Erilaisista fobia -listauksista emme löytäneet mainintoja kyseisistä peloista.
Laiskiaspelosta (eng. sloth phobia) löytyy kyllä keskustelua internetissä. Pelosta on kysytty englanninkielisellä Answers.com –sivustolla. Vastauksessa todetaan, että laiskiaispelolle ei ole erityistä termiä. Pelko kuuluu yleisesti eläinfobian alaisuuteen.
Heiluvien esineiden pelosta (eng. swing phobia) löytyy myös keskustelua internetissä. Ilmeisesti tällekään fobialle ei ole erityistä termiä.
Shizukon tytär -kirjaa löytyy monista kirjoista ympäri Suomen, joten se on mahdollista saada kaukolainaksi, ellei se kuulu oman kirjastosi kokoelmiin. Kaukolainatilauksen tekee oma kirjastosi, joten kannattaa pistäytyä siellä tai laittaa vaikkapa sähköpostia. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia.
Sara Shepardin Valehtelevat viettelijät -sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kaksi osaa, Kaivattu ja Virheetön. Alkukielellä Pretty little liars -sarjaa on ilmestynyt yhteensä 13 osaa, joten suomentamattomia kirjoja on vielä paljon jäljellä (http://prettylittleliars.alloyentertainment.com/). Suomessa sarjaa julkaisee Gummerus. Kustantajan sivuilla (http://www.gummerus.fi) ei ainakaan vielä ole tietoa tulevista osista. Halutessasi voit...
Sadun kirjoittaja on Annikki Setälä. Sen löytää Rudolf Koivun lukukirjasta (Helsinki : Otava, 1977). Kirja on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Varhaisimpia suomalaisia kauhutarinoita kannattaa etsiä kansanperinteestä. Kirsti Mäkisen muokkaamassa uskomustarinakokoelmassa Kruunupäinen käärme on melko hyytäviä tarinoita. Zacharias Topeliuksen kauhutarina Linnaisten kartanon viheriä kamari ilmestyi 1859, ja sitä ovat aikanaan lukeneet niin aikuiset kuin nuoretkin. Sittemmin nuorten kauhukirjoja ovat kirjoittaneet ainakin Jorma Kurvinen, Maijaliisa Dieckman, Ritva Toivola, Vesa Sisättö, Markku Pietikäinen ja kirjoittajapari Seita Parkkola ja Niina Repo.
Ensimmäisiä lasten ja nuorten sci-fi kirjailijoita Suomessa olivat Tyko Hagman ja Arvid Lydecken 1900-luvun alussa. Sen jälkeen sci-fi-kirjoja nuorille ovat julkaisseet ainakin Jukka Parkkinen, Tapani Bagge, Marko Leino, Inkeri...
Etsitty Helinä Siikalan runo on peräisin hänen kokoelmastaan Pysähdytään, anna kätesi (Otava, 1977). Tähän kokoelmaan sisältyviä runoja ei ole erikseen nimetty. Ne on ryhmitelty roomalaisin numeroin seitsemään erilliseen osioon. Kirjan lopusta löytyvään sisällysluetteloon kukin runo on listattu alkusäkeensä mukaan. "Mitä on yksinäisyys" on toisen osion - tai sikermän - neljäs runo.
Kirja löytyy meiltä ainoastaan Söderströmin kustantamana, joten emme voineet tehdä vertailua. Fennica-tietokannasta (Suomen kansallisbibliografia) löytyy tiedot molemmista laitoksista ja sen mukaan molemmissa on saman verran sivuja, kirjojen koko on myös sama.
Söderströmin kustantamassa kirjassa on karttapiirros, Raben kustantamassa ei ole mainintaa kartasta. Luultavasti teksti on molemmissa aivan sama.
Eräs mainio lähde kirjastojen postiosoitteiden selvittämiseen on BTJ Kirjastopalvelu Oy:n julkaisema Kirjastokalenteri. Taskukalenterissa on kalenteriosan lisäksi kaikkien yleisten kirjastojen ja keskeisten tieteellisten kirjastojen ja myös keskeisten ammattikorkeakoulukirjastojen osoitteet, puhelinnumerot sekä sähköpostiosoitteet ja Internetin kotisivuosoitteet. Kalenteria voi tilata ja ostaa BTJ:stä, http://www.btj.fi . Useimmissa kirjastoissa on kyseinen kalenteri ainakin käsikirjastossa luettavissa, mutta ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa on myös lainattavia kappaleita.
Kirjastojen kotisivujen kautta saa varmasti selville postiosoitteekin, mutta se voi olla melko työläs tehtävä. Oletko kokeillut kirjastohakua Kirjastot.fi -...
Voit uusia helposti lainasi Internetissä. Menet meidän kotisivultamme (http://lib.vaasa.fi ) aineistohakuun. Sieltä valitset lainat. Nyt sinun täytyy tietää kirjastokorttisi numero (kirjastokortin takaosassa 12-numeroinen numerosarja, joka alkaa 905...) ja kirjastosta saamasi nelinumeroinen tunnusluku, joilla pääset lainojen uusintaan. Sen jälkeen:
Näet ruudulla teokset, jotka ovat sinulla lainassa. Voit uusia yhden tai useamman teoksen.
Valitse uusittavat lainat rastimalla lainan vieressä olevia ruutuja. Näpäytä sitten painiketta Uusi lainat.
Lainoille tulee uudet eräpäivät. Merkitse eräpäivät itsellesi muistiin.
Sinun täytyy kuitenkin huomioida, että voit uusia lainasi vain kolme kertaa. Sen jälkeen sinun täytyy tulla kirjojen kanssa...
Läntisen Uudenmaan kirjailijoita -sivustolla kerrotaan, että Tuula Sariola aloitti oman tuotantonsa vasta Mauri Sariolan kuoleman jälkeen (kts. http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/tsariola.htm ). Salanimellä julkaistuja teoksia hänellä ei mainita olevan (Tarkistettu useista eri lähteistä.
Kts. myös http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
(Mauri Sariolan tunnetuin pseudonyymi oli "Esko Laukko", ja aikanaan kiisteltiin kovasti "Esko Laukon" todellisesta henkilöllisyydestä. Tuula Sariola oli eräs "epäillyistä")
Sittemmin v. 2006 paljastui, että Tuula Sariola ei ollut kirjoittanut omaakaan tuotantoaan, vaan Tuula Sariolan nimellä julkaistut dekkarit olikin kirjoittanut toimittaja Ritva Sarkola
http://www....
Vapusta kerrotaan Ylen Oppimisen sivustossa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/vappu-15 ja Tampereen Vapriikin sivulla http://vapriikki.fi/blog/vappu-aatteen-perheen-ja-kevaan-juhla/ . Vappua vietettiin alunperin Pyhän Valborgin muistopäivänä. 1.5. oli keskiajan lopulta päivä, jolloin juhlittiin kesän voittoa talvesta. Sittemmin sekä ylioppilaat että työväenliike ottivat sen juhlapäiväkseen.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla on tietoa Vapun kansanperinteestä, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielikuvastin… .
Vappusäistä on aina vähän purnattu, Ilmatieteen laitos on koonnut faktaa niistä tänne, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu
Vapun ruokaohjeita voi etsiä vaikkapa Marttojen reseptisivulta,...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy jonkin verran aineistoa Lars Sonckista ja hänen tuotannostaan.
Tutustumisen arvoinen on ennen kaikkea teos: "Lars Sonck 1870-1956 : arkkitehti = architect" / [näyttelyryhmä = exhibition team: Paula Kivinen, Pekka Korvenmaa, Esa Piironen].Helsinki : [Suomen rakennustaiteen museo], 1981. Siinä esitellään ainakin joitakin kiinnostuksesi kohteena olevista rakennuksista.
Myös Riitta Wäreen kirjassa "Rakennettu suomalaisuus : nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa", 1991, on lukuisia viittauksia Lars Sonckiin.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi .
Suosittelisin kuitenkin, että ottaisit yhteyttä Suomen...
Aiheesta kannatta hakea kirjaston aineistotietokannasta hakusanoilla keskiaika ja pukeutuminen, tai keskiaika ja vaateeet.
Mm. tällaisista teoksista on varmaan apua:
Hunnisett, Jean: Period costume for stage & screen. Patterns for women's dress, Medieval-1500
A Pictorial history of costume
Hatt, Christine: Clothes of the medieval world
Embleton, Gerry: Medieval military costume : recreated in colour photographs
Ruby, Jennifer: People in costume. The medieval world
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Iriadamant-intiaaneista on vuonna 1993 tehty kirjallinen kysymys ja siihen on annettu vastaus. Kysymys on netissä osoitteessa www.eduskunta.fi | Oikopolkuja: Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat | kohtaan Hakusana kirjoita iriadamant* | Hae. Vasemmasta framesta klikkaa auki KK 171/1993. Sivun keskiosan framesta näet, ettei kysymyksestä ole keskusteltu, vaan se on vain annettu tiedoksi. Sivun oikeasta ylälaidasta voit klikata Ohje, jossa kerrotaan miten kysymysten kanssa menetellään.
Voit tutkia myös täysistuntokeskusteluja: samalta sivulta näpäytä Pöytäkirjat. Hakusanalla iriadamant* ei löydy mitään, mutta sanalla intiaani* on jo useita viitteitä.
Valtiopäiväasiakirjat ovat netissä vain muutamilta viime vuosilta. Sitä aikaisemmat...
Elokuvan alkuperäinen nimi on:
Retour de Martin Guerre, Le ; ohj. Daniel Vigne.
Elokuvaa ei ole Suomen elokuva-arkiston tietojen mukaan levitetty Suomessa. Siitä ei ole elokuva-arkistossa video- tai DVD-kopiota. Arkistolla on 16 mm -kopio.
Elokuvaa voi toivoa esitettäväksi SEA:n esityssarjoissa.
www.sea.fi
Esim. Filmifriikin kauppa ei sitä tunne:
www.filmifriikki.fi
Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilassa on vuoden 1945 painos kahtena niteenä. Kirjasta on myös ei-lainattavat käsikirjastokappaleet Kallion kirjastossa. Kirjavarastossa on käsikirjastokappaleiden lisäksi myös lainattavia kirjoja, tällä hetkellä kumpaakin nidettä on kaksi kappaletta hyllyssä.
Cd-levy Korsuorkesteri Abbey Roadilla on tällä hetkellä lainassa ja lisäksi tähän ainoaan kappaleeseen kohdistuu yhdeksän varausta. Käsillä ei siis ole levyn esiteliitettä, josta todennäköisesti selviää kappaleiden täydelliset tekijätiedot. Helmet-kirjastojen hankintajärjestelmästä selviää kuitenkin, että Jorma Toiviainen on sanoittajana tällä levyllä. Levyn julkaisija on Edel Records Finland, yhteystiedot http://www.edel.fi/contact/about.aspx
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on siis toistaiseksi yksi levy, tilanne kuitenkin helpottuu, sillä piakkoin kokoelmiin on tulossa lisäkappaleita.
Sitaatti on kirjasta Tom Sawyerin seikkailut. Teoksesta on olemassa useampia eri käännöksiä, tässä niistä kaksi.
Yrjö Kivimiehen suomennos: "Nyt hän keksi uuden asian - että näet lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada ihminen himoamaan sen tekemistä." (s. 166, WSOY 1989, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1926)
Jarkko Laineen suomennos: "Hän teki uuden havainnon - nimittäin sen, että lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada itsensä haluamaan juuri sen tekemistä." (s. 161, Otava 2007, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1973)
Tom Sawyerin seikkailujen suomenkieliset laitokset voi tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta: https://finna.fi
Ei ole, kirjastot lainaavat elokuvia DVD- tai Blu ray -muodossa, ja jonkin verran vielä myös videokasetteina.
Tekijänoikeussyistä kirjastot eivät saa myydä poistamiaan kuvatallenteita olivatpa ne missä muodossa tahansa.
