Valitettavasti en löytänyt 1800-luvun alkuun sijoittuvaa romaania ruukinkylästä.
Pirjo Tuominen on kirjoittanut sarjan Suuriruhtinaanmaa (Kenraalitar, Ruukinkartanon rouva ja Hovikosken valtiatar), joka kuvaa suomalaista kartanoelämää Kymenlaaksossa. Tapahtumat sijoittuvat hiukan myöhempään aikaan,
1890-luvulta 1910-luvulle.
Muita "ruukkikirjojakin" on, esimerkiksi:
Kontturi, Venny; Ruukinkuja; 1974
Tikkanen, Anja; Ruukinrannan torpparit; 1978
Alvik, Katja; Rakkautta ruukin varjossa; 1980
Nämäkään eivät oikein osu ajallisesti eivätkä paikallisestikaan.
Kappaleen nimi on "Kauemmaksi kuljen". Sen on säveltänyt Charles Plogman ja sanoittanut Lasse Wikman. Sen on levyttänyt Charlies-yhtye vuonna 2001. Tuolloin yhtyeen laulusolistina oli Charles Plogman. Laulu alkaa: "Hetki varhainen, päivä vasta unesta herää". Kertosäkeessä lauletaan: "Silmät kiinni suljen, kauemmaksi kuljen. Olen yksin, mutten yksinäinen."
Yhtye on levyttänyt kappaleesta myös ruotsinkielisen version "En längtan", jonka laulaa Dani Strömbäck.
Netistä löytyy Sukunimi-info sivusto http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/wahlman.html joka kertoo mm. seuraavaa:
"Nimi on ruotsinkielinen. Se on sukunimistössämme tavallista. Nimen ruotsinkielisyys ei yleisesti ottaen tarkoita, että suku olisi alkujaan suomenruotsalainen tai Ruotsista kotoisin, sillä supisuomalaisetkin ovat aikojen saatossa saaneet ruotsinkielisiä nimiä. Suvun puhekieltä ei näe nimestä. Sukututkimuksessa voidaan puhekieltä arvioida mm. siitä, missä päin suku on asunut.
Sanan wahlman merkitys on 'valasmies'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen.
Nimi alkaa komealla kaksois-W:llä. Siitä on olemassa myös tavallisella V:llä kirjoitettava muoto Vahlman. W-muodossa on...
Suurin osa Suomen yleisistä kirjastoista noudattaa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), ks. https://finto.fi/ykl/fi/ Luokitusjärjestelmä sisältää myös paljon ohjeistusta luokitustyöhön.
Luokituksessa pyritään määrittelemään teoksen pääasiallinen aihe ja löytämään sitä vastaava YKL-luokka tai -luokat. Tämä on joskus helppoa ja joskus taas hyvinkin vaikeaa. Kirjastoluokkia voi yhdellä teoksella olla myös useita, jolloin yksi niistä on valittava ns. hyllyluokaksi. Hyllyluokka näytetään kirjaston verkkokirjastossa hyllypaikkana, ja sen perusteella kirja hyllytetään ja paikannetaan kirjaston hyllyistä. Muut luokat kirjataan luettelointitietueeseen, ja niitä voi käyttää apuna tiedonhaussa ja/tai haun rajaamisessa....
Tampereella ei ole hautausmaita muilla yhteisöillä kuin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla. Kaikki Tampereen hautausmaiden hautapaikat varataan Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän hautauspalveluissa. Täällä hoidetaan myös muiden kuin seurakuntien jäsenten hautapaikka-asiat.
Tampereen hautausmailla ei ole omia hauta-alueita evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomille lukuun ottamatta Kalevankankaan islaminuskoisten aluetta ja ensimmäisen maailmansodan aikaista venäläisten sotilaiden kertahautariviä. 1950-luvulla ortodoksit kyllä tavoittelivat omaa aluetta, mutta silloin sellaista ei enää ollut osoitettavissa.
Hautausmaat - Tampereen seurakuntayhtymä | https://tampereenseurakunnat.fi/...
Viimeinen Reijo Valkosen Laila Kinnunen : valoa ikkunassa -elämäkerran mainitsema esiintyminen ajoittuu syksyyn 1985. Vuosina 1982-85 Laila keikkaili duona hanuristi Seija Lehtevän kanssa, jonka kanssa laulaja oli aloittanut yhteistyön vuonna 1978. Seitsemän vuoden aikana he ehtivät esiintyä yhdessä "ehkä viitisentoista kertaa". Marraskuun 1985 jälkeen Seijan keikkakalenterissa ei enää näkynyt Laila Kinnusen nimeä.
Yhteisen keikkailun päätyttyäkin Laila ja Seija pitivät yhteyttä. Vielä vuonna 1991 Laila yllytti Seijaa lähtemään kanssaan keikoille, mutta hanke ei koskaan edennyt suuria suunnitelmia pitemmälle. Pelkäksi ajatukseksi oli jäänyt myös Lailan 50-vuotiskonsertti, jota laulaja Ikävalkon mukaan itse kovasti...
Tenorisaksofonilla soiva h on sävel joka kuullaan, kun soittajan nuotissa sävel on cis.
Saksofonit ovat transponoivia soittimia. Niille kirjoitetaan nuotit eri sävellajiin ja siten eri korkeudelle nuottiviivastossa kuin soiva sävelkorkeus edellyttäisi. Tällä on tarkoitus helpottaa soitinperheen muiden instrumenttien soittoa, kun ei tarvitse opetella jokaiselle eri sormituksia.
Tenorisaksofoni on yhden kokosävelaskeleen transponoiva, B-vireinen soitin. Alttosaksofoni on Es-vireinen, joten sille soiva h kirjoitetaan nuottiin gis-säveleksi.
Sävelten nimissäkin on eroa: eurooppalainen perinne puhuu h-sävelestä, mutta amerikkalaisille (ja populaarimusiikissa yleensäkin) saman sävelen nimi on B.
http://www2.siba.fi/aleatori/index.php...
Kolikkojen arvo määräytyy niiden keräily- ja metalliarvon pohjalta. Vuoden 1949 Saksan kolikolla saattaisi olla jo enemmän arvoa kuin valuutan normaali arvo. Tarkempaa arviota kolikon hinnasta voit tutkia teoksesta Standard catalog of world coins. 2003 : 1901-present / by Chester J. Krause and Clifford Mishler. Krause, cop. 2002. Kirja löytyy HelMet-kirjastoista http://www.helmet.fi
Verkossa on useita kolikkojen keräilyyn erikoituneita sivustoja tässä ohjeita keräilyä aloittaville http://koti.mbnet.fi/jm78/ohjeita.html ja Gallery of world coins http://www.worldcoins.org/
Täydellistä vastausta kysymykseesi on vaikea antaa, koska mitään tilastotietoja ei ole mahdollista saada. Yleensä kirjastosta kysytään useimmin klassikkoja, joista tunnetuimpia ovat Grimmin veljesten sekä Perrault´n keräämät sadut sekä H.C. Andersenin sadut.
Näitä satuja on kyselty ahkerimmin meiltä Töölön kirjaston lasten osastolta:
Pieni merenneito/H.C. Andersen
Prinsessa Ruusunen (useita versioita, mm. Perrault´n)
Lumikki (Grimm)
Tuhkimo (Grimm)
Kultakutri ja kolme karhua (engl. kansansatu)
Yhdysvalloissa lastenkirjastonhoitajalta vaaditaan maisterintutkinto samoin kuin muiltakin kirjastonhoitajilta. Tutkinnon täytyy olla suoritettu joko ALA:n (American Library Association) hyväksymässä korkeakoulussa tai jos haluaa koulukirjastonhoitajaksi, maisterintutkintoon voi yhdistää NCATE:n (National Council for the Accreditation of Teacher Education) hyväksymässä koulutusyksikössä suoritetut koulukirjastonhoitajan (The School Library Media Specialist) erikoistumisopinnot
Katso:
http://www.ala.org/Content/NavigationMenu/Our_Association/Offices/Human…
http://www.ala.org/Template.cfm?Section=Education_and_Careers
http://falcon.jmu.edu/~ramseyil/libhistory.htm
(koulukirjastojen historiaa Yhdysvalloissa)
http://www.ala.org/Content/...
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voit hakea näistä osoitteista:
http://www.mol.fi/
http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_calendar_groups1.asp
http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/tapahtumat/virat.html
Käy myös katsomassa perustietoja kirjastoalasta tältä sivulta:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/index.html
John Ronald Reuel Tolkien syntyi 3.1.1892 ja kuoli 2.9.1973. Lisää tietoa kirjailijasta saat mm. Suomen Tolkien-seuran kotisivuilta http://www.suomentolkienseura.fi/.
Suomen kustannusyhdistys julkaisee hyvää tilastoatietoa vuosittain.
Katso tästa:
http://www.skyry.net/y_tilastot.htm
Tilastokeskuksesta löytyy myös mielenkiintosia kirjatilastoja:
http://www.stat.fi/til/jvie/2004/jvie_2004_2005-11-01_tau_086.xls
http://www.stat.fi/til/jvie/2004/jvie_2004_2005-11-01_tau_087.xls
Koska mainitset tekeväsi äidinkielen tutkielmaa, et ilmeisesti etsi yliopistotasoista kirjallisuutta kaunokirjallisuuden analyysista. Tässä pari yleistajuista teksti- / kaunokirjallisuusanalyysiä käsittelevää teosta, joiden avulla toivottavasti pääset alkuun:
Aalto, Mika ja Parko, Kaija: Tekstin ehdoilla. Opiskelijan harjoittelukirja (2003)
Hytönen, Päivi: Seitsemän elämää. Lukion kirjallisuuden tehtäviä (2001)
Polkunen, Mirjam et al. (toim.): Lukutikku kirjallisuuden lukijalle (1982)
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole ympäristöjärjestelmää tai –ohjelmaa. Kirjastossa seurataan vuosittain aineiston uudelleen käyttöä, energian käyttöä, ympäristötietouden jakamista, hankintoja, liikennettä ja jätehuoltoa. Osioille asetetaan etukäteen tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan.
Helsingin kaupunginkirjasto raportoi vuosittain kaupungin ympäristökeskukselle ympäristöön liittyvistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2004 tiedot löytyvät Helsingin kaupungin ympäristöraportin http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/ hallintokuntakohtaisesta liitteestä http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/hallintokuntaliite04/linkkisivu04.html .
Sisters Club -sarjan kirjoittajasta on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin. Bryant syntyi Buxtonissa Derbyshiressä Englannissa. Syntymävuotta ei mainita missään, haastattelussaan hän antaa vain päivämäärän 19. joulukuuta. Bryant opiskeli musiikkia ja opetti lapsille musiikkidraamaa ja tanssia. Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. Kirjailija harrastaa mm. kävelyä, pyöräilyä, uintia, teatteria, elokuvia, lukemista ja musiikkia. Lisää tietoa Ann Bryantista löydät hänen kotisivuiltaan http://annbryant.co.uk/
Jos alla olevan teoksen bibliografiset tiedot ovat oikein eli jos tuo on etsimänne teos, sen saa kaukolainattua oman lähikirjaston kautta. Sähköpostiliitteenä lähetettävää tiedostoa ei ole saatavilla.
Nimeke: Tampereen jugend näyttely : Tampereen taidemuseo 7.10-28.11.73 / Työryhmä: Anneli Ilmonen, Paula Kivinen & Tauno Tarna
Julkaistu: [Tampere] , 1973
Ulkoasu: 250 p. : ill.
ISBN: 951-99021-1-2
Hei! Sirkusmusiikkia voitte hakea tietokannastamme kirjoittamalla hakusivustomme asiasanakenttään 'sirkus' tai 'sirkukset' ja valitsemalla aineistolajiksi cd-levyn (jos cd-levyä toivotte). Myös kirjasto kannattaa valita ruksimalla vaihtoehto Jyväskylän kaupunginkirjasto, jos asioitte nimenomaan täällä. Lisäksi voitte hakea asiasanoilla 'automaattisoittimet' ja 'soittorasiat', koska myös näiltä levyiltä voi löytää sirkustunnelmaa. Internetin kautta pääsette tekemään hakuja tietokantaamme osoitteessa http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ > HAKU
Vanhaa kristillistä perua oleva Herman pohjautuu kreikkalaiseen Germanos-nimeen, mikä taas on muinaissaksan ’sotilasta’ tarkoittava sana. Suomalainen pidennös Hermanni otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimipäivää Hermanni viettää 12.7.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan vuosina 2000-2006 Hermanni-nimen sai 1295 henkilöä ja Herman-nimen 484 henkilöä.
