Kolikoiden ja seteleiden arvoon vaikuttaa ratkaisevasti se, miltä vuodelta ja missä kunnossa ne ovat. Hintoja voi etsiä esimerkiksi Suomen numismaatikkoliiton kustantamasta "Suomen kolikot ja setelit n. 1400 - 2012 : luettelo arvohintoineen" -oppaasta tai Suomen numismaattisen yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2008" -teoksesta. Em. yhteisöjen www-sivut http://www.snynumis ja http://www.numismaatikko.fi tarjoavat myös tietoa rahoista.
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arvioitavaksi.
Highway Flowers on The Regentsin versio Jonny Loken valssista Asfalttikukka. Jonny Loke oli säveltäjä Ernest Pingoudin (1888-1942) salanimi.
Regentsin versiossa valssi on muunnettu nelijakoiseksi twistiksi ja alkuun on lisätty intro, jota alkuperäisessä sävelmässä ei ole. Tätä muunneversiota ei ole julkaistu nuottina. Alkuperäisen Asfalttikukka-valssin nuotit löytyvät esimerkiksi Suuri Toivelaulukirja osa 7:stä. Siitä näkee ainakin nuoteista perusmelodian sekä soinnut. Tabulatuureja kappaleeseen ei ole julkaistu.
Laajempaa nuotinnosta tai tabulatuureja on mahdollista tiedustella Muusikoiden.net-sivuston keskustelufoorumilta. Sen Tanssimusiikki-osiossa on keskusteluketju "Nuotteja + sointuja + sanoja + apua". Osion osoite on http://...
Tässä joitakin satukirjoja, jotka voisivat sopia tarkoitukseen.
Bond, Michael: Karhuherra Paddington -kirjat (myös e-kirjana)
Huovi, Hannele: Urpo ja Turpo -kirjat (myös e-kirjana)
Lindgren, Astrid: Vaahteramäen Eemeli -kirjat
Milne, A. A.: Nalle Puh -kirjat
Parvela, Timo: Maukka ja Väykkä, Maukan ja Väykän satukirja
Öljymiljardööri Jean Paul Getty (1892-1976), eläessään yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, pohti tätä kysymystä vuonna 1976 julkaistussa omaelämäkerrassaan As I see it. Moni Gettyn kirjassaan esittämä tulevaisuutta koskeva spekulaatio ja ennustus on sittemmin osoittautunut melko paikkansapitäväksi, joten hän saa kelvata auktoriteetiksi tässäkin asiassa. Jos maailman rahat ja omaisuus jaettaisiin tasan, Gettyn mukaan jo puolen tunnin kuluttua saajien taloudellisissa oloissa olisi huomattavia eroja. Yhdeksänkymmenen vuorokauden kuluttua erot olisivat jo hätkähdyttäviä, ja vuoden - tai enintään kahden - kuluttua omaisuus jakautuisi lähes täsmälleen samoin kuin aiemmin.
Kyseessä on suomen kielen sijamuoto nimeltä komitatiivi. Siinä muoto on täysin sama yksikössä ja monikossa, joten vasta asiayhteyden perusteella voi tietää, onko mukana olevia henkilöitä tai asioita yksi vai useampi.
Aiheesta löytyy tiivis selostus Wikipedian komitatiivia käsittelevästä artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Komitatiivi.
Oletuksena on, että kysyjä tarkoittaa normaalissa vanhuuseläkeiässä tapahtuvaa eläköitymistä eikä työkyvyttömyys- tai varhaiseläkettä.
Nimenomaan eläkkeelle siirtymisen aiheuttamasta masennuksesta ei löydy kokonaisia kirjoja. Masennuksesta yleensä löytyy monia hyviä kirjoja:
Banks, Ian: Mies ja terveys. Karisto 2000
Furman, Ben: Jossakin on ilo : tietoa ja toivoa masennuksesta kärsiville ja heidän läheisilleen. Lyhytterapia-instituutti, 2000
Vartiovaara, Ilkka: Kaksi kelloa. Otava 2000
Seligman, Martin E. P.: Optimistin käsikirja. Otava 1999
Kohorttierot 65-69-vuotiaiden henkilöiden toimintakyvyssä, terveydessä ja harrastustoiminnoissa--havaintoja Ikivihreät-projektin kohorttivertailututkimuksesta vuosilta...
Kolmiulotteisista kuvista on olemassa useita kokoelmia, mm. Taikasilmä 1-3, Morris, Maagisia 3-ulotteisia kuvia sekä Holm, Silmä seikkailee. Kirjoissa on myös jonkin verran tekstiä aiheesta. Niitä on olemassa melkein kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston pisteissä. Tämänhetkisen saatavuustilanteen näet osoitteesta www.libplussa.fi. Voit hakea myös asiasanoilla kolmiulotteisuus, havaitseminen ja stereokuvaus.
Schweizerische Volksbibliothekin ylläpitämiltä sivuilta osoitteesta http://www.svbbpt.ch/Literatur/deutsch/FrameDL.htm löytyy tietoa monista sveitsiläisistä kirjailijoista (sekä saksan-, ranskan-, italian- että retoromaninkielisistä) ja heidän teoksistaan.
Suomeksi ja ruotsiksi on käännetty esimerkiksi Max Frischin ja Peter Zeindlerin kirjoja, ruotsiksi (mutta ei suomeksi) löytyy myös Jörg Steinerin teoksia.
Sveitsistä ja sen kulttuurista on myös Internetissä paljon tietoa. esimerkiksi Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n kotisivujen ( http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut ) kautta löytyy hyviä, valmiiksi aiheen mukaan jaoteltuja linkkejä.
Voit palauttaa Turun kaupunginkirjastosta lainatun kirjan mihin tahansa Turun kaupunginkirjaston toimipisteeseen, ei kuitenkaan mielellään kirjastoautoon.
Suomalaisuuskeskus Finnicasta löydät tiiviin kuvauksen autonomian ajan historiasta linkistä autonomian aika http://www.finnica.fi/suomi/index.htm tässä lainaus sivuilta Olli Lehtosen tekstistä "Pietarissa oli Suomen asiain komitea, joka hoiti asioita keisarin kanssa. Venäjän rupla otettiin käyttöön, mutta kirkollisiin oloihin Venäjä ei puuttunut. Myös lakiolot pysyivät entisinä: Suomea hallittiin Ruotsin lakien mukaan. Tämä oli esimerkiksi talonpojille tärkeä asia, sillä Venäjän oikeuskäytäntö olisi tuonut tänne maaorjuuden."
Autonomian ajan asiakirjat löytyvät Kansallisarkistosta. Kun Suomi 1809 liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana, se sai oman keskushallinnon. Senaatin arkistoon siirrettiin aluksi Ruotsista Haminan...
Aaro Hellaakosken runojen käännöksiä löytyy ruotsiksi antologiasta Finsk lyrik I-II sekä teoksesta Parus: merirunoutta neljällä kielellä.
Tarkistakaa saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Kirjassa Rinne, Allan: Käytännön merenkulkuoppi (1963) annetaan seuraava aakkosnimistö:
a=Aarne
b=Bertta
c=Celsius
d=Daavid
e=Eemeli
f=Faarao
g=Gideon
H=Heikki
i=Iivari
j=Jussi
k=Kalle
l=Lauri
m=Matti
n=Niilo
o=Otto
p=Paavo
q=Kuu
r=Risto
s=Sakari
t=Tyyne
u=Urho
v=Vihtori
w=kaksinkertainen v.
x=Äksä
y=Yrjö
z=Tseta
ä=Äiti
ö=Öljy
ü=saksalainen y.
å=ruotsalainen o
Lisäksi kirjassa annetaan ohje numeroiden lausumiseen:
1=ykkönen
2=kaksi
3=kolmonen
4=nelonen
5=viisi
6=kuutonen
7=seitsemän
8=kahdeksan
9=yhdeksikkö
0=nolla
Englanninkieliset vastaavat nimistöt löytyvät kirjasta: Kiiski, Timo: Meriradio-oppi (1990). Tätä kirjaa näyttää olevan useissa Helsingin kirjastoissa paikalla (www.helmet.fi).
Hyvä nettilähde on tämän palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Siellä on paljon vastauksia, kirjoita hakukenttään francine pascal.
Hyvä kirjallinen lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut...
Ilkka Remeksestä löytyy tietoa ainakin Internetillä Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes ja Dekkarinetistä. http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm sekä Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=42Siellä on henkilötietoja hänestä ja siellä myös kerrotaan hänen teoksistaan.
Hänestä löytyy tietoa myös teoksesta Haasio, Ari: "Suomalaisia dekkarikirjailijoita" (BTJ Kirjastopalvelu). Tämä teos löytyy kirjastoista, ja siellä sitä voi ainakin lukea, jos ei ole lainattavia kappaleita.
Kirja on jo ollut ennakkovarauslistalla ja useimmat pääkaupunkiseudun kirjastot ovat tilanneet sen valikoimiinsa. Kustantajan - Sanoma Magazinesin - mukaan kirja kuitenkin ilmestyy vasta toukokuussa, joten sitä joutuu odottamaan kevääseen.
Roomassa on erittäin paljon kirjastoja, joissa voi tehdä tutkimusta. Kaikille avoin on ainakin suuri Biblioteca Nazionale, http://www.bncrm.librari.beniculturali.it/index.php?it/1/home . Aukioloajat ja sijainti löytyvät kotisivuilta kohdista orari (aukiolo) ja "come arrivare" (saapumisohjeet), jossa on kartta. Väitöskirjatyöskentelyssä voisi tietysti olla hyvä selvittää, olisiko kaupungissa oman erikoisalan kirjastoa. Myös yleisöltä suljettuihin kirjastoihin pääsee työskentelemään oman laitoksen esimiehen kirjallisen suosituksen avulla. Hän voisi ehkä myös tietää, onko Roomassa oman alanne erikoiskirjastoa.
Rooman yleisten kirjastojen kotisivu on vain italiaksi (http://opac.bibliotechediroma.it/ ), sieltä näyttää myös löytyvän kartta,...
Varauksen kohdalle tullut päivämäärä tarkoittaa sitä, että valitettavasti joku muu on ehtinyt lainata kirjan, jonka olet varannut, ennen kuin kirja on ehditty ottaa sinua varten hyllystä kirjastossa.
Kun teet jostakin teoksesta varauksen, varaus siirtyy johonkin hyllyssä olevaan kirjaan. Henkilökunta ei kuitenkaan ehdi reaaliaikaisesti napata kirjaa saman tien, kun varaus on tehty, joten toisinaan joku asiakas ehtii napata varatun kirjan. Silloin varaus siirretään jossakin toisessa kirjastossa vapaana olevaan niteeseen tai jos vapaita niteitä ei ole, varaus laitetaan seuraavaksi varausjonossa, jolloin sinulle tulee seuraavaksi palautuva nide. Kunhan kirja ehtii tulla sinulle, kirjan kohdalla tosiaan lukee omissa tiedoissasi ”Odottaa noutoa...
Tarkoitatko HelMet-kirjaston lainattavia e-kirjoja? Tarvitset sitä varten iPadillesi Bluefire Reader -lukuohjelman. Tietoa ohjelmasta ja sen käyttöohjeet löytyvät Ellibsin verkkosivuilta http://www.ellibs.com/fi/node/103632. Sivuilla puhutaan kirjojen ostamisesta, mutta samat periaatteet toimivat myös kirjaston e-kirjoja lainatessa.
