Olisiko tuo 68 vuotta kaksosten yhteinen elinikä...
34 vuotiaat siamilaiset kaksosethan ovat eläneet yhteensä 68 vuotta. Tapahtumien aikajanakin viittaa 33-34 vuoteen.
Elokuva perustuu tositarinaan isäntäänsä asemalla odottavasta japanilaisesta koirasta. Samaan tarinaan tai aiheeseen liittyviä englanninkielisiä kirjoja ovat julkaisseet ainakin Pamela S. Turner (Hachiko: The True Story of a Loyal Dog), Lesléa Newman (Hachiko Waits), Julie Chrystyn (Hachiko: The True Story of The Royal Dogs of Japan and One Faithful Akita)ja Shizuko O. Koster (Hachi-Ko: The Samurai Dog) Kirjoja ei ole suomennettu.
Venäjän viimeisestä keisariperheestä on kirjoitettu niin paljon kirjoja, ettei niitä tässä voida edes luetella. Kun kirjoittaa HelMet-hakuun hakusanaksi Nikolai II ja rajaa haun kirjoihin, saa tulokseksi peräti 94 nimekettä, kun kieltä ei ole millään tavoin rajattu. Näin olet varmaan hakenutkin ja sillä tavoin saanut esille sen tarjonnan, mitä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Jos rajaat haun dvd-levyihin, löydät yhden suomenkielisen elokuvan: Nikolai II : Suomen suuriruhtinas 1894-1917.
Muun Suomen kirjastojen tarjonta selviää, kun menee sivustolle www.kirjastot.fi ja valitsee sieltä Frank-monihaun. Valitse maakuntakirjastot, laita asiasanaksi Nikolai II ja valitse kaikki kirjastot. Hakutuloksena on paljon nimekkeitä, sekä kirjoja...
Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta löytyi yliopistojen uudistusta koskevia uudempia teoksia. Esimerkkejä:
- Yliopistouudistus Helsingin yliopistossa: taustat, tavoitteet ja toteutus /Ulla Mansikkamäki, 2010. Myös pdf-julkaisuna
- Yhteinen yliopisto /toimittaneet Mikko Jakonen ja Jouni Tiili, 2011
- Koulutus yhteiskunnan muutoksissa, 2011
- Akateeminen kysymys? : yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta /toimittanut Tuukka Tomperi, 2009
Tiedepolitiikka ja yliopistot:
- Hakala, Johanna: Academic cultures in the Finnish mass research university : change and continuity. Väitöskirja vuodelta 2009. Myös verkkojulkaisuna
- Internationalisation of Finnish scientific research / edited by Paavo-Petri Ahonen, 2009
Yliopistojen...
Voisiko etsimäsi kirja olla toinen näistä:
- Kom ihåg! : ruotsin keskeisten rakenteiden kertauskirja / Juha Helvelahti (1. p. 2001)
- Kanal: Grammatik / Tarja Aho ... [et al.] (1. p. 1999)
Molemmat kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
Näet kirjojen kansikuvat alla olevien linkkien kautta:
http://www.booky.fi/book.php?book_id=9789510241431
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/kanal/fi_FI/g…
Kirjassa Aarnio-Kangas-Puronen: Perunkirjoitusopas. Helsinki,2000.
s.88
"Perunkirjoitusvelvollisen on valittava perunkirjoitusta varten kaksi uskottua miestä. Heille ei ole laissa asetettu erityisiä sukupuoli- tai pätevyysvaatimuksia. Yleisenä edellytyksenä uskotuilta miehiltä vaaditaan täysivaltaisuuta ja rajoittamatonta oikeustoimikelpoisuuta. Erityisenä edellytyksenä tehtävään voidan pitää kykyä arvioida varallisuutta objektiivisesti."
s. 88-89 todetaan
"Esteettömiksi henkilöiksi tulisi valita vain esteettömiä henkilöitä, vaikka laki ei sitä nimenomaisesti vaadikaan. Se on osakkaiden oman edun mukaista, koska kukaan ei voi jälkeenpäin vedota siihen, että perukirja on jääviyden vuoksi epäluotettava."
Balalaikan soitonoppaita on kirjastoissamme vain pari tarjolla:
Ekkel, Bibs: Mel Bay's complete balalaika book: a comprehensive guide & tutor. Tämä on nuotti ja soitto-opas. Toinen, vanhempi opas on: Alexander Dorozhkin: Elementary method for the balalaika. Molemmat ovat kaupunginkirjaston musiikkioasatolla, josta voit tehdä hyllyvarauksen verkkokirjastossa, mikäli sinulla on siihen tarvittava salasana kirjastokortin lisäksi, tai käymällä paikan päällä.
Kuulostaisi ihan Arthur Millerin näytelmän The Crucible pohjalta tehdyltä Nicholas Hytnerin ohjaamalta elokuvalta, nimeltä Noitavaino (1996)
Lisätietoa täällä:
http://www.imdb.com/title/tt0115988/
Elokuvan rahoituksesta on runsaasti kirjallisuutta ja raportteja. Tässä muutama teos suomalaisen elokuvan rahoituksesta tältä vuosisadalta:
Kulttuurin julkinen rahoitus Suomessa : tilastot ja todellisuus : rahoitustilastojen käyttökelpoisuudesta ja 1990-luvun rahoitustilanteesta taide- ja kulttuurilaitosten kannalta = Public financing of the the arts and culture : statistics and reality in Finland
Ilkka Heiskanen
Helsinki : Taiteen keskustoimikunta, 2000. - 97 s.
Taiteen keskustoimikunta. Tilastotietoa taiteesta, ISSN 0788-0278 ; 25
TaiLa-projektin julkaisuja.
ISBN 952-5253-23-5
Karikot ja menestystarinat kansainvälisissä elokuva-alan yhteistuotantohankkeissa
Hanna Hemilä
Helsinki : AVEK , 2004. - 68 s.
Kirjastossa printti, ohessa myös...
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite, joten eri paikkakunnalla asuminen tai kirjoilla oleminen ei ole este kortin saamiselle.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. 15-vuotias on itse vastuussa lainoistaan, hän ei siis tarvitsee vastuuhenkilöä.
Alla olevassa linkissä on lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Maallikkona, mutta aihepiiristä kohtalaisen paljon lukeneena vastaisin näin. Narsismi on luonteenpiirre, jonka "aste" eli voimakkuus ihmisissä vaihtelee. Monet meistä ovat hiukan narsistisia ei taipuvaisia ihailemaan itseämme enemmän kuin mihin ehkä olisi perusteita. Mutta jos oletamme, että kysymyksessä tarkoitetaan ihmistä, jota voidaan pitää "vahvana" narsistina, jolla narsismi on voimakas tai jopa hallitseva luonteenpiirre, voi vastaamista yrittää.
Aito narsisti ei varsinaisesti arvosta ketään muuta pysyvästi, koska toisen ihmisen arvostaminen todennäköisesti häiritsee narsistin omakuvaa. On epätodennäköistä, että narsisti kykenisi arvostamaan ihmistä, joka on asioista eri mieltä, koska narsistin osaamisen ja tietämisen...
Lukijan henkilökohtainen kokemus vaikuttaa siihen onko kertomus itkettävä vai ei. Seuraavan kirjavinkkilistan ovat koonneet yhden päivän aikana Jyväskylän kaupunginkirjaston Lukuneuvojat. Palvelu löytyy Keskikirjastojen sivulta
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/lukuneuvonta
Romaaneja
Gaiman, Neil: Hautausmaan poika
Downham, Jenny: Ennen kuin kuolen
Zusak, Markus: Kirjavaras
Segal, Erich: Love story : rakkauskertomus
Craven, Margaret: Kuulin pöllön kutsuvan
Hosseini, Khaled : Leijapoika
Wassmo, Herbjørg: Lasi maitoa, kiitos
Picoult, Jodi: Yhdeksäntoista minuuttia
Hwang, Sun-mi, kirjoittaja: Kana joka tahtoi lentää
Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa
Boyne, John: Poika vuoren huipulla
Romaani nuorille
Green, John:...
Tuglas-seuran Internetsivuilta löytyy Kalev Keskülan artikkeli: Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa. Artikkelissa mainitaan mm. kirjailijat
Jaan Kross, Mati Unt(Syystanssi)ja Gert Helbemäe(Uhrilaiva), joiden kirjoja on suomennettu. Löydät artikkelin osoitteesta http://www.tuglas.fi/artikkelit/artikkelit.html
Voit myös kysyä lisätietoja Baltia-kirjastosta, yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tuglas.fi/Tuglas-seura/baltiakeskus.html
Roma-tietokannasta löytyy useita kirjaviitteitä. Roman osoite on http://www.pori.fi/kirjasto/roma/tietoja.html
Plussa-tietokannasta löydät kirjojen sijaintitiedot. Osoite on http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?lib=H&sivu=pikahaku
Teoksessa MAAILMANKIRJALLISUUDEN kultainen kirja 3 : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) on suomennosnäytteitä englantilaisesta kirjallisuudesta kautta aikojen. 1700-luvun näytteiden joukossa on mm. William Collinsin (1721-1759) oodi Illalle (Evening) s. 342-343. Kirjassa esitellään myös muita ko.aikakauden runoilijoita. Esim. teoksesta Kansojen kirjallisuus, osat 5 ja 6, saat taustatietoa aiheellesi. Kirjojen sijanti- ja saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voit katsoa Plussa-tietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kirja
Schellberg, Dirk: Didgeridoo - Ritual Origins and Playing Techniques. Saatavuuden näet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi .
Didgeridoosta on runsaasti nettisivuja sekä suomeksi että muilla kielillä. Hae esim googlella http://www.google.fi hakusanoilla didgerido, didgeridoo, didjerido tai didgeridu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Didgeridoo
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2004-10-10,1…:
Australialaisessa Aboriginal art culture -sivustossa http://aboriginalart.com.au/ esitellään myös aboriginimusiikkia ja digeridoota http://aboriginalart.com.au/didgeridoo/dig_intro.html
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi kannattaa ehkä tarkistaa seuraavat teokset:
Porkkala : ennen, jälkeen ja Parenteesin aikaan / kirj. Lena Selen, Berndt Gottberg, julk. Degerbynseudun kylätoimikunnan yhdistys 2000, ISBN 952-91-2212-8.
Porkkala 1944-1956 : Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta : tutkimusraportti / kirj. Pekka Silvast, julk. Sotamuseo 1991, ISBN 951-25-0539-8.
Porkkalan kohtalot / julk. Kirkkonummen kunta. Kulttuurilautakunta 1986, ISBN 951-99713-3-5.
Porkkala on meidän : jälkikatsaus sanoin ja kuvin / kirj. ja toim. Kai Brunila. WSOY 1956.
Tieteellisten kirjastojen tietokannoista ei löytynyt mitään hakulauseella Ivan Belov Porkkala. Ehkä kannattaa vielä kääntyä Eduskunnan kirjaston puoleen, internetissä yhteystiedot:...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa sitä ei ole, mutta juuri tällä hetkellä sitä näyttää olevan saatavana Oulun yliopiston kirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta ja Joensuun yliopiston kirjastosta. Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta se on lainassa, Viikin laitoskirjastosta sitä ei saa kotilainaan. Voit mennä mihin tahansa tahansa kirjastoon ja jättää siitä kaukolainapyynnön. Vantaalla kaukolainamaksu on 7,-.
Laulun nimi on Nous tähtönen ja se alkaa sanoilla:
Nous tähtönen kirkas yöhön maan, yön varjot poistavi tuo.
Se löytyy Elsa Kojon toimittamasta nuotista Suuri joululaulukirja (WSOY) ja J. N. Vainion toimittamasta nuotista Valistuksen laulukirjan säestyksiä (3. p. 1927).
Kummassakin nuotissa säveltäjäksi on merkitty A. S-g.
Valistuksen laulukirjan säestyksissä sanoittajaksi on
merkitty A. J. B. ja suomentajaksi I. H. Suuressa joululaulukirjassa sanoittajaa ei mainita.
Kyseessä on epäilemättä italialaisen Giovanni Guareschin "Isä Camillo"-kirjasarja.
Don Camillo ei ollut munkki, vaan roomalaiskatolinen kirkkoherra.
Kirjasarja sopii myös lapsille.
Tässä muutamia vaihtoehtoja:
Trenter, Laura: Prätkäjengin jäljillä 2004
Prätkäjengin kosto 2005
Kontio, Tomi: Keväällä isä sai siivet 2000
Austraasian viimeiset lapset 2002
Maan veli 2005
Altschuler, Sally: Kirjoitus kuun valossa 2004
ja muut Zone 5 -sarjan kirjat
Lukuiloa!