Viisasten kivi on aine tai esine, jota alkemistit aikoinaan yrittivät valmistaa. Kiven uskottiin muuttavan muut metallit kullaksi. Vielä uutena aikana, jolloin moderni tiede syntyi, uskottiin että viisasten kivi voisi parantaa sairaudet ja tehdä ihmisestä kuolemattoman.
Myyttinen tarina löytyy nykypäivänä mm. monista fantasiakirjoista, joista kai tunnetuin on J.K. Rowlingin Harry Potter ja viisasten kivi. Jopa tieteessä myytti elää vahvasti, sillä esimerkiksi aivojen skannauksen ja siirtämisen kuvattuna tietokoneeseen uskotaan voivan tehdä ihmisestä kuolemattoman. Ks. Viisasten kivi. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Viisasten_kivi
Tässä aiheeseen liittyviä tai sivuavia kirjoja: Sydänkuntoutuksen tuloksellisuus - kontrolloitu seurantatutkimus/toim. Juhani Julkunen (2000); Colbert,Don: Terveydeksi! (1999); Toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi (1998), Sydämen asia (1998); Benson, Roy: Kunnon juoksukirja - tehoharjoittelu sykemittarin avulla (1996); Litmanen, Hannu: Sydän ja liikunta (1994); Edwards, Sally: Sykettä elämään (1993); Karhela, Arja: Lihastoiminnan tutkiminen (1986); Hiltunen, Pentti:Lihaskuntoharjoittelu (1990); Lihashuolto - hieronta, kuntosaliharjoittelu, teippaus ja venyttely /toim. Peter D. Asmussen (1998); Hervonen, Antti: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia (1992); Nykänen, Kalervo: Kunnon vuoksi (1989);...
Leena Landerista on tietoa mm. teoksessa "Kotimaisia nykykertojia" (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) ja lehtiartikkeleita esim lehdissä:
Kirjastolehti 10/1997 (löytyy myös netissä osoitteessa: http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/sisalto/lander.html)
Kodin kuvalehti 12/1998
Netissä kannattaa mennä esim. Googleen (http://www.google.com) ja kirjoittaa hakusanoiksi : Lander, Leena.
Näin löytyvät mm. seuraavat sivut:
WSOYn kirjailijagalleria: http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/67…
Kirjatyö-lehden artikkeli osoitteessa : http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/1999/14/muut/lander.html
Kunnallislehdessä julkaistu haastattelu:http://www.kunnallislehti.fi/Kunnallislehti/marraskuu97/LeenaLander.html
Dan Brownin Meteoriitti on tilauksessa Lukas-kirjastoissa.
Kirjaa ei näyttäisi kuitenkaan olevan tilauksessa kotikirjastoosi. Kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon ja kysyä mahdollisuutta kirjan tilaukseen.
Voit hakea teoksen ja tehdä siihen Webin kautta varauksen, jos sinulla on henkilökohtainen salasana Internet-palvelua varten. Varauksen teko onnistuu, vaikka teos ei ole vielä lainattavissa.
Kirjan voi toki varata myös soittamalla kirjastoon tai tekemmällä varauksen asioidessasi muuten kirjastossasi.
Kannattaisi tutustua esim. seuraavaan julkaisuun, jota on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa saatavana:
Ensimmäinen painos : miten saan tekstini julki ja kuinka elän kirjoittamisella / Kari Ojala ; [kuvitus: Helena von Alftan].
[Helsinki] : Etukeno, 2006.
Teoksessa kerrotaan mm. apurahoista.
Internetissä on myös sivusto Kulttuuri.net, jossa on lista säätiöistä, jotka myöntävät apurahoja:
http://www.kulttuuri.net/show_cat.php?id=18
Tekijänoikeus saattaa toisinaan rajoittaa kirjastonhoitajia lähettämästä sähköisesti esim. runoja tai laulun sanoja. Pääsääntöisesti tekstin voi kuitenkin asiakkaan sitä pyytäessä toimittaa. Tekijänoikeuslaki (12§) sallii asiakkaan kopioida kokonaisen tekstin yksityistä käyttöä varten. Asiakas voi myös pyytää kirjastoa kopioimaan tekstin puolestaan. Sen sijaan kirjasto ei voi lähettää kokonaisia tekstejä, jos asiakas ei ole niitä ”yksilöinyt”. Yllä kuvailemassanne tapauksessa teksti olisi voitu lähettää. Ongelma tietysti voi olla se, että chat-palvelussa tekstin välittämisessä saattaa olla muita ongelmia, kuten esim. se, että tekstin löytäminen ja välittäminen olisi voinut olla hankalaa, päivystäjän ei voi poistua chatin äärestä juurikaan...
Esimerkiksi Avoimessa korkeakoulussa opiskeltaessa on opinnäytetyö yksi opintojen suoritustapa. Katso lisää alla olevan linkin kautta:
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opintosuoritukset/
Teknillisen korkeakoulun avoimesta korkeakouluopetuksesta löytyy lisää tietoa sivulta http://avoin.tkk.fi/
Taideteollisen korkeakoulun avoimesta korkeakouluopetuksesta löytyy täältä: https://www.taik.fi/opiskelu/opiskelu_taikissa/avoin_yliopisto.html
Etsiessäsi tietoa esim. toisen henkilön käyttöön saatat olla kiinnostunut Avoimesta Naisten Korkeakoulusta http://www.naisunioni.fi/index.php?k=13608
Itä-Suomen avoimesta korkeakouluhankkeesta on sivulla http://www.kainuunkesayliopisto.net/index.asp?pid=181
Katso myös avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta...
Keijo "Kicke" Paananen on mukana ainakin levyissä Sinulle @ minulle ja Elämän estradilla. Kristillinen kirjakauppa Kotisataman valikoimissa on cd-levy Sinulle @ minulle http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=4320&luokkaid=&fr…
Elämän estradilla cd-levy on loppuunmyyty
http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=2189&luokkaid=&fr…
Keijo "Kicke" Paanasen levyjä löytyy myös kirjastojen kokoelmista, joita löytyy Kirjastot.fi Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä omassa kotikirjastossa, helsinkiläiset myös verkossa sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Televisiolähetykset alkoivat Kambodzassa vuonna 1966 ja jatkuivat vuoteen 1975, jolloin tv-studiot tuhottiin. Ohjelmista en valitettavasti onnistunut löytämään tarkempaa tietoa. Cambodian Center for Independent Median vuonna 2009 julkaistussa raportissa (http://www.scribd.com/doc/52678581/Enhancing-Independent-Media-in-Cambo…) kerrotaan, että televisio toimi hallituksen tiukassa valvonnassa. Samaan aikaan länsimaisten toimittajien pääsy maahan kiellettiin ja vuonna 1972 National Radio of Cambodia lähetti ainoastaan vanhojen musikaalien ja draamojen uusintoja pelätessään rikkovansa uutta, kiristynyttä lainsäädäntöä.
Kambodzan mediahistoriasta löytyy englanninkielinen artikkeli Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Media_of_Cambodia....
Kyseiset sitaatit ovat peräisin Claptonin vuonna 2007 julkaistusta muistelmateoksesta Autobiography. Otava on julkaissut Claptonin muistelmat suomeksi vuonna 2008 nimellä Omaelämäkerta. Mainittu kohta löytyy suomennetun teoksen sivuilta 39-40.
Hävitetylle aineistolle ei ole kiinteää hintaa, vaan se määräytyy kyseessä olevan aineiston mukaan. Siihen vaikuttavat kirjaston maksaman ostohinnan lisäksi mm. kuinka uudesta tai harvinaisesta aineistosta on kyse (onko sitä vielä saatavissa jne.); kuinka paljon se on ollut jo lainassa. Elokuvien hinnathan ovat kauppoja korkeammat, sillä kirjastot joutuvat maksamaan niistä mm. lainausoikeudet.
Alkuperäisen "I saw the light" -kappaleen sanat, sointumerkit ja pianosäestys löytyvät nuottikirjasta Williams, Hank: The best of Hank Williams. Nuottia suomenkielisillä sanoilla ei löytynyt.
Olisikohan kyseessä Camilla Mickwitzin "Jason ja vihainen Viivi"? Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1977 ja viides painos otettiin vuonna 1985. Kirja kertoo kerrostalossa yksinhuoltajaäitinsä kanssa asuvasta pikku-Jasonista ja hänen naapureistaan.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-kirjastotietokantaan.
Lähteet:
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
https://finna.fi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Eniten Grimmin satukirjoja on Pasilan varastossa. Kannattaa mennä sinne tutkimaan niitä, koska nimeketietojen perusteella asia ei selviä. Tosin osassa vanhimmistakin painoksista Grimmin satukirjoissa on maininta 'mukaillen nuorisolle kertonut'. Epäilen vahvasti, että HelMet-kirjastoissa ei ole alkuperäisiä, raakoja satuja.
Tämä kirja löytyy HelMetistä: Tuhat yksi yötä. III-IV / suomentanut J. A. Hollo ; kuvittanut Unto Kaipainen ; [runot suomentanut Elina Vaara] ja siinä on mukana satu Lemmenorja Ghanemista. Teos on Pasilan kokoelmissa ja tällä hetkellä lainassa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113574__SLemmenorja%20Gha…
Finlexin sivuilta löytyy lainsäädäntö: Laki yliopistolain muuttamisesta 954/2011. Opiskeluoikeuden peruminen on kohdassa 43 a §.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110954
Lapin yliopiston sivuila on kerrottu lyhyesti, miten yliopistolaki muuttui: "Lakimuutokset mahdollistavat korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien puuttumisen tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti halutaan parantaa mm. alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa."
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Opiskelu/Opinto-oikeudet-ja-ilmoittautu…
Ellinor Rafaelsenistä ei juuri suomeksi tietoa löydy. Hänen Katja-sarjastaan on julkaistu suomeksi 12 kirjaa (eli koko sarja): Katja New Yorkissa 1993, Katja Englannissa 1994, Katja Norjan kesässä 1994, Katja Beverly Hillsissä 1995, Katja Niagaralla 1995, Katja Thaimaassa 1996, Katja tuntureilla 1996, Katja interreilillä 1997, Katja Turkissa 1997, Katjan abivuosi 1998, Katjan erilainen joulu 1998, ja Katja au pairina 1999. Kirjoista löytyy kirja-arvosteluja seuraavista lehdistä: Katja au pairina, Rafaelsen, Ellinor, Kainuun sanomat 1999-12-12// Ktja-sarja, Rafaelsen, Ellinor, HS 1998-05-31//
Katja-sarja, Rafaelsen, Ellinor, HS 1998-05-31// Katja Turkissa, Rafaelsen, Ellinor, Kaleva 1998-01-05//Katja New Yorkissa , Rafaelsen, Ellinor,...
Alkoholit ovat laaja ryhmä orgaanisia yhdisteitä, ja niitä käytetään alkoholijuomien ja ruoanlaiton lisäksi yllättävänkin monella elämänalueella eri tarkoituksiin. Alkoholeja voidaan käyttää elintarvikkeissa, joten esim. elintarvikekemisti tarvitsee tietoutta niistä. Liikenteessä tutkitaan kemian avulla alkoholeja mm. polttoaineina. Hygienia- ja kosmetiikkatuotteissa alkoholeilla on myös käyttöä, joten kemistin osaamista tarvitaan siinäkin. Teollisuudessa alkoholeja käytetään liuttomissa, puhdistus- ja desinfiointiaineissa sekä raaka-aineina muiden kemikaalien valmistuksessa, eli sielläkin kemistin osaaminen on tarpeen. Varmasti on muitakin ammattialoja, joissa alkoholien kemian tuntemuksesta on hyötyä.
"Makaa kuin Laabanin lehmä" tarkoittaa laiskaa, makaa kuin laiska lehmä. Tästä on myös muoto "makaa kuin laamannin lehmä", jossa Laaban on vaihtunut laamanniksi suomalaisten suussa. Siitä, miten Laaban, Raamatun hahmo, liittyy sanontaan, en löytänyt vahvistusta, mutta eri henkilöiltä kysyttäessä liikkui tarina, että Laabanilla oli laiska lehmä, joka ei tehnyt muuta kuin makasi, ei antanut maitoa. En valitettavasti löytänyt Raamatun kohtaa, joka tukisi suoraan tätä tarinaa.
avec tarkoittaa kanssa, eli käsittääkseni seuralaisen voi valita vapaasti. Kutsussa voidaan käyttää aviopareista muotoa, jossa mainitaan molempien nimet. Tässä tapauksessa se olisi ehkä monimutkaisempaa. Internetiä tutkimalla toteaisin, että pelkkä avec antaa mahdollisuuden tuoda seuralaisensa vapaasti.
Tässä myös linkki juhlanjärjestäjän kutsumis ja pukeutumisetikettiin, missä käsitellään myös aihetta.
https://blogs.helsinki.fi/juhlakurssi/kutsuminen-ja-pukeutumisetiketti/
lainan voi uusia viisi kertaa ja sen jälkeen se pitää tuoda näytille kirjastoon. Näin siis jos ei ole varauksia. Kun kirjaa sitten käyttää kirjastossa palautuksen kautta, niin voi lainata sen taas uudelleen, jos ei varauksia. Eli viisi kertaa neljä viikkoa parhaassa tapauksessa Keskikirjastoissa.
