Tuja Lehtinen on kirjoittanut hyvin montaa kirjaa ja niitä löytyy
kirjastoista. Saatavuuden näet Plussasta http://www.libplussa.fi/
Lehtinen, Tuija Asvalttisoturi 1997
Lehtinen, Tuija Enkelinkuvia hiekassa 1986
Lehtinen, Tuija Ikkunaprinsessa 1994
Lehtinen, Tuija Joka kimma sen tietää 1988
Lehtinen, Tuija Kekkosen näköinen polvi : nuorten 1990
Lehtinen, Tuija Koko, Konkka, Ronkka ja Rusina 1991
Lehtinen, Tuija Kulkurilinnut : romaani 1987
Lehtinen, Tuija Kundi kesätukkainen 1996
Lehtinen, Tuija Laura menopäällä 1999
Lehtinen, Tuija Laura, kultatukka...
Hei ja kiitos viestistä!
Jyväskylän kaupunginkirjastoon on mahdollista päästä työkokeiluun. Voit olla asiasta yhteydessä suoraan sen kirjaston tai osaston esimieheen, jonne toivot pääseväsi työkokeiluun. Esimiesten yhteystiedot löydät täältä: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/yhteystiedot .
Kyseessä voisi olla hyvinkin hirvikärpänen. Sillä on todellakin imukärsä, jolla se imee verta hirvestä. Osoitteesta http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonteiset/hirvikarpanen.html voit katsoa kuvan, jos huomaamasi hyönteinen näyttää tuollaiselta.
Sana meijeri tulee ruotsin kielen sanasta mejeri. Ruotsin kieleen sana on puolestaan tullut saksan kielisestä sanasta meierei. Sana on johdos tilanhoitajaa, isännöitsijää tai voutia merkisevästä sanasta meier.
Sanaa on käytetty ruotsin kielessä ensimmäisen kerran 1800-luvun alkupuoliskolla. Suomen kirjakieleen sana tuli 1800-luvun jälkipuolella. Sana mainittiin Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1874 muodossa meijeria ja nykyasussaan Lönnrotin sanakirjan lisävihkossa vuonna 1886.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy tietoa Jorma Hietalasta. Netistä löytyvien kuvien perusteella omistamanne teoksen signeeraus näyttää kyllä kovasti Jorman Hietalan signeeraukselta. Mikäli haluatte varmistua teoksen tekijästä, teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taideliikkeen puoleen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-laytaisin-lisatietoa-henkilosta-jon…
https://finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-47495?imgid=1
"Emili eller en afton i Lappland" (Emili eli ilta Lapissa) löytyy kokonaisuudessaan teoksesta Franzén, Frans Michael: Skaldestycken 4, 1832. Runoelma on laaja, 102 sivua, eikä sitä ole kokonaan suomennettu. Sen sijaan siihen sisältyvä, runoilijan myöhemmin lisäämä runo "Spring, min snälla ren" eli "Juokse porosein" löytyy suomennosvalikoimista, esim. "Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia" / suomentanut Em. Tamminen, 1891. Runo on tuttu myös monista laulukirjoista Olli Vuorisen suomentamana (ja lyhennettynä).
Franzénin teoksia voi pyytää kaukolainaksi Oulun kaupunginkirjastosta. Teosten
saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Osoitteessa http://www.turku.fi/kirjasto/ ja Käyttöopas-otsikon alla on vastauksia kysymyksiisi ja moniin muihinkin.
Ensimmäinen kortti on ilmainen, jo seuraava maksullinen. Saat korttisi odottaessa ("ilmoittautumisvaiheessa kysytään asiakkaan nimi, osoite, henkilötunnus... henkilöllisyys tarkistetaan...").
Kyllä, Freddie Mercurylle on pystytetty patsas, mutta se ei ole Englannissa vaan Sveitsissä Montreux'n kaupungissa. Seuraava sivusto on omistettu Freddie Mercurylle ja siinä on kuvia vuonna 1996 pystytetystä patsaasta:
http://www.montreuxshopping.ch/bazarsuisse1/freddie.html
Englannissa näköjään jätetään kukkia Freddie Mercuryn muistopäivänä hänen Lontoon kotiaan reunustavan kiviaidan viereen. Tällä sivustolla on kerrottu asiasta ja mukana on kuvia:
http://ring_man.tripod.com/fm10/fm10.html
Freddie Mercuryn mukaan on nimetty ruusu:
http://www.mr-mercury.co.uk/rose_-_freddie_mercury.htm
Kaikille Freddie Mercuryn ihailijoille on "ystävä-sivusto", johon voi liittyä:
http://www.geocities.com/freddievtb/fmfg.htm
Keskiajan Bretagnessa bretonilaisen runoromaanin edustajia ovat olleet Marie de France, Chretien de Troyes ja Robert de Boron. Heidän teoksiaan ei löytynyt nopealla haulla edes kaukolainattavaksi ainakaan Suomen yleisistä kirjastoista. Mutta ulkomaisista kirjastoista varmaankin onnistuisi tämä kaukolainaaminen. Kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Normandiassa vaikuttaneita kirjailijoita ei löytynyt kohtuullisessa ajassa valitettavasti. Niiden löytymiseksi kannattaa ehkä lukea teokset Vertainen, Ranskan kirjallisuuden historiaa sekä Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, osa 4 Ranska.
Uudempia teoksia Normandiasta ja Bretagnesta:
Seuraavat teokset sijoittuvat Normandiaan aiheensa puolesta ainakin osittain, mikä saattaa olla...
Jos hakee kirjastonhoitajan paikkaa, jossa vaatimuksena on ruotsinkielen taito, ylioppilastodistuksella ei ole merkitystä. Tarvitaan erityinen kielitaitotodistus, jonka voi hankkia eri tavoin.
Todistukseen tarvittavan ruotsinkielen tutkinnon voi ensinnäkin suorittaa korkeakouluopintojen yhteydessä. On myös valtakunnallisia kielitutkintoja, joihin voi osallistua (Valtionhallinnon kielitutkinnot, Yleiset kielitutkinnot). Kielitutkinnoista kerrotaan opetushallituksen sivuilla osoitteessa
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17629
Pirjakanmaan seudulla Candy Candy -kasetteja on Piki-verkkokirjaston mukaan Urjalkan, Viialan ja Kangasalan kunnankirjastoissa.
Ks.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Jos ette itse pääse näissä käymään, niin kysykää niitä paikallisen kirjaston kautta kaukolainaan.
Jännityskirjallisuuden klassikoita löytyy tosiaankin vielä vähän äänikirjoina tavallisista kirjastoista, varsinkin jos olette hakemassa erityisesti cd-levyn muodossa olevia äänikirjoja. Uudempaa ja enimmäkseen kotimaista jännityskirjallisuutta on jo jonkin verran tarjolla. Kasetilla sen sijaan esimerkiksi Christien teoksista 8 löytyy suomeksi äänikirjana ja jännityskirjallisuutta yhteensä 108 teosta.
Jos Teillä on äänikirjojen käytön syynä jokin lukemiseste: näkövammaisuus tai esim. luki-häiriö teillä on mahdollisuus lainata äänikirjoja näkövammaisten kirjastosta, Celiasta. Tällöin teillä on mahdollisuus lainata esimerkiksi Agatha Christieltä 40 erilaista äänikirjaa suomeksi. Nämäkin ovat enimmäkseen kasetilla olevia äänikirjoja.
Missä...
Kirja on nimeltään Noidan veli, ja sen on kirjoittanut Diana Wynne Jones. Kirja julkaistiin suomeksi WSOY:n kustantamana vuonna 1980. Uutta painosta ei ole otettu, mutta kirjastosta tai hyvällä onnella antikvariaatista se löytynee.
Englanninkielinen alkuteos on nimeltään Charmed life, ja kuuluu Chrestomanci-sarjaan, jonka muita osia ei kuitenkaan ole käännetty suomeksi. Lisää tietoa kirjailijasta ja sekä suomennetuista että suomentamattomista kirjoista löytyy esim. Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Diana_Wynne_Jones#Suomennetut_teokset.
Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat sanoittaneet laulun Enkelin kosketus ja se on CD-levyllä Lupaus. Tähän löytyy myös nuotti nimeltään Sade : Lupaus, johon sisältyy Enkelin kosketus. Molempia on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
www.helmet.fi
Seuraavista kirjoista löytyy vanhaa grafiikkaa:
- Graphic art in Finland, 1956
- Knapas, Rainar : Historiallisia kuvia : Suomi vanhassa grafiikassa, 1993
- Okkonen, Onni: Suomen taidegrafiikka, 1945
- Räsänen, Anja Kaarina : Punainen grafiikka : työväen julkaisujen piirroksia vuosisadan alusta 1930-luvulle, 1974
- Salonen, Marja : Rudolf Koivu 1890-1946, 1990
- Simberg, Hugo : Hugo Simberg : grafiikkaa, 1947
- Topelius, Zacharias : Finland framställdt i teckningar, 2011
- Tuhka, Aukusti : Taidegrafiikka : tekniikkaa ja tekijöitä, 1957
Kirsi Kunnas on suomalaisen lastenrunouden ja riimittelyn uranuurtajia. Hänen tunnetuimmista teoksistaan on otettu kymmeniä painoksia, niitä on käännetty useille kielille ja runot ja tarinat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Kunnas on sekä suomalaisen sadun että lastenlyriikan uudistaja. Hän on kirjoittanut myös useita runokokoelmia aikuisille. Kirjailijantyönsä lisäksi Kirsi Kunnas on myös merkittävä kulttuuripersoona, joka on nostanut esille lukemisen merkitystä, runoutta ja lapsille ääneen lukemisen tärkeyden.
Kirsi Kunnaksesta löytyy nettitietoa mm. Tampereen kaupunginkirjaston ylläpitämästä pirkanmaalaisten kirjailijoitten tietokannasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai Suomen...
Varauksessa merkintä 14/14 tarkoittaa sitä, että olet varausjonossa sijalla 14 eli saat kirjan, kunhan 14 kappaletta sitä palautuu ja 13 muuta henkilöä ovat saaneet omat kappaleensa. HelMet-kirjastojen järjestelmässä sillä ei ole merkitystä, minkä kirjaston on laittanut varauksen noutopaikaksi, vaan aina nopeimmin palautuva nide saapuu. Tuo 14. palautuva kappale saattaa olla Vantaalta mutta yhtä hyvin Helsingistä tai Espoosta.
Eräpäivät eivät välttämättä anna kovin varmaa tietoa siitä, milloin kirja saapuu. Kirjan lainannut asiakas saattaa palauttaa sen myöhässä, jolloin joku aikaisemmalle eräpäivälle merkitty kirja saattaa ehtiä varaajalle jo aikaisemmin. Etenkin tenttikirjat palautuvat usein myöhässä, koska niitä pidetään tenttiin...
HelMet-säännöissä (www.helmet.fi/ohjeita) sanotaan lehtien varaamisesta näin:
"Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
Tammelta ei ole näin kesäloma-aikana ilmeisesti ennätetty vastaamaan, mutta löysin fantasiakirjallisuussivusto Risingshadow'n keskusteluketjuista tiedon, että Mortal Coilin ilmestymisajaksi olisi muuttunut kevät 2013.
http://fi.risingshadow.net/keskustelut/index.php?topic=6136.0
Tammen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.tammi.fi
