Valitettavasti merikarttoja Norjan aluevesiltä ei tunnu Suomen kirjastoista kovinkaan helposti löytyvän. Sen enempää yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta kuin maakuntakirjastojen yhteistietokannasta Mandasta niitä ei löydy. On tietysti mahdollista yrittää tilata niitä kaukolainoiksi ulkomailta, mutta usein tämäntyyppinen aineisto kuuluu kirjastoissa käsikirjastokokoelmiin eikä sitä lainata ulos. Valokopioita siitä ehkä voisi saada. Jos haluatte kokeilla kaukolainausmahdollisuutta, olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä omaan lähikirjastoonne.
Muita tahoja, joiden puoleen asiassa ehkä kannattaisi kääntyä, ovat esim. seuraavat:
Merenkulkulaitos ( http://www.fma.fi/ )
Suomen Purjehtijaliitto ry. ( http://www.purjehtija.fi/ )
Suomen...
Olisikohan kyseessä Cornelia Funken kirja Mustesydän. Siinähän juuri isällä on tällainen kyky, ja hänen ääneenlukemansa tarinan henkilöt alkavat elää ja uhkaavat pian koko perhettä. Tyttärellä osoittautuu olevan sama tämä sama kyky. Kirja on ilmestynyt viime syksynä. Saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastossa, ks. www.helmet.fi
Tällainen opas on olemassa Alfamerin sivujen mukaan:
Honda CR125R 1992-97 /CR250R 92-96
ISBN: 0892876948 Kieli: englanti Hinta: 41,7 e
Meillä Lapin maakuntakirjastossa ei ole tätä kirjaa, juuri nyt en pysty tarkistamaan myöskään tilannetta muissa maakuntakirjastoissa. Jos jostain löytyisi, sen voisi tilata kaukolainaksi, jonka hinta on 6 e.
Seuraavat kaunokirjalliset teokset liittyvät Irlantiin tavalla tai toisella:
Jalonen, Riitta: Todistaja Brigitin talossa (romaani, v. 1998).
Jalonen, Olli: Ilo ja häpeä: kertomus kahdesta maasta; ja itsestäsi (romaani, v. 1981).
Lander, Leena: Tulkoon myrsky (romaani, v. 1994).
Kirstilä, Pentti: Hanhivaara ja sateisen saaren tappaja (jännityskirjallisuus, v. 2000).
Verronen, Maarit: Kylmien saarten soturi (romaani, v. 2001).
Vainonen, Jyrki: Pyhän Leon ihme (tarina Johanna Sinisalon toimittamassa kokoelmassa "Verkon silmässä: tarinoita internetin maailmasta", v. 2005).
Kankaanpää, Hannu: Aika totta (runokokoelma, mm. sarja Irlanti-runoja, v. 1996).
Saarikoski, Pentti: Kirje vaimolleni (romaani, v. 1968).
Rinnekangas, Reijo: Myöhästynyt...
Heinrich Böllin novelli "Wanderer kommst du nach Spa..."(Kulkija, kun tulet Spa...)on julkaistu suomeksi teoksessa "Aadam, missä olit. Proosaa vuodelta 1947-1951".
Kustantaja on Otava ja painokset vuodelta 1965 ja 1974 (2. p.).
Merenkulkualaa koskevaa kirjallisuutta ja merenkulkualan tutkimuksia voit hakea suoraan Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Internetsivuilta osoitteesta http://mkk.utu.fi
Helsingissä löydät tällä erää merikirjallisuuden bibliografioita Kansalliskirjastosta. Tässä luettelo bibliografioista:
- Aav, Yrjö: Suomen merikirjallisuuden bibliografia(julk. Suomen laivastoliitto,1963)
- Aav, Yrjö: Meribibliografia, Suomessa 1863-1968 painettua merenkulkukirjallisuutta(julk.Meriliitto,1970)
Turun yliopiston merenkulkualan koulutuskeskuksen julkaisuja:
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 3(1969-1974)(julk.1976)
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 4(1975-1979)(julk. 1981)
- Vähäkyrö, Ilse: Suomen...
Kyseessä näyttäisi olevan Salme Sadeniemen kirja Pension Grunérin tytöt. Kirja kuvaa tyttökoululaisten elämää 1850-luvun Hämeenlinnassa. Lopussa on erillinen luku, jossa kerrotaan tyttöjen myöhemmistä vaiheista, hautamuistomerkistä jne.
Kirja on ilmestynyt 1950, siitä on otettu painos myös vuonna 1980.
Kirja on listattu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa -luetteloon
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/hamekok.htm
Kyselimme asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut etsimääsi kirjaa. Tietäisiköhän joku lukijoistamme?
William Wordsworthin runon "Lines written in early spring" eli "Säkeitä varhain keväällä" on suomentanut Aale Tynni ja se sisältyy Wordsworthin runojen suomennoskokoelmaan vuodelta 1949. Sähköisessä muodossa runoa ei ole suomeksi luettavissa, mutta saat suomennoksen sähköpostiisi.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/9622/9622-h/9622-h.htm
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Wordsworth, William: Runoja. (Runot valinnut ja esipuheen kirjoittanut Tellervo Tapionlinna ; suomentaneet Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen, WSOY, 1949).
Hämeenlinnan pääkirjastossa on muun muassa englanninkielisiä lukemistoja, jotka ovat helppolukuisia ja tarkoitettu juuri kielen opiskeluun. Esimerkiksi S. H. Burtonin Six Ghost Stories ja Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes Investigates saattaisivat kiinnostaa.
Muista voisi ajatella vaikkapa Elizabeth Schaeferin kirjaa Star Wars : the force awakens. Myös Enid Blytonin Viisikko-sarjaa on englanniksi. Jeff Kinneyn Diary of a wimpy kid (Neropatin päiväkirja) -kirjat ovat suosittuja myös englanninkielisenä.
Suzanne Collinsin Hunger Games ja J. K. Rowlingin Harry Potterit ovat tietysti suositeltavia, mutta sekä sivumäärältään että kieleltään edellisiä haastavampia.
Help deskillä tarkoitetaan tukikeskusta tai paikkaa, josta käyttäjät saavat tukea päivittäisiin laitteiston tai ohjelmiston käyttöongelmiin. Tällaista toimintaa hoitaa mm. Sonera. Jos käytössäsi on internet, voit löytää useita vinkkejä osoitteesta www.evreka.fi hakusanalla help desk.
Helsingin kaupunginkirjastossa on teos Tourniaire, Francoise: The art of software support design and operation of support centers and help desks. Upper Daddle River, NJ, Prentice Hall, 1997. Help Desk Institute Nordic on julkaissut kirjan Aale Roos ja Pekka Systä: Help desk - asiakastuen käsikirja.(1998) Help Desk Instituten sivuilla http://www.dpmc.fi/hdi/ julkaistaan aiheeseen liittyviä tiedotteita.
Ötökkätieto-sivustolta löytyy tunnistuskuvia. Niiden perusteella kyseessä voisi olla jokin ulkona elävä ludelaji, kuten jalavanokkalude tai lehvänokkalude: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vähemmistö on yksinkertaisesti "määrältään pienempi osa jostakin ryhmästä". Vähemmistö määrittyy siis yksinomaan määrällisin kriteerein – laadullisia tai muitakaan lisävaatimuksia sille ei esitetä. Kätisyydestä puhuttaessa vasenkätiset ovat vähemmistö oikeakätisiin verrattuna – heitä on vain noin 10% väestöstä. Rohkenisinpa olla myös jokseenkin varma siitä, että monista vasenkätisistä heidän vasenkätisyytensä vaikuttaa huomattavasti elämään paljolti oikeakätisten ehdoilla muotoutuneessa maailmassa.
Kielitoimiston määritelmä kelpuuttaa myös homoseksuaalit vähemmistöksi: seksuaalisilla vähemmistöillä (tai seksuaalivähemmistöillä) tarkoitetaan "muita kuin heteroseksuaalisia".
https://www....
Tähän hätään ei löytynyt uimastadionin mittoja tai piirustuksia, mutta hahmotellaan hieman tilavuutta.
Täysimittaisen olympiauima-altaan mitat ovat nykyisellään 50 m x 25 m x 2-3 m. Yhden radan leveys on 2,5 metriä, joten nykyisellään olympia-altaassa on kymmenen rataa, joista uloimmat radat ovat kilpailuissa tyhjiä. Uimastadionilla ratoja on kuvien ja muistin pohjalta 8, jolloin leveys on 20 metriä, jos oletamme, että radan leveys on myös Helsingin olympialaisissa ollut 2,5 metriä. Syvyydelle nykyiset allassertifikaatit antavat joustovaraa kahden ja kolmen metrin väliltä. Valitaan niistä vaikka tuo 2 metriä - muistikuvat eivät ylety tällä erää altaan pohjaan.
Tällöin tilavuudeksi saadaan 50 m (pituus) x 20 m (leveys) x 2 m (syvyys) eli...
Tällaiselle termille ei ole varsinaista sanakirjamääritelmää olemassa, mutta oikeistodemareiksi kutsutaan sosiaalidemokraatteja, joiden arvomaailman katsotaan jostain syystä olevan lähempänä oikeistoa kuin toisen laidan sosiaalidemokraattien. Talouselämän Jouko Kärki arvioi pääkirjoituksessaan (15.2.2023) oikeistodemareiksi Tytti Tuppuraisen ja Ville Skinnarin. Kärki käyttää kriteerinä mm. halukkuutta valtiontalouden leikkauksiin.
Hei!
Olipa visainen kysymys. Kollegan avulla saimme selville seuraavaa:
Islannin wikipedian mukaan Steinunnin vanhemmat ovat Sigurður Pálsson ja Anna Margrét Kolbeinsdóttir. https://is.wikipedia.org/wiki/Steinunn_Sigur%C3%B0ard%C3%B3ttir_(rith%C3%B6fundur)
Yrsan vanhemmat ovat Kristínar Höllu Jónsdóttur ja Sigurðar B. Þorsteinsson - lähde „Ég strauja ekki fyrir þig, ég faxa ekki fyrir þig, ég vélrita ekki fyrir þig.“ - DV
Liljan vanhemmat ovat Sigurður Hjartarson ja Jóna Kristín Sigurðardóttir - lähde Lilja varð strax spennt fyrir Möggu Pálu - Sérstaklega eftir að mamma sagði mér að hún væri lesbía - DV
eli he eivät ole sisaruksia.
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.turku.fi/kirja/ pääsee
aineistorekisteriin katsomaan kirjaston kokoelmiin kuuluvaa aineistoa. Kirjaston lehtiluettelo löytyy kotisivulta linkistä 'kokoelmat'. Sekä Turun että muidenkin tieteellisten kirjastojen aineistorekistereihin pääsee esim. Suomen yleisten kirjastojen etusivun kautta (http://www.kirjastot.fi).
Turun yliopiston kirjaston (http://www.utu.fi/kirjasto/volter/) ja Åbo
Akademin kirjaston (http://www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls) kokoelmatietokannoista voi hakea sekä kirjoja että lehtiä. Lisäksi Turussa on
Kansaneläkelaitoksen tietopalvelu, jonka puhelinneuvonnasta voi kysyä
mahdollisuutta tutustua kirjaston kokoelmiin (puh. 264 6279).
Hei!
Paras tapa saada tietoa kirjastojen tarjonnasta on mennä jonkun suuren kirjaston kotisivulle, ja katsoa sieltä mitä kirjastolla on tarjolla. Kirjastojen kotisivut löytyvät yleensä kaupunkien kotisivuejn alta, esim. www.tampere.fi, www.ouka.fi, www.turku.fi, www.vaasa.fi.
Myös suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen portaali sisältää tietoa kirjastoista; sieltä löytyy kohdasta "kirjastoala" valtava määrä alan tietoa. Kotisivujen osoite on www.kirjastot.fi.
Kirjastoa käsittelevät kirjat on yleensä luokiteltu luokkaan 02.; voit mennä kotipaikkakuntasi kirjastoon katsomaan, jos tästä luokasta löytyisi sinulle kirjallisuuta.
Uusia kirjastoalaa käsitteleviä kirjoja ilmestyy vuosittain, uusin kattava teos on KIRJASTOJEN VUOSISATA: Yleiset...
Eläinten jälkikuviokortteja ei kirjastossa ole, sen sijaan kyllä kirjoja joissa on eläinten jälkiä:
Bang, Preben: Jälkiä luonnossa : nisäkkäiden ja lintujen jälkiä ja jätöksiä. 3. p. Otava, 1983
Bang, Preben: Mikä tästä meni? : eläinten jäljillä. WSOY 1999
Siivonen, Lauri: Jäljet lumessa : opas nisäkkäiden ja lintujen talvisista jäljistä. Gummerus, 1982
Kirjastoissa on runsaasti äänitehosteita CD-levyillä, joista voi löytyä myös ketun haukuntaa. Levyjen sisältö on tarkistettava levyltä, sisältöjä ei kaikkien osalta ole kirjattu luetteloon.
Taylor Hackfordin ohjaama elokuva Dolores Claiborne perustuu Stephen Kingin samannimiseen kirjaan. Teos on suomennettu nimellä Doloreksen tunnustus.
Tästä Markku Soikkelin arvostelusta saat käsityksen elokuvasta
http://www.uta.fi/~csmaso/elokuvat/Dolores_Claiborne.htm
Katso myös englanninkielisiä sivuja
http://www.imdb.com/title/tt0109642/
http://www.allmovie.com/cg/avg.dll
Sekä kirja että video ovat lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot selviävät aineistohaulla: http://www.helmet.fi
