Hyvän käytöksen kirjassa vuodelta 1978 sanotaan näin: Ikä on niitä asioita, joista ei yleensä keskustella julkisesti, koska sen on uskottu loukkaavan varsinkin seurueesn iäkkäämpiä naisia, joiden oletettiin haluavan näyttää nuorilta ja haluavan salata oikean ikänsä.
Voisi ajatella, että naisen ikä ja ikääntyminen on ollut olennainen seikka ainakin sellaisessa yhteisössä, jossa naisen pääasiallinen tehtävä on ollut jälkeläisten synnyttäminen. Vanheneminen on ollut siirtymistä roolista toiseen eri tavalla kuin miehillä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on sekä naisilla että miehillä nykyään enemmän tehtäviä ja rooleja sekä myös vapautta valita elämäntapansa. Näin ollen voisi luulla, että hyvän käytöksen "säännötkin" muuttuisivat....
Pori perustettiin vuonna 1558. Kaupungin väkiluku oli vuonna 1564 n. 400 asukasta. Samana vuonna Rauman väkiluku oli n. 425 henkeä, joten varsin tasaväkisiä kaupungit olivat keskiajalla. Porin väkiluku oli vuonna 2017 84 587 henkeä ja Rauman 39 377 henkeä.
Lähteet: Tilastollinen vuosikirja 2018 Porin kaupunki https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/tilastollinen_vuosi…
Rauman kaupunki tilinpäätös 2018 https://www.rauma.fi/wp-content/uploads/2019/05/Rauman-kaupungin-ja-kau…
Lähteenoja, Aina: Rauman kaupungin historia 1
Porin historia 1-2
Muistamasi elokuva voisi olla amerikkalaisesta rock and roll -laulajasta Buddy Hollysta tehty dokumenttielokuva nimeltä Buddy Holly: Rave On! Elokuva on vuodelta 2017, ja sen on ohjannut George Scott. Buddy Holly kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 1959.
Elokuvan esittely löytyy esim. Yle Teeman sivuilta. Elokuva on esitetty Teemalla vuosina 2018 ja 2019.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/13/buddy-holly-rave-on
Samassa lento-onnettomuudessa kuoli myös nuori rockmuusikko Ritchie Valens. Myös hänestä on tehty omaelämäkertaelokuva. Elokuvan nimi on La Bamba. Se on vuodelta 1987, ohjaaja on Luis Valdez):
https://www.leffatykki.com/elokuva/la-bamba
Sana validi tarkoittaa luotettavaa, paikkansapitävää, kelpaavaa, laillista, pätevää. Se on lainasana englannin kielen sanasta valid ja alkujaan latinan sananasta validus.
Lähetin kysymyksesi Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen museoon, josko heidän sienituntijansa voisi valaista asiaa, mutta en ole vielä saanut vastausta. Itse en ole kuullut sienien myrkyn tarttuvan kuvaamillasi tavoilla, mutta ainakin ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa mahdolliselta. Sienioppaissa yleensä kehotetaan vain välttämään epäilyttävien tai tunnistamattomien sienien poimimista ja varsinkin syömistä, mutta ei kerrota voiko myrkky "tarttua" pinnoilta. Merkitystä on varmaankin sillä, mistä ja kuinka vaarallisesta myrkkysienestä on kysymys tai miten pitkään ne ovat kosketuksissa muihin sieniin.
Tea von Bonsdorff (2020) kertoo kirjassa Ruokasienet Suomen luonnossa, että Suomessa tunnetaan yli 50...
Jäähallien energiankulutuksesta löytyy runsaasti tietoa verkosta. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen jääkiekkoliiton laatiman jääkiekkohallien energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitetun ohjeistuksen mukaan suomalainen jäähalli kuluttaa keskimäärin 1800 MWh energiaa vuodessa. Ruotsin halleissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sähköenergiasta kuluu jäähdytykseen. Hallin lämmitys vie seuraavaksi suurimman osuuden. Valaistus ja ilmanvaihto hoituvat jo pienemmällä kulutuksella. Kylmäkoneiston lauhde-energian hyödyntämisellä voidaan pienentää hallin lämpöenergian tarvetta.
https://jaahalliportaali.fi/files/jaahalliportaali_handbook.pdf
Aihetta käsittelevässä opinnäytetyössä määritellään jäähallin vuosittaista energiankulutusta myös näin...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on vuodesta 1899 alkaen annettu Tunne- nimeä etunimeksi alle 52 kertaa. Miehiä näistä on alle 20 ja naisia alle 32. Palvelussa on kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassa olevat etunimet, sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Yksityisyyssuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän, kuten esimerkiksi Tunne-nimen kohdalla, joka on varsin harvinainen nimi. Väestötietojärjestelmässä ei ole yhtään Tunnea sukunimenä.
Viimeiset Tunne- nimet on annettu 2000-2009, jolloin alle 5 naista ja alle 5 miestä nimettiin Tunneksi. Vuosina 1940-1979 nimen sai alle 20 miestä ja naista, 1980-1999 ei...
Etsimänne laulu on "Vanhan työläisnaisen laulu". Sanat siihen on
tehnyt Petri Repo ja sävelen Kaj Chydenius. Teksti ja sointumerkit
(ei nuotteja) löytyvät seuraavasta julkaisusta: "Legendaarinen
Agit-propin lauluvihko", ISBN 9519766200, joka on saatavilla
useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuuden voi tarkistaa
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta. Koska julkaisussa
ei ole nuotteja, saattaa myös äänitteestä olla apua. Sellainen on
"Aulikki Oksasen lauluja", CD-levy, jota myös voi etsiä Plussasta.
Äänitteellä kappale esiintyy nimellä "Laulu vanhasta työläisnaisesta".
Internetistä esim. osoitteesta http//www.varainhankinta.net/index.shtml löytyy paljon tietoa raha-avustusten hakemisesta kuin myös omatoimisen varainhankinnan kehittämisestä. Sivustossa on paljon tietoa, mielestäni hyvin jäsennettynä, joten seulomalla teille varmaankin löytyy oikea lähde avustuksen anomiseksi. Kirjan muodossa on olemassa useita oppaita: esim. Vaijärvi, Kari, Apuraha-avain (vuodelta 1997, ISBN 9529501366). Yleisten kirjastojen kokoelmista löytyy myös luetteloita ja yhteystietoja apurahoja jakavista tahoista esim. säätiöistä, rahastoista jne.
On olemassa myös säätiöpalvelu, joka toimii Suomen Kulttuurirahaston alaisuudessa. Internetosoitteesta http//www.skr.fi pääsette säätiöpalvelun sivuille.
Kannattaa kuitenkin ottaa...
Voit tuoda kirjasi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston neuvontaan. Kyseisen kirjallisuusluokan vastaava, tässä tapauksessa kaunokirjallisuudesta vastaava kirjastonhoitaja harkitsee kirjat nähtyään, otetaanko niitä Turun kirjaston kokoelmiin.
Muinaisnorjaan liittyvää kirjallisuutta löydät parhaiten Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista - voit itse katsella heidän aineistotietokannastaan osoitteesta http://helka.csc.fi/ teoksia asiasanahaulla muinaisnorja. Kiinnostavia teoksia voit pyytää kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Myös Turun yliopiston kirjaston aineistohaku http://volter.csc.fi/ antaa muutaman viitteen asiasanalla muinaisnorja, mutta teokset eivät näytä käsittelevän niinkään kielioppi- taikka ääntämisasioita.
Ehkä näistä Internetsivuistakin voisi olla sinulle hyötyä: http://hem.passagen.se/peter9/gram/
Voit myös itse koittaa hakea lisätietoa hakupalveluilla, esim. Googlella http://www.google.com sanalla "Old Norse"
Norjan säädöksiä löytyy Norjan oikeudellisesta Lovdata-tietopankista http://www.lovdata.no , jossa säädökset ovat norjaksi.
Traktoreita ja traktorin jarruja koskevia säädöksiä löytyy osoitteesta
http://www.lovdata.no/cgi-wift/wiftldsok?base=sf&dep=alle&emne=traktor*…
Klikkaa aukeavalta sivulta kohdista Hoveddokument, joista pääset säädösteksteihin. Erityisesti Hoveddokument: Forskrift om traktorer kohdassa Bremser
käsitellään traktorin jarruja.
Näitä säädöksiä ei ole englanniksi tai suomeksi.
Kolikkojen arvo määräytyy niiden keräily- ja metalliarvon pohjalta. Vuoden 1949 Saksan kolikolla saattaisi olla jo enemmän arvoa kuin valuutan normaali arvo. Tarkempaa arviota kolikon hinnasta voit tutkia teoksesta Standard catalog of world coins. 2003 : 1901-present / by Chester J. Krause and Clifford Mishler. Krause, cop. 2002. Kirja löytyy HelMet-kirjastoista http://www.helmet.fi
Verkossa on useita kolikkojen keräilyyn erikoituneita sivustoja tässä ohjeita keräilyä aloittaville http://koti.mbnet.fi/jm78/ohjeita.html ja Gallery of world coins http://www.worldcoins.org/
On olemassa ainakin Dario Argenton 4-osainen minisarja La porta sul buio (Door into darkness) vuodelta 1973, jonka 4. episodi on nimeltään La Bambola. Oheisessa linkissä tarkempia tietoja ja mahdollisuus tilata se engl. tekstitettynä dvd:nä http://www.movietyme.com/catalog/product_info.php?products_id=19634 . Kirjastoissa tämä ei valitettavasti ole saatavana minkäänlaisena versiona.
Lisäksi on Bigas Lunan elokuva La Bambola (pääosassa Valeria Marini) vuodelta 1996. Siis ohjaaja on espanjalainen, mutta pääosanäyttelijät ja muistaakseni miljöö italiaisia. Sekään ei ole saatavilla kirjastoissa (pari muuta Bigas Lunan elokuvaa kylläkin). Se saattaisi ehkä löytyä jostain videovuokraamosta. Taisi tulla televisiostakin joku vuosi sitten?
On olemassa Maailman postiliitto (UPU), jossa yksittäisten maiden postit ovat mukana. Teoksessaan Suomen postin historia 2, Jukka-Pekka Pietiäinen toteaa mm:
"UPU:n alkuperäisenä ja toteutuneena tavoitteena oli postimaksujen jakamattomuus: lähettäjämaa sai kaiken... Toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisten postivirtojen epätasapaino sai kolmannen maailman vaatimaan muutosta, sillä ne olivat enemmän postia vastaanottavia kuin lähettäviä maita...Tokiossa [1969] päätettiin kokeilusta, jonka mukaisesti postia enemmän vastaanottavat maat saavat "tuontiylijäämästään" nimellisen kultafrangin korvauksen kilolta... Hampurissa 1984 korvaus määrättiin 8 kultafrangiksi kilolta. Suomelle on uudesta tilitysjärjestelmästä ollut enemmän hyötyä kuin...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) kertoo, että Laatunen on karjalainen sukunimi. Se voi olla joko germaanista tai ortodoksista alkuperää. Laatunen-nimi saattaa perustua karjalaiseen ristimänimeen Platana, Platto(i), jotka puolestaan johtuvat venäjän ja kreikan Platon-nimestä. Toisaalta sukunimet Laatu ja Laatunen voivat olla kehittyneet germaanisesta Latho, Laade -nimestä, tai Lars-ristimänimestä.
Leslie Dunklingin ja William Goslingin Everyman's dictionary of first names (1987) -kirjan mukaan Shara on Sharon-nimen 'hellittelymuoto' ("pet form"). Sharon taas merkitsee Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) hepreaksi lakeaa maata. Edelleen Lempiäistä lainaten "Raamatussa sillä tarkoitetaan Palestiinan rannikkotasangon kukista ja hedelmistä rikasta pohjoisosaa". Suuren etunimikirjan mukaan Sharon on yleistynyt toisen maailmansodan jälkeen erityisesti anglosaksisissa maissa. Edelleen Lempiäinen arvelee,että nimen raamatullisesta alkuperästä johtunee, että myös Suomen juutalaiset suosivat sitä. - Internetissä voi tutustua englanninkielisiin selityksiin mm. Think baby names -sivuilla http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/...
Asiaa käsitellään esim. seuraavissa teoksissa:
- Jari Paavonheimo: Digitaalisen ja painetun rajalla : kirjoituksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta (2006). Osa teoksen aineistosta on netissä http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/paavonheimo/digitaal… .
- Kirjastot it-ympäristössä, 2005
- Raine Wilén, Terttu Kortelainen: Kirjastokokoelmien kehittämisen ja arvioinnin perusteet, 2007. Tässä kirjassa on esim. artikkeli: Painettujen ja digitaalisten julkaisujen valinta.
Google Scholarista http://scholar.google.fi/ hakusanoilla digitaalinen kirjasto löytyi useita aiheeseesi liittyviä viitteitä, mm.
- Digitaalisen kirjaston infrastruktuuri http://elektra.helsinki.fi/se/k/1459-3467/50/1/digitaal.pdf
tai kokemuksia...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannasta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
löytyivät seuraavat teokset:
1.
Kivi, Alexis (1937): Dikter i urval /Laurén, Åke
2.
Kivi, Aleksis (1866): Kanervalan käännös (1995) nimellä Ljunglandet och andra dikter /Warburton, Thomas
Molemmat teokset saa pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastosta (edellisen teoksen siis tekijän etunimellä Alexis) mm. Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Kaikki rakentaminen on luvanvaraista, eli kesämökkikin tarvitsee rakennusluvan. Vakuutusasiat koskevat siis myös kesämökkiä. Rakennuslupaan on myös liitettävä mm. suunnitelma talousjätevesien käsittelystä.
Kesämökin rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvistä asioista löytyy tietoa esim. tältä Valtion ympäristöhallinnon sivulta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16717&lan=FI
Sivulla on myös linkki Maankäyttö ja rakennuslakiin.
