuosisata : yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla / toim. Ilkka Mäkinen.
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Missä mennään? : kirjallisuuden lajeja ja ilmiöitä / toimittaneet: Kanerva Eskola, Antti Granlund ja Markku Ihonen
Tampere : [Tampereen yliopisto], 1998.
Kokoelmakumous! / toimittaja: Heikki Poroila ; [julkaisija:] Kirjastopoliittinen yhdistys r.y.
Helsinki : Kirjastopoliittinen yhdistys, 1990
Putsi tarkoittaa joissakin suomen murteissa ja muutamissa suomen kielen sukukielissä tynnyriä, puista (taikina-)astiaa ja saavia (Lähde: Suomen sanojen alkuperä 2, L-P, 1995). Tervaputsi-termiä ei löytynyt. Mutta tervatynnyriin joutuminen olisi varmasti aika pelättävä tilanne.
Olisikohan kyseessä Tony Rossin v. 1986 suomeksi ilmestynyt kuvakirja Tahdon pottani!(Lasten keskus, 1986). http://www.helmet.fi/record=b1484337~S9*fin
Kirja on ilmestynyt myös paksulehtisenä laitoksena v. 2002. http://www.helmet.fi/record=b1484336~S9*fin
Ruotsissa on ollut hyvin vähän hiilikaivostoimintaa, mitä olisi tarvittu muun muassa metalliteollisuudessa. Ruotsissa onkin historian saatossa käytetty paljon puuhiiltä.
Kuitenkin hiilikaivostoimintaa on aiempina vuosikymmeninä harjoitettu Skånen alueella Helsingborgin kaupungin kupeessa. Englanninkielinen Wikipedia tietää myös kertoa, että Helsingborgin vieressä sijaitsevassa Höganäsin kunnan alueelta löydettiin hiiltä ja aloitettiin kaivostoiminta vuonna 1797. Toiminta loppui kuitenkin 1960-luvulla.
http://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6gan%C3%A4s
Yksi ehdokas kaivatuksi runoksi voisi olla Oiva Paloheimon Hautausmaalla, jossa vanha lehtori ja Kuolema kulkevat hautausmaalla ja keskustelevat kukista: "Iltamyöhällä vielä kulki ja kyykisteli / hautausmaalla kaksi kumaraselkäistä vanhaa. / Yhä enemmän lämmenneinä / he haasteli innostuneesti / kukkasten elämästä."
Suomen runottareen valittujen Paloheimon runojen joukossa tätä tosin ei ole.
Ett sätt att söka information är att kontakta lokala tidningar:
Nya Åland (http://www.nyan.aland.fi/) eller Ålandstidningen (http://www.tidningen.aland.net/) Titta också på sidan: Åländska länkor (http://www.mhbibl.aland.fi/aland/).
