Ensinnäkin sinun kannattaa tarkistaa kirjastosta tai HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko kyseisen kirjan laina uusittu jo kolme kertaa. Jos uusimiskertoja on vielä jäljellä, sinun kannattaa uusia laina. Näin saat lisää etsimisaikaa; ehkä kirja sittenkin löytyy jostain.
Jos kirjaa ei kuitenkaan löydy, sinun pitää korvata se. Voit kysyä lähimmästä kirjastosta, mikä kirjan korvaushinta on. Maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos on kyse niin uudesta kirjasta, että sitä vielä myydään kirjakaupoissa, voit myös korvata kadottamasi kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta asiasta on sovittava erikseen kirjaston kanssa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Alkuperäisen "I saw the light" -kappaleen sanat, sointumerkit ja pianosäestys löytyvät nuottikirjasta Williams, Hank: The best of Hank Williams. Nuottia suomenkielisillä sanoilla ei löytynyt.
William Shakespearen runoelmaa "Venus and Adonis" ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähteet:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Sukunimiä on vaihdettu paljon 1900-luvun alussa. Syitä oli monia, sukunimet eivät välttämättä olleet tuolloin vielä vakiintuneet, ja sukunimeä saatettiin vaihtaa esimerkiksi muuton yhteydessä (sukunimenä toimi monesti tilan tai muun asumuksen nimi). Sukunimilaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1921, ja vasta silloin tuli kaikille velvollisuus ottaa jokin sukunimi käyttöön.
Yksittäisen henkilön nimenmuutoksen syytä on vaikea saada selville, mutta jos suvusta on tehty sukututkimusta, saattaa sukututkimuksen tekijällä olla asiasta jokin käsitys. Sukunimistä yleensä löytyy tietoa esimerkiksi näistä teoksista:
Mikkonen, Pirjo: "Otti oikean sukunimen": vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet...
Keskeisin teos sinulle on Heikki Metsämäen "Badding", elämäkerta vuodelta 1996. Peter von Baghin "Iskelmän kultainen kirja" vuodelta 1986 sisältää myös Rauli Badding Somerjoen henkilöesittelyn. Hänestä on jutut myös seuraavissa lehdissä: musa.fi 2000:3 ; Rytmi 1999:6 ja Soundi 1997:8. Näitä kaikkia on lainattavissa Pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävisä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyi lisäksi 17 viitettä lehtiartikkeleihin. Tuoreimmat Marko Ahon "Sortuvat iskelmäkuninkaat ja suomalaisuus" Hiidenkivi 2000, nro 4, Riitta Kylänpään "Baddingin sielunveljet tuntevat tähden tuskan" Anna 2000, nro 31 ja Ulla Saikkosen...
Sekä murre että varsinkin kunta taitavat jäädä arvailujen varaan. Annikki Sankarista on kirjoitettu hyvin vähän. Löysin joitakin lehtiartikkeleita ja kirja-arvosteluja 1970-luvulta, mutta ei niistä ollut paljoakaan apua.
Pekka Teelahti kirjoittaa kielestä arvostelussaan kirjasta Kaislahden miniä (Uusi Suomi 31.3.1977): "Sankarin repliikit ovat luontevia, usein niistä tuntee todellisen keskustelun maun. Jonkin verran häiritsee kielen eri muotojen vaihtelu. Kaupunkilaiset puhuvat yleisarkikieltään, Kaislahden seudun väki pohjoissavolaista (?) murrettaan. Soljuvimmin juoksee Eijan äidin kannakselainen."
Pohjoissavolainen murre ei tunnu uskottavalta, eteläisempi savo kyllä. Annikki Sankari on kotoisin...
Riippuu tietysti olosuhteista, missä ruumis sijaitsee. Kuivassa tai kylmässä ympäristössä ruumis voi muumioitua, mutta kosteassa ja hapekkaassa maatua nopeammin. Lisätietoa linkeistä:
https://www.ts.fi/teemat/1074176502/Aimo+Massisen+kyselypalsta+Aimo+ann…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luusi-haviavat-viimeisena-kuinka-ka…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumio
Varmasti kyse on alun perin ollut jonkinlaisesta vastamagiasta. Yritetään muuttaa mahdollisesti paha asia paremmaksi eräänlaisella siunauksella.
Toisaalta terveyttä on toivoteltu aivastajalle jo antiikin ajoista alkaen. Toivotus kuuluu latinaksi prosit eli olkoon hyödyksi.
Aivastusta on pidetty jumalien antamana merkkinä. (joko hyvästä tai pahasta) Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981)
Englanniksi aivastaneelle tavataan sanoa Bless you. Tarinan mukaan 1000-luvulla elänyt paavi Pyhä Gregorius VII toivotteli Jumalan siunausta kaikille aivastelijoille siksi, että aivastus saattoi olla ensimmäinen merkki tappavasta rutosta.
On myös ajateltu, että aivastuksessa ihmisen sielu saattaa äkkirykäyksellä lennähtää...
Vanhojen rahojen arvo riippuu täysin niiden kunnosta.
Vuoden 1865 5 pennin arvo kunnon mukaan:
5€ Raha on huomattavan kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä. (Suurin osa tämän vuoden liikkeellä olevista rahoista on tällaisia)
10€ Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä.
150€ Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei enää ole.
800€ Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
1800€ Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Hyvin harvinaista
Vuoden 1888 5 pennin arvo kunnon...
Kyseessä vaikuttaisi olevan Lapin äidin kehtolaulu, joka on alkanut elää omaa elämäänsä aikojen saatossa. Alkuperäisen laulun on säveltänyt Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (1917 - 2015), ja se menee virallisesti näin:"Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden.Päivä taakse kaikkoaa jylhäin tähtivöiden.Vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö,kerran lapsein lahjaks saat nää kairain kultamaat.Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.Suuri on ja ihmeinen unten valtakunta.Kun sa suureks vartut vain mailla aavain aukeain,kerran lapsein lahjaks saat nää laajat Lapin maat.Räiske pohjanloimujen, tuisku viima tuulien,kehtolaulua vain on ne Lapin lapselle." Ainoa viittaus annettuihin sanoihin "äiti tuutii pientä lasta kirves kourassa" löytyy...
Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa Sainion kirjan hankkimisesta pidättäydytään toistaiseksi mahdollisten oikeustoimien vuoksi. Muutamiin maakuntakirjastoihin (Rovaniemi, Pori jne.) kirja on tilattu, mutta vain Lahdessa näytti yksi kappale olevan lainauskunnossa ja kierrossa. Uskoisin muiden kirjastojen noudattavan pääasiallisesti samaa linjaa Helsingin kirjastojen kanssa.
Lainoja voi uusia joko käymällä paikan päällä jossakin pääkäupunkiseudun kirjastossa (kirjastokortti mukana) tai puhelimitse arkisin klo 12-18 numerossa 0600-060504 (4,50mk/min) - ei kuitenkaan myöhässä olevia kirjoja. Lainan voi uusia 5 kertaa peräkkäin, paitsi silloin jos kirjasta on varaus kirjastossa.
Oletan, että esitelmäsi aihe tarkoittaa yleensä islamilaista arabikulttuuria ja naisen asemaa siinä.
Perustietoa arabinaisten kulttuurista löydät kirjoista: Islamin porteilla / toim. Allahwerdi, 1992 ja Islamilainen kulttuuri / toim. Heikki Palva ja Irmeli Perho, 1998. Aikaukauslehtiartikkeleita löytyy aiheesta: Turkia, Rauni
Islamin maiden nainen kantaa suvun kunniaa
JULKAISUSSA:
Kehitys. 1991 : 2, s. 24-27
Markkanen, Ullamaija
Mitä on hunnun takana?
JULKAISUSSA:
Kehitys. 1991 : 2, s. 27-29
Ypyä, Reija
Egyptiläisen naisen asu kätkee ja paljastaa
JULKAISUSSA:...
Voit lähettää hankintatoiveen Helsingin kaupunginkirjastoon lomakkella http://www.lib.hel.fi/virkku/hankintatoive.htm
Jos kyse on uudesta levystä se saattaa olla jo hankintalistalla, jolloin sinun kannattaa käydä jollain Helsingin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla, jossa kirjastonhoitaja tarkistaa onko levy jo tilattu.
Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/
Suomen kansallisbibliografian "Fennican" mukaan Tom (Thomas Kennerly) Wolfen kirjaa "The Electric Kool-Aid Acid Test" vuodelta 1968 ei ole lainkaan suomennettu.
Häneltä on suomennnettu ainoastaan kolme teosta "Turhuuksien rovio" (The Bonfire of the Vanities), "Täydessä terässä" (Hooking up) ja "Täysi mies" (A Man in Full).
Englanninkielinenkään "The Electric Kool-Aid Acid Test" ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston kokoelmaan. Se on sen sijaan saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Opiskelijakirjastossa.
Sekä Akateeminen kirjakauppa että Suomalainen kirjakauppa ilmoittavat hankkivansa teosta parin viikon viiveellä.
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta voi aihetta käsittelevää kirjallisuutta etsiä esim. sanahaun kautta. Hyviä hakusanoja voisivat olla esim. seksuaalisuus, parisuhde, sukupuolielämä, seksuaalioppaat.
Haun tuloksien joukossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Junkkari, Lari: Mieheksi joka olet. Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Junkkari, Kaija: Naiseksi joka olet. Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Godson, Suzi: Seksikirja. Helsinki : WSOY, 2003
Heusala, Kari: Miehen seksuaalisuus. Helsinki : Like, 2003.
Heusala, Kari: Naisen seksuaalisuus. Helsinki : Like, 2003.
Nyman, Maija: Ilta rakkaudelle : parisuhteen valttikortit. Helsinki : Kirjapaja, 2002.
Hyvä johdanto pohjoismaiseen naiskirjallisuuteen on 5-osainen "Nordisk kvinnolitteraturhistoria". Se on tehty pohjoismaisten kirjallisuudentutkijain yhteistyönä.
Kirjailijoiden nimistä tulevat ensimmäisiksi mieleen ruotsalaiset Moa Martinson ja Kerstin Ekman, norjalainen Cora Sandel, tanskalainen Karen Blixen sekä suomenruotsalaiset Edith Södergran, Tove Jansson ja Märta Tikkanen.
Reijo Eskolan kirjassa Ympäristön kivikirja neuvotaan ulkoportaiden tekoa. Laila Eriksenin kirjassa Terassit ja patiot neuvotaan kaiteitten rakentamisesta. Jälkimmäinen kirja ei ole nyt hyllyssämme joten en pysty itse tarkistamaan käsitelläänkö kirjassa porraskaiteita. RT-ohjekortti 88-10778 Kaiteet ja käsijohteet kannattaa tarkistaa.
Teatterin historiaa käsittelevät esim. Oscar Brockettin The History of the Theatre (9th ed. 2003) ja Phyllis Hartnollin Theatre: a concise history (3rd ed. 1998).
Suomalaisen teatterin vaiheista kertovat mm. Pentti Paavolaisen Näyttämöllä: teatterihistoriaa Suomesta (2005) ja Sven Hirnin Alati kiertueella : Teatterimme varhaisvaiheet vuoteen 1870 (1998).
