Säkeet ovat Kaarlo Kramsun Ilkka-runon seitsemännestä säkeistöstä. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1878 Kramsun kokoelmassa Runoelmia. Koko runo on luettavissa mm. teoksessa Kaarlo Kramsu: Runoelmia, SKS 1996, s. 8-10 tai myös verkossa esim. osoitteessa: http://fi.wikisource.org/wiki/Ilkka
(vuoden 1887 versio)
Kysymyksessä on Juha Koirasen ohjaama elokuva Partanen. Lisätietoa elokuvasta http://www.elonet.fi/title/eknqp0/ sekä http://koti.mbnet.fi/thexder/Elokuva/partanen.html
Suomen viimeinen aikataulun mukainen höyryveturin vetämä juna lähti 22.5.1971 kello 8.15 Pieksämäeltä kohti Kouvolaa. Postijunaa numero 772 veti vuonna 1957 valmistunut nuorin Ukko Pekka -veturi (Hr 1)
numero 1021.
Lähteet:
Suomen Rautatiemuseo
Valtionrautatiet 1962-1987. Suomen rautateiden 125-vuotisen toiminnan kunniaksi julk. Rautatiehallitus (1987).
http://personal.inet.fi/koti/pertti.itkonen/hoyry.htm
Vapaakappalekirjastoja ovat Suomessa ne kirjastot, joille lain mukaan kustantajien on toimitettava korvauksetta kappale Suomessa julkaistuista teoksista. Lain tarkoituksena on säilyttää suomalaista kulttuuriperintöä tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Vapaakappaleoikeus työllistää kirjastoja, koska saadut teokset on saatettava käyttöön (luetteloitava yms.). Vapaakappalekirjastoihin kuuluvat Helsingin yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Joensuun yliopiston kirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto.
Käytännön tietoa vapaakappaleiden luovuttamisesta löytyy Helsingin yliopiston kirjaston sivulta...
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan sivuilta (http://www.ursa.fi/kosmos/hakemisto.html)löytyy seuraavat meteoriitin ja meteorin määritelmät:
Meteori on Maan ilmakehään osuvan, useimmiten vain hiekanjyväsen kokoisen kappaleen aiheuttama valoilmiö, "tähdenlento". Jos kappale pääsee maanpinnalle asti, sitä sanotaan meteoriitiksi. Tiettyinä aikoina vuodessa näkyy runsaasti meteoreja, jotka näyttävät tulevan tietystä suunnasta. Nämä meteoriparvet liittyvät yleensä johonkin komeettaan.
Meteoriitti on Maan pinnalle pudonnut kivimäinen, avaruudesta tullut kappale. Koostumuksensa puolesta meteoriitit jaetaan kolmeen luokkaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivi-rautameteoriitit.
Pentti Lempiäisen suuren nimipäiväkirjan mukaan Kaisa -nimi on lyhentymä Katarinasta. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1952 rinnakkaisnimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11.
Katarina (kreikan katharós=puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Suosituin on edellämainittu Katarina Aleksandrialainen, joka surmattiin kidutuspyörässä noin v. 310. Kirkkotaiteessa hänen tunnuksensa on nk. Katarinan pyörä. Suomessa häntä kunnioitettiin jo keskiajalla, hänelle omistettiin kirkkoja ja hänen kuviaan löytyy keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksissa.
Katarina -nimestä on paljon muunnoksia. Suomenkielisessä almanakassa niistä ovat Kaarina-Kaija-Kaisa- Kaisu, Kata-Kati-...
Etsimäsi runo on todennäköisesti The Guest House, joka on Rumin tunnetuimpia runoja. Se lienee käännetty suomeksi englannin kautta.
Englanninkielinen versio löytyy teoksesta: This Longing - poetry, teaching Stories, and Letters of Rumi.
(http://www.scottishpoetrylibrary.org.uk/poetry/poems/guest-house)
The Guest House
This being human is a guest house.
Every morning a new arrival.
A joy, a depression, a meanness,
some momentary awareness comes
as an unexpected visitor.
Welcome and entertain them all!
Even if they’re a crowd of sorrows,
who violently sweep your house
empty of its furniture,
still, treat each guest honorably.
He may be clearing you out
for some new delight.
The dark thought, the shame, the malice,
meet them at the door...
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjassa on sukunimien Ruutu ja Ruutikainen kohdalla kerrottu, että sukunimet Roth, Ruth ja Ruuth ovat sotilasniminä esiintyneitä sukunimiä. - Ruutiainen nimen kohdalla kerrotaan Laihialla esiintyneen suku- ja talonnimenä esim. vuonna 1580 Niilo Ruuth. Rantasalmella on asunut 1600-luvulla Ru(u)thin ratsumiessuku. Vöyrin nimismiehenä on toiminut 1500-luvulla Martti Laurinpoika Ruuth. Lisää samanlaisia nimen esiintymiä löytyy kirjasta näiden sukunimien kohdalta.
Sotilasnimi-ilmiöstä löytyy tietoja esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasnimi
"Pallosalama tappo lehmän Hauholla" on julkaistu v. 1987 singlenä (Kräk KRÄKS108) , sinkun toisella puolella on kappale "Toivotonta brenkotusta". Esittäjänä oli Tajakka ja Tabletit-niminen yhtye. Kappaleen on säveltänyt Risto Tajakka, säveltänyt ja sovittanut Timo Kuronen.
Nykysuomen sanakirjan määritelmä käsikirjastosta: jonkin alan keskeistä kirjallisuutta käsittävä kirjakokoelma, joka on tarkoitettu käytettäväksi vain sen sijoituspaikassa.
Käsikirjastotyötä käsitellään lyhyesti ainakin kirjoissa Kirjastotyön perusteet / toimituskunta: Vuokko Blinnikka... (s. 71), Kirjastotieto / Marja-Liisa Vilkko-Hämäläinen... (s. 201) ja Tietopalvelu yrityksissä / toim. Ulla Hirvensalo (s. 21). Käsikirjasto mielletään neuvonnan ja tietopalvelun apuneuvoksi, joten käsikirjastosta pitäisi löytyä ajantasainen ja luotettava tieto asiakkaan kysymyksiin.
Käsikirjaston kokoelman pitäisi sisältää siis tiedonhaun apuneuvoja. Kokoelmaan kuuluvat esim. tietosanakirjat, sanakirjat, lait, asetukset, bibliografiat, tilastot,...
Ennakkoäänestys eli ns. postiäänestys tuli ensimmäisen kerran käyttöön vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.
"Oteäänestys" tarkoitti ennakkoäänestystä edeltänyttä käytäntöä, jossa kotipaikkakunnalta tilapäisesti poissa olleet henkilöt pystyivät äänestämään muualla hankkimalla otteen oman äänestysalueensa vaaliluettelosta. Oma äänestysalue määrittyi (ja määrittyy edelleen) asuinpaikan mukaan.
Tietolähteet:
Nousiainen, Jaakko: "Suomen poliittinen järjestelmä" (WSOY, 1998)
http://www.yle.fi/vaalit/vaalikoulu/kysymykset/id25498.html
Kirjassa Marsunomistajan opas / Arja Linnavuori kerrotaan, että joillakin marsuilla on "sirkuttavan laulamisen" halu. Kyseessä voi olla sekä uros että naaras. Marsu voi sirkuttaa yöllä tai päivällä. Sirkutus voi kestää monta minuuttia kerrallaan. Laulava marsu vajoaa jonkinlaiseen keskittyneeseen transiin. Sirkutuksella tuntuisi olevan jonkinlainen laumaa kokoava merkitys ja marsu sirkuttaa usein myös jossakin jännittävässä muutostilanteessa - ehkä itseään tyynnytellen. Varmaa selitystä ilmiölle ei ole.
Marsusivustoja:
http://www.marsut.net
http://www.marsuyhdistys.net
Espanjan suurin järvi on Zamoran maakunnassa sijaitseva Sanabria (El lago de Sanabria). Sen pinta-ala on 3 187 500 neliömetriä ja keskisyvyys 35 metriä.
http://www.limnetica.com/Limnetica/Limne08/L08u049_The_Sanabria_lake.pdf
http://www.spain.info/en/reportajes/el_lago_de_sanabria_el_embrujo_de_l…
Neelia- ja Eden-nimiä ei löytynyt kirjaston nimikirjoista.
Serafia pohjautuu heprean sanaa serafim, joka tarkoittaa liekehtivää ja tulista. Nimeä kirjoitetaan myös muodoissa Serafiia, Serafiina ja Serafina. Nimi oli yleinen 1800-luvun lopussa, mutta harvinaistui sen jälkeen. 2000-luvulla nimi on yleistynyt uudelleen. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Neelia on tai on ollut nimenä alle 103 suomalaisella, Eden alle 227:llä ja Serafia 2243:lla. Kaikki ovat olleet niminä niin miehillä kuin naisillakin.
Behind the name -sivuston (http://www.behindthename.com/) mukaan Eden-nimi liittyy Vanhan testamentin Eedeniin,...
Lasten kannalta avioeroa käsitteleviä kirjoja Helmet-hausta löytyy sanalla avioero kohdistettuna lasten kokoelmaan http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSavioero%7CFf%3Afacetcollec…
Kuvakirjoista löytyy sopivaa luettavaa: avioero kuvakirjat http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSavioero+kuvakirjat%7COrigh…
Hauilla avioero isät ja avioero äidit löytyy myös muutama kirja. Haut voi edelleen kohdistaa lasten kokoelmaan.
Tässä muutama teos:
Piksu pikkusimpukan elämänmuutos / [Outi Huuskonen]
Huuskonen, Outi
Pikku Mäyrän kaksi kotia / kirjoittanut Marie-Hélenè Delval ; kuvittanut David McPhail ; suomentanut Johanna Hynönen
Kuun ja Auringon lapset / Katinka Tuisku
Näistä voisi löytyä hyviä vihjeitä:
Millan isä ja äiti eroavat : miten...
Kotimaani ompi Suomi -laulun vaiheista löytyy tietoa Terttu Kaivolan artikkelista "Kotimaani ompi Spanja" (Hiidenkivi 1/2012, http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=3467). Siinä on julkaistu myös ilmeisesti laulun alkuperäisin Jooseppi Riipan sanoitus:
Kotimaani ompi Suomi,
Suomi on mun kotimaa,
siellä valkolatva tuomi,
järven rannalla tuoksuva.
Ahon laidat armahimmat
mansikoista punertuu.
Ruusut siell’ on kaunihimmat
siell’ on kirkkahampi kuu.
Siellä äiti hymyhuulin
tuuti pientä kehdossa,
Siellä ensi kerran kuulin
lintuin laulun lehdossa.
Siellä myöskin ensikerran
lempi syttyi sydämeen.
Liekö ollut tahto Herran,
kun se päättyi kyyneliin.
Synnyinmaani heitin silloin
huolissani huokaillen.
Milloin taasen näen oi milloin...
Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat.
1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin...
Karjalan kunnailla -sarjan musiikista on tehty cd-levy: Karjalan kunnailla: musiikkia Markku Pölösen TV-sarjasta. Kappaleet ovat säveltäneet Vesa Mäkinen ja Heikki Hela. Ilmeisestikin siis sarjan kaikki musiikki on sävelletty sarjaa varten. Ainakin Sarastaa-nimisen kappaleen laulaa naissolisti nimeltä Teija Kontio (Lähde: Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/Default.aspx)
Ylen Areenan kautta osaa 30 ei pääse enää katsomaan, joten sitä kautta asiaa ei voi enää tarkistaa. Mutta levyn saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/
Hei!
Työntekijämme, joka on kosovolainen, mainitsi esimerkiksi seuraavia pojannimiä: Ari, Veli, Sami, Albert
Valtaosa kosovolaisista on etnisiä albaaneja: http://www.fbiic.gov/public/2008/nov/Naming_practice_guide_UK_2006.pdf
Helmet-luettelosta voit varata albaniankielisen kirjan albanialaisista nimistä: Hasani, Hasan: 6500 emra shqip për fëmijë, 2010, 267 s.
ISBN 978-9951-06-299-2 (nid.)
Albanialaisnimien nimiluetteloita on internetissä:
http://emrashqip.org/
- poikien nimiä (per djem), tyttöjen nimiä (per vajza), musliminimiä (musliman, joisa vokaaliloppuiset ovat pääsääntöisesti tyttöjen, konsonattiloppuiset poikien nimiä)
http://www.prishtina.de/emra/
http://www.babynames.ch/Info/Language/laAlbanian
http://www.aboutnames.ch/albanian....
Ruotsinkielisiä muistolauseita löytyy esim. seuraavasta kirjasta
En hälsning i glädje och sorg (toim. Carita Björkstrand) 1995
Internetistä löytyy myös ruotsinkielisten aforismien sivusto osoitteesta http://www.aforism.nu/ - sieltä voit hakea aforismeja aiheen mukaan.
