Nykysuomen sanakirjasta ja Kielitoimiston sanakirjasta ei sanaa löytynyt. Suomen murteiden sanakirjassa esiintyy sana "hörkällään" eli hörössä (Korvat hörkällään) ja "hörkässä" 1) korvista: pystyssä, hörössä (Korvat on hörkäs.) 2) puoliunessa, horteessa (Makaa uneh hörkäs.). Verbina hörkästellä on viisastella, piikitellä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot tilaavat kaukolainoja asiakkailleen vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudun tieteellisistä ja muista kirjastoista asiakkaat joutuvat noutamaan itse kirjansa. HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen) välillä kirjoja tietenkin välitetään.
Kaivattu satukirjasarja lienee vuosina 1963-65 ilmestynyt kahdeksanosainen Satumaailma. Kysymyksessä mainitut Helen Bannermanin kirjoittama Musta pikku Sambo ja Ivar Aroseniuksen Kissamatka löytyvät sarjan ensimmäisestä osasta Peukaloputti. Tässä kirjassa on vihreät kannet ja karhun kuva Louis Moen kuvakertomuksesta Sippe Sum takakannessa.
Satumaailman muut osat ovat Kotikartanolla, Kaukana metsässä, Taivaankannen alla, Avarassa maailmassa, Taikapuun oksilla, Yli vuorten ja laaksojen sekä Sateenkaaren portti.
Vuonna 1977 Satumaailman kolme ensimmäistä osaa julkaistiin uudistetussa asussa nimellä Sadun ja seikkailun maailma. Osien nimet ovat samat kuin Satumaailma-antologiassa.
Rajavyöhyke tarkoittaa aluetta, jolla oleskelu on luvanvaraista. Rajavyöhykkeen leveys on maalla enintään kolme ja merellä enintään neljä kilometriä. Vyöhyke helpottaa rajan valvomista ja auttaa ylläpitämään rajaturvallisuutta. https://raja.fi/rajavyohykelupa
Varsinaisesti avoimena rajalla pidetään aluetta, joka on on 4 – 5 metrin levyinen molemmin puolin valtakunnan rajaa. Rajavartiolaissa siitä käytetään nimitystä raja-aukko. Rajavartiolain mukaan maa- tai vesialueen omistaja ja haltija ovat velvollisia sallimaan valtion kustannuksella Suomen rajalle muodostetulta raja-aukolta näkyvyyttä haittaavien puiden ja muun kasvillisuuden poistamisen.
Suomi ja Neuvostoliitto sopivat aikoinaan valtakunnan rajalla noudatettavasta...
Aksa merkitsee heprean kielessä tähkää. Nimi on tuttu myös Raamatusta, jossa Aksa on Kaalebin tytär. Nimeä esiintyy myös kirjoitusasussa Axa.
Lähde
Juri Nummelin & Elina Teerijoki: Eemu, Ukri ja Amelie : 200 kaunista ja harvinaista etunimeä (2008)
Tällä hetkellä Natossa ei ole olemassa mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Teoriassa Naton jäsenmaat voisivat muokata alkuperäistä Pohjois-Atlantin sopimusta erottamisen mahdollistavan mekanismin luomiseksi, mutta näin tapahtuisi todennäköisesti vain jos jokin jäsenvaltio rikkoisi Pohjois-Atlantin sopimusta tai YK:n peruskirjaa äärimmäisen räikeästi. Yksittäinen Nato-maa voi halutessaan erota puolustusliitosta ilmoittamalla halustaan erota Yhdysvaltain hallitukselle.
Epävirallinen suomennos Pohjois-Atlantin sopimuksesta: http://atlanttiseura.fi/nato/wp-content/uploads/2014/06/Pohjois-Atlantin-sopimus-suomennos.pdf
Huom! Vastaaja ei ole kansainvälisen oikeuden asiantuntija.
Ilmeisesti kyse on Eeva Kilven runosta Huutakaa naiset kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) . Runon keskivaiheilla on rivit "Äidit huutakaa. / Kehtolaulujen asemesta huutakaa. "
Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000 (2000, s. 442).
Helmet-haulla voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa Sainion kirjan hankkimisesta pidättäydytään toistaiseksi mahdollisten oikeustoimien vuoksi. Muutamiin maakuntakirjastoihin (Rovaniemi, Pori jne.) kirja on tilattu, mutta vain Lahdessa näytti yksi kappale olevan lainauskunnossa ja kierrossa. Uskoisin muiden kirjastojen noudattavan pääasiallisesti samaa linjaa Helsingin kirjastojen kanssa.
Seuraavissa teoksissa sivutaan tavalla tai toisella avioeroa, uusperheitä yms.
Rissanen, Pirjo: Rakas sisareni Vilja (VIHREÄ VARIS-sarja); Tiainen, Marja-Leena: Jääprinsessa ja jäähykuningas (VIHREÄ VARIS-sarja); Laine, Sinikka: Silkkiuikku; Stark, Ulf: Jääkarhutanssi sekä Blume, Judy: Ei maailma tähän kaadu. Kaikki kirjat ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/avioero.shtml on Suomen nuorisokirjalijoiden tuottama luettelo avioeroa käsittelevistä nuortenkirjoista.
Lainoistasi menee myöhästymismaksu 2,50/alkava viikko/kirja eli kolmesta kirjasta yhteensä 7,50 mk. Uusintasi on silti pätevä, vaikka joudutkin maksamaan myöhästymismaksuja. Ohessa Turun kaupunginkirjaston perimät maksut http://www.turku.fi/kirja/palvelut/maksut.html
Oletan, että esitelmäsi aihe tarkoittaa yleensä islamilaista arabikulttuuria ja naisen asemaa siinä.
Perustietoa arabinaisten kulttuurista löydät kirjoista: Islamin porteilla / toim. Allahwerdi, 1992 ja Islamilainen kulttuuri / toim. Heikki Palva ja Irmeli Perho, 1998. Aikaukauslehtiartikkeleita löytyy aiheesta: Turkia, Rauni
Islamin maiden nainen kantaa suvun kunniaa
JULKAISUSSA:
Kehitys. 1991 : 2, s. 24-27
Markkanen, Ullamaija
Mitä on hunnun takana?
JULKAISUSSA:
Kehitys. 1991 : 2, s. 27-29
Ypyä, Reija
Egyptiläisen naisen asu kätkee ja paljastaa
JULKAISUSSA:...
Aku Ankka syntyi vuonna 1935, kun Disneyn kaikkien aikojen kuuluisin eläinsankari Mikki Hiiri, joka esiintyi ensimmäisen kerran vuona 1928, tarvitsi seurakseen muita eläinhahmoja.
Lähteitä: Otavan suuri ensyklopedia ja Bob Thomasin Walt Disney -elämäkerta.
Helsingistä Budapestiin on linnuntietä 1464 km.
Lähde: http://www.indo.com/distance/
Michelinin reittioppaan mukaan ajokilometrejä kertyy 1681, aikaa matkaan kuluisi 26 tuntia 42 minuuttia.
http://www.viamichelin.com/viamichelin/gbr/tpl/hme/MaHomePage.htm
Kirjailijoiden osalta tekijänoikeustietoja voi kysellä Suomen Kirjailijaliitosta, www.suomenkirjailijaliitto.fi , tai kustantamoilta. Aale Tynnin oikeudenomistaja on hänen tyttärensä.
Reijo Eskolan kirjassa Ympäristön kivikirja neuvotaan ulkoportaiden tekoa. Laila Eriksenin kirjassa Terassit ja patiot neuvotaan kaiteitten rakentamisesta. Jälkimmäinen kirja ei ole nyt hyllyssämme joten en pysty itse tarkistamaan käsitelläänkö kirjassa porraskaiteita. RT-ohjekortti 88-10778 Kaiteet ja käsijohteet kannattaa tarkistaa.
Posliinileimoista löytyy muutamia kirjoja Piki-verkkokirjaston kauttakin. On olemassa esim. Emanuel Pochen teos Poslinsmärken från hela världen ja sama kirja myös englanniksi. Kirjoja voi hakea osoitteesta:
https://piki.finna.fi
Tarkan haun siasana-laatikkoon kannattaa kirjoittaa posliini ja muuttaa vaikka nimekelaatikko asiasanalaatikoksi ja kirjoittaa siihen leimat.
Acanthosoma haemorrhoidale tunnetaan suomeksi nimellä tuomilude. Toinen sitä muistuttava ludelaji on Elasmostethus interstinctus eli lehvälude. Molemmat ovat yleisiä ja ihmisen kannalta harmittomia.
Suomenkielisillä nimillä netistä löytyy jonkin verran tietoa ko. hyönteisistä (esim. http://www.google.fi). Hakutuloksista löytyy myös linkkejä suomalaisille hyonteisharrastajien keskustelupalstoille.
Päätökset suomentamisesta tehdään kustantamoissa ja niinpä kannattaakin ottaa suoraan yhteyttä heihin.
Stravaganza-sarjan neljäs osa, City of Secrets, on ilmestynyt englanniksi vuonna 2008. Voit kysyä mahdollisesta suomennoksesta suoraan Tammelta http://www.tammi.fi/sivut/3.
Mustesydän-sarjan kolmas osa, Tintentod, on ilmestynyt 2007. Suomennoksen ilmestymisestä voi kysyä Otavalta http://otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Animorphs-sarjan suomentamisesta voit myös kysyä Tammelta.
Tämän tanskalaisen vuosina 1782 — 1848 eläneen kirjailijan tuotantoa on suomennettu kolmen kokoelman verran: Kuvaelmia Juutinmaalta 1 ja 2 (1867 ja 1868) ja Pitäjän lukkarin päiväkirja ; Vejlbyn pappi (1972) (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Kaikki nämä kokoelmat ovat novellikokoelmia, mutta novelleista mikään ei todennäköisesti ole kysymäsi. Alkukielinen novelli löytyy kirjailijan kokoelmasta Samlede noveller og skizzer 2 (1882). Nimensä (ehkä suomennettuna suurin piirtein Sukkakauppias) tai sisällön yhtäläisyyksien perusteella mikään suomennos ei vastaa kysymääsi novellia. Tanskankielinen novelli ja kaikki suomennetut kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://helmet.fi/
http://www.lib.hel....
Sukunimet Haitto ja Heitto ovat peräisin Suomeen kulkeutuneesta saksalaisesta henkilönimestä, joka on vaihdellut asuissa Hait, Heit, Heite, Haito, Haitto ja Heitto. Talonnimen kautta sukunimeksi vakiintui myös nimi Heittola. Ainakin kerran sukunimi Heitto on myös valittu uudeksi sukunimeksi nimenmuuton myötä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
