Valitettavasti runoa ei ole tunnistettu. Välitimme kysymyksen myös kirjastojen tietopalvelulistalle, mutta ainakaan vielä ei sitä kautta ole tullut vastausta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme runon?
Näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoista vain Åbo Akademin kirjastossa tuota teosta on painettuna versiona.
Kirjan voi saada Åbo Akademin kirjastosta kaukolainaksi, jollei halua Turkuun asti lähteä sitä lainaamaan. Jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolaina on maksullinen, ja Suomen sisältä tulevana sen hinta on 4 euroa. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi kirjaston toimipisteeseen.
Jos olet jonkun muun kuin Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, kannattaa tiedustella kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Maksun...
Joona merkitsee Raamatun Vanhan testamentin profeettaa ja nimi on ollut etunimenä käytössä koko Suomessa. Sukunimenä Joonaa on käytetty alunperin Kolarissa, Ylitorniolla, Jääskessä ja Tyrväällä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Signeerausta T.M. käytti ainakin kuvataiteilija Tauno Miesmaa (1891-1980), joka uransa alkupuolella piirsi karikatyyreja ja pilakuvia poliitikoista. Hänen mainitaan piirtäneen etenkin Tuulispää ja Velikulta –lehtiin. Hänet tunnetaan myöhemmin erittäin tuotteliaana kuvataiteilijana sadoista muotokuvistaan. Tauno Miesmaan piirroksista signeerauksineen on kuvia teoksessa ”Suomen taiteilijoita Alvar Cawenista Wäinö Aaltoseen, Elämäkertoja” (toim. Hertta Tirranen), joiden perusteella voisitte mahdollisesti saada selville sen, muistuttavatko kuvat ja signeeraukset teidän näkemiänne pilakuvia ja olisiko näkemienne kuvien piirtäjä tuo samainen Tauno Miesmaa.
Mitään merkintää siitä, että Tauno Miesmaa piirsi myös Pohjois-Savo –lehdelle emme...
Sadun kirjoittaja on Annikki Setälä. Sen löytää Rudolf Koivun lukukirjasta (Helsinki : Otava, 1977). Kirja on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Sukunimet Haitto ja Heitto ovat peräisin Suomeen kulkeutuneesta saksalaisesta henkilönimestä, joka on vaihdellut asuissa Hait, Heit, Heite, Haito, Haitto ja Heitto. Talonnimen kautta sukunimeksi vakiintui myös nimi Heittola. Ainakin kerran sukunimi Heitto on myös valittu uudeksi sukunimeksi nimenmuuton myötä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Ruotsissa on ollut hyvin vähän hiilikaivostoimintaa, mitä olisi tarvittu muun muassa metalliteollisuudessa. Ruotsissa onkin historian saatossa käytetty paljon puuhiiltä.
Kuitenkin hiilikaivostoimintaa on aiempina vuosikymmeninä harjoitettu Skånen alueella Helsingborgin kaupungin kupeessa. Englanninkielinen Wikipedia tietää myös kertoa, että Helsingborgin vieressä sijaitsevassa Höganäsin kunnan alueelta löydettiin hiiltä ja aloitettiin kaivostoiminta vuonna 1797. Toiminta loppui kuitenkin 1960-luvulla.
http://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6gan%C3%A4s
Tätä hongkongilaista tv-sarjaa on Subtv esittänyt Suomessa vuosina 2002-2003. Suomen kirjastoissa sarjaa ei valitettavasti ole.
Verkkokaupasta näyttäisi ainakin jotakin osaa voivan ostaa.
Veera-jäätelökakku oli suklaakuorrutettua nougat-kermajäätelöä. Pinnalla oli krokanttikoristelu. Se näyttäisi olleen Valion tuotevalikoimassa varsin pitkään. Helsingin Sanomien arkistosta löytyy vuodelta 1966 ilmoitus, jossa Veeraa mainostettiin uutuutena. Viimeinen maininta Veerasta on vuoden 1994 lehdessä, jolloin Stockmannin tarjouksesta kakun sai hintaan 26 mk. Ainakin tällä aikavälillä kakkua siis valmistettiin.
Jäätelönvalmistajat seuraavat toki tuotteidensa menekkiä ja kuluttajien makumieltymyksiä. Ehkäpä Veeran kysyntä ei vain enää pysynyt toivotulla tasolla ja oli aika kehittää jotakin uutta. Asiasta voisi yrittää kysyä suoraan Valiolta, esimerkiksi Valion kuluttajapalvelun kautta https://www.valio....
Finnassa https://www.finna.fi/Content/about_finnafi on mukana paljon kirjastoja, arkistoja ja museoita ympäri Suomea. Mikäli löytämääsi teosta ei löydy Turun kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelutilauksen https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Se on maksullista. Turun kaupunginkirjasto veloittaa 4 € + mahdolliset lainanantajakirjaston maksut.
Palovartiotorneja rakennettiin hyville näköalapaikoille 1920- ja 1930-luvuilla sekä varsinkin vv. 1934-36 ja vv. 1940-41. Puurakenteisista torneista tarkkailtiin valtionmetsien metsäpaloja. Myöhemmin torneja alettiin rakentaa galvanoidusta raudasta. Vuonna 1959 valtion mailla oli sata tornia, näistä 70 kappaletta Lapin ja Oulun läänin alueella. 1980-luvulla lentovalvonta syrjäytti tornit lopullisesti palojen tarkkailussa.
https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a3200=59242
Vuonna 1958 kirjoitti Helsingin Sanomat artikkelissaan metsähallituksen palotorniverkon käsittäneen 104 vartiointipaikkaa.
Kuusikymmenluvun loppupuolella palojen tarkkailun avuksi tuli lentovalvonta, mutta vielä heinäkuussa 1973 kerrottiin...
Hakutapa hiukan riippuu kirjastosta ja siellä käytettävästä atk-järjestelmästä.
Tässä kuitenkin muutama vihje: Helsingin seudun kirjastojen tietokannasta (http://www.libplussa.fi) voit etsiä valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisu ja kirjoittamalla asiasanaksi "rummut".
Esim. Tampereen ja Turun tietokannoista löytyy aineistoa seuraavasti: kirjoita asiasanakenttään esim. "rummut:soitonoppaat". Voit tietysti kirjoittaa myös pelkän asiasanan "rummut", jolloin sinun täytyy karsia itse pois rumpumusiikki yms.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy asiasanalla "taistolaisuus" neljä kaunokirjallista teosta luokasta 84.2.
Mäkelä, Hannu: Pelin henki: love/40 - erään ottelun tarina
Snellman, Anja: Paratiisin kartta
Bruun, Staffan: Bailut barrikadeilla
Honkasalo, Laura: Sinun lapsesi eivät ole sinun. Yhdistelmällä asiasanat "taistolaisuus" ja "porvari-" viitteitä ei löydy. Koska vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole asiasanoitettu, saattaa viitteitä löytyä enemmänkin.
Roma-tietokanta sisältää viitteitä kaunokirjallisuudesta ennen vuotta 1996 ja ne on asiasanoitettu. Yhdistelmällä taistol* porvar* löytyivät mm. seuraavat kirjat:
Vartti, Riitta: Nuoruuden yliopistot
Rintala, Paavo: Porvari Punaisella torilla
Nevalainen, Ahti: Porvarin marssi...
Kirjaston rekisteriseloste liittyy tietosuojaan. Se ilmoittaa mihin kirjaston asiakasrekisteriä käytetään. Rekisteriselosteen laatimisesta on henkilötietolain 1999/523 10 §:ssä. Sen löydät esimerkiksi Finlex-tietokannasta. Kirjastojen kotisivuilta löydät myös rekisteriselosteen, esimerkiksi Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa seuraavasti:
Tietosuoja: Kirjaston asiakasrekisteriä käytetään ainoastaan lainausten valvontaan. Tietoja ei luovuteta kenellekään ulkopuoliselle. Asiakkaalla on Henkilötietolain mukainen oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot rekisteristä. Kirjastolla on oikeus rekisteröidä asiakkaan henkilötunnus (Tietosuojalautakunnan päätös n:o 57, 29.11.1993).
Iriadamant-intiaaneista on vuonna 1993 tehty kirjallinen kysymys ja siihen on annettu vastaus. Kysymys on netissä osoitteessa www.eduskunta.fi | Oikopolkuja: Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat | kohtaan Hakusana kirjoita iriadamant* | Hae. Vasemmasta framesta klikkaa auki KK 171/1993. Sivun keskiosan framesta näet, ettei kysymyksestä ole keskusteltu, vaan se on vain annettu tiedoksi. Sivun oikeasta ylälaidasta voit klikata Ohje, jossa kerrotaan miten kysymysten kanssa menetellään.
Voit tutkia myös täysistuntokeskusteluja: samalta sivulta näpäytä Pöytäkirjat. Hakusanalla iriadamant* ei löydy mitään, mutta sanalla intiaani* on jo useita viitteitä.
Valtiopäiväasiakirjat ovat netissä vain muutamilta viime vuosilta. Sitä aikaisemmat...
Tuija Lehtisen kirjojen kustantajan Otavan syksyllä ilmestyvien kirjojen luettelossa ei ole mainintaa että www.liisanblogi.net olisi saamassa jatko-osaa. Tuskin siis sellainen ilmestyy ainakaan tänä vuonna.
Liisa Virtasen (Lehtisen romaanin päähenkilön) kuulumisia voi kyllä seurata netistä Liisan blogista, osoite www.liisanblogi.net
Tuota sarjaa on suomennettu tähän mennessä 20 osaa, viimeinen on Löytö vuodelta 2007. Lisäksi on suomennettu 2 Megamorphs-kirjaa, jotka ovat tavallaan samaa sarjaa. Ne ovat Andaliitin lahja ja Dinosaurusten aikaan.
Ehdotamme käyttöönne Aisopoksen satua Tuuli ja aurinko. Aurinko saa lämmöllään miehen riisumaan viittansa, puhuri ei pysty voimallaan puhaltamaan sitä pois. "Minun paisteeni on vahvempi kuin sinun puhurisi", kehuskeli aurinko.
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
