Aku Ankka syntyi vuonna 1935, kun Disneyn kaikkien aikojen kuuluisin eläinsankari Mikki Hiiri, joka esiintyi ensimmäisen kerran vuona 1928, tarvitsi seurakseen muita eläinhahmoja.
Lähteitä: Otavan suuri ensyklopedia ja Bob Thomasin Walt Disney -elämäkerta.
Helsingistä Budapestiin on linnuntietä 1464 km.
Lähde: http://www.indo.com/distance/
Michelinin reittioppaan mukaan ajokilometrejä kertyy 1681, aikaa matkaan kuluisi 26 tuntia 42 minuuttia.
http://www.viamichelin.com/viamichelin/gbr/tpl/hme/MaHomePage.htm
Reijo Eskolan kirjassa Ympäristön kivikirja neuvotaan ulkoportaiden tekoa. Laila Eriksenin kirjassa Terassit ja patiot neuvotaan kaiteitten rakentamisesta. Jälkimmäinen kirja ei ole nyt hyllyssämme joten en pysty itse tarkistamaan käsitelläänkö kirjassa porraskaiteita. RT-ohjekortti 88-10778 Kaiteet ja käsijohteet kannattaa tarkistaa.
Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokanta on varmaakin sinulle tuttu: http://finna.fi Kovin suppeilla hakusanoilla ei löydy paljoakaan, kannattaa selata aineistoa hiukan laajemmin.
Voit ottaa yhteyttä myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastoon: http://www.kotus.fi/kirjasto/
Korkeakoulujen Linnea-tietokannasta löytyi tämä tutkielma, josta voisi olla hyötyä.
Peltola, Ulla: Mitä sä kiertelet! Sano suoraan! : pragmaattis-semanttinen tutkimus tahtomusten imperatiivisista puhefunktioista näytelmätekstien dialogeissa. Tampere , 1990
Näissäkin voisi olla aiheestasi - ainakin lähdeluetteloita kannattaa tarkastella:
Andersson, Juha: Konditionaalin käytön tarkastelua. Tampere 1994
Löflund, Juhani: Suomen kirjoitetun yleiskielen...
Posliinileimoista löytyy muutamia kirjoja Piki-verkkokirjaston kauttakin. On olemassa esim. Emanuel Pochen teos Poslinsmärken från hela världen ja sama kirja myös englanniksi. Kirjoja voi hakea osoitteesta:
https://piki.finna.fi
Tarkan haun siasana-laatikkoon kannattaa kirjoittaa posliini ja muuttaa vaikka nimekelaatikko asiasanalaatikoksi ja kirjoittaa siihen leimat.
Lainaustilastoja tuntevienkin mukaan tuosta aiheesta on melkoisen hankalaa saada luotettavia tilastoja ja tulokset voisivat parhaimmilaankin olla vain suuntaa antavia. Yleensä alan uusimpia ja tunnetuimipia kirjoja lainataan tietenkin kulloinkin eniten.
Pitemmän ajan tilastoja voisi saada lähinnä kunkin kirjastoalueen oman kirjastotietokannan lainausluvuista, ja nuo luovuthan voivat vaihdella kirjastoittain, alueittain ja tilanteen mukaan aika paljonkin. Myös tietyn aihealueen kokoelmien sisältö ja laajuus vaihtelee kirjastoittain, samoin kuin kunkin nimekkeen niteiden määrä, mikä vaikuttaa edelleen kunkin nimekkeen lainauslukuihin.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tietyn rajatun aihealueen (kuten sijoitustoiminta)...
Kannattaa katsoa ja kysyä esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta:http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Nelli-tiedonhakuportaalista puolestaan pääsee tutkimaan eri kirjastojen tarjontaa ja viitetietokantoja. Portaaliin pääsee esimerkiksi Helsingin yliopiston sivujen kautta:http://www.nelliportaali.fi/V?institute=HY&portal=HY&new_lng=fin
Tai suoraan täältä: http://www.nelliportaali.fi
Helka-haku Helsingin yliopistojen kirjastoihin sanahaulla "lehdistö" tuottaa ainakin runsaasti viitteitä, mutta niiden relevanttiutta on tietenkin hankala arvioida opinnäytesuunnitelmaa sen tarkemmin tuntematta:
https://finna.fi
Ainakin Helsingin yliopiston kirjastoissa tehdään ennakkotilauksesta myös laajoja tiedonhakuja, tosin maksusta...
Päätökset suomentamisesta tehdään kustantamoissa ja niinpä kannattaakin ottaa suoraan yhteyttä heihin.
Stravaganza-sarjan neljäs osa, City of Secrets, on ilmestynyt englanniksi vuonna 2008. Voit kysyä mahdollisesta suomennoksesta suoraan Tammelta http://www.tammi.fi/sivut/3.
Mustesydän-sarjan kolmas osa, Tintentod, on ilmestynyt 2007. Suomennoksen ilmestymisestä voi kysyä Otavalta http://otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Animorphs-sarjan suomentamisesta voit myös kysyä Tammelta.
Erilaisia ammatteja ja ihmisten arkielämää kuvaavia romaaneja löytyy runsaasti. Esim. norjalaisen Anne B. Ragden romaanitrilogiassa (Berliininpoppelit, 2007; Erakkoravut, 2008 ja Vihreät niityt, 2009) kuvataan viehättävällä tavalla Neshovin perheen kolmen hyvin erilaisen veljeksen, sikalanomistajan, hautausurakoitsijan ja somistajan työtä ja arkielämää. Maahanmuuttajien arkielämää Ruotsissa kuvaa hauskasti Marjaneh Bakhtiari romaanissaan Mistään kotosin (2007). Hanne-Vibeke Holstin kirjoissa on esillä puolestaan tanskalaisten naisten urakehitys ja työelämä.
Historiallisia romaaneja, jotka kuvaavat työelämää ovat mm. Christine Fraserin Rhanna-romaanisarjan kirjat, jotka sijoittuvat 1900-luvun alun Skotlantiin ja kertovat maaseutuväestön...
Somero-lehti on saatavana mikrofilmattuna mm. Someron kaupunginkirjastosta. Sinun pitää mennä Savonlinnan kaupunginkirjastoon ja tehdä siellä kaukolainapyyntö lehdestä. Filmi lähetetään sitten Somerolta Savonlinnan kirjastoon, jossa voit käydä lukemassa sen.
Tämän tanskalaisen vuosina 1782 — 1848 eläneen kirjailijan tuotantoa on suomennettu kolmen kokoelman verran: Kuvaelmia Juutinmaalta 1 ja 2 (1867 ja 1868) ja Pitäjän lukkarin päiväkirja ; Vejlbyn pappi (1972) (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Kaikki nämä kokoelmat ovat novellikokoelmia, mutta novelleista mikään ei todennäköisesti ole kysymäsi. Alkukielinen novelli löytyy kirjailijan kokoelmasta Samlede noveller og skizzer 2 (1882). Nimensä (ehkä suomennettuna suurin piirtein Sukkakauppias) tai sisällön yhtäläisyyksien perusteella mikään suomennos ei vastaa kysymääsi novellia. Tanskankielinen novelli ja kaikki suomennetut kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://helmet.fi/
http://www.lib.hel....
Vivi-Ann Sjögrenin matkakirjat, joissa perehdytään kunkin maan ruokakulttuuriin, ovat oivallista luettavaa. Lisäksi suosittelen Mirjami Hietalan romaaneja, mm. Korkeat huoneet, Valkoiset lautalattiat, Isoveli ym. ja Eeva Tikan romaaneja, novelleja ja runoja sekä Maija Asunta-Johnstonin omaelämäkerrallisia teoksia, joissa on teemana keski-ikäisen naisen muutto vieraaseen kulttuuriin.
Annamari Marttisen kirjat, Karin Alvtegenin dekkarit (vaikkei olekaan kotimainen), Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoita. Hotakaisen Ihmisen osa, Petri Tammisen Rikosromaani, Minna Lindgrenin Kuolema Ehtookodossa, monet lukevat Seppo Jokisen dekkareita, Ulla-Lena Lundbergin kirjat, Aki Ollikaisen Nälkävuosi... Niitä ainakin tämä keski-ikäinen lukee :)
Danyela tai Daniela on Daniel-nimen sisarmuoto. Daniel on hepreankielinen nimi ja tarkoittaa ”Jumala on minun tuomarini” tai ”Jumala on minut tuominnut”.
Maria-nimen merkitys on Kustaa Vilkunan mukaan ilmeisesti ’toivottu lapsi’. Maria-nimen hepreankielinen vastine on Mirjam.
Lähde:
Vilkuna: Etunimet (Otava, 1999)
Keskeisin teos sinulle on Heikki Metsämäen "Badding", elämäkerta vuodelta 1996. Peter von Baghin "Iskelmän kultainen kirja" vuodelta 1986 sisältää myös Rauli Badding Somerjoen henkilöesittelyn. Hänestä on jutut myös seuraavissa lehdissä: musa.fi 2000:3 ; Rytmi 1999:6 ja Soundi 1997:8. Näitä kaikkia on lainattavissa Pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävisä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyi lisäksi 17 viitettä lehtiartikkeleihin. Tuoreimmat Marko Ahon "Sortuvat iskelmäkuninkaat ja suomalaisuus" Hiidenkivi 2000, nro 4, Riitta Kylänpään "Baddingin sielunveljet tuntevat tähden tuskan" Anna 2000, nro 31 ja Ulla Saikkosen...
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran...
Alkoholit ovat laaja ryhmä orgaanisia yhdisteitä, ja niitä käytetään alkoholijuomien ja ruoanlaiton lisäksi yllättävänkin monella elämänalueella eri tarkoituksiin. Alkoholeja voidaan käyttää elintarvikkeissa, joten esim. elintarvikekemisti tarvitsee tietoutta niistä. Liikenteessä tutkitaan kemian avulla alkoholeja mm. polttoaineina. Hygienia- ja kosmetiikkatuotteissa alkoholeilla on myös käyttöä, joten kemistin osaamista tarvitaan siinäkin. Teollisuudessa alkoholeja käytetään liuttomissa, puhdistus- ja desinfiointiaineissa sekä raaka-aineina muiden kemikaalien valmistuksessa, eli sielläkin kemistin osaaminen on tarpeen. Varmasti on muitakin ammattialoja, joissa alkoholien kemian tuntemuksesta on hyötyä.
Lukemista nuorelle voi etsiä Helmetin lukudiplomeista https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php tai suoraan Helmet-luettelosta https://haku.helmet.fi .
Lukudiplomissa lukuvinkit on jaoteltu luokka-asteiden mukaan eri ikäisille lukijoille. Luokkien 5-6 vinkeissä on teema Kevyttä ja hauskaa, sieltä löytyy humoristisia kirjoja. Yläkoulun vinkeissä Kirjahelmistä ainakin Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille ja Terry Pratchetin ja Neil Gaimanin Hyviä enteitä ovat humoristisia. Hyviä enteitä on ratkiriemukas maailmanlopun visio, Linnunradan käsikirja on jo klassikko, ilveily ja parodia maailmalopusta kun maapallo on raivattava avaruuden halki rakennettavan valtaväylän alta pois.
Helmet-hausta löytyy...
William Shakespearesta löytyy todella runsaasti kirjallisuutta, jota voi etsiä
asiasanalla "Shakespeare" sekä Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta että varsinkin kirjaston aakkosellisesta kortistosta.
Suppeaa esitelmää varten voit tutustua esim. seuraaviin teoksiin: Vappu Roos: "Dantesta Dickensiin", Ralph Emerson: "Suuria miehiä", "Kansojen kirjallisuus 3:
renessanssi" ja Maria Rita Cifarelli: "Shakespeare". Voit myös tutustua Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston aikaisempaan vastaukseen (asiasanalla Shakespeare William). http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=400&arkisto=t…
Metakognitio, omaa ajattelua ja tiedollisia toimintoja koskeva tietämys tai uskomukset sekä näiden varassa tapahtuva oman ajattelun ja tiedonkäsittelyn ohjaus, valvonta ja säätely.
(Lähde: Nykysuomen tietosanakirja 3, WSOY 1993)
Tässä aiheeseen liittyviä tai sivuavia kirjoja: Sydänkuntoutuksen tuloksellisuus - kontrolloitu seurantatutkimus/toim. Juhani Julkunen (2000); Colbert,Don: Terveydeksi! (1999); Toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi (1998), Sydämen asia (1998); Benson, Roy: Kunnon juoksukirja - tehoharjoittelu sykemittarin avulla (1996); Litmanen, Hannu: Sydän ja liikunta (1994); Edwards, Sally: Sykettä elämään (1993); Karhela, Arja: Lihastoiminnan tutkiminen (1986); Hiltunen, Pentti:Lihaskuntoharjoittelu (1990); Lihashuolto - hieronta, kuntosaliharjoittelu, teippaus ja venyttely /toim. Peter D. Asmussen (1998); Hervonen, Antti: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia (1992); Nykänen, Kalervo: Kunnon vuoksi (1989);...
