Sarja voisi olla nimeltään Näppärä. Se julkaistiin vuonna 1977 neliosaisena sarjana: 1: Leikitään agenttia, 2: Kokeillaan sähköllä, 3: Painetaan kuvia ja 4: Tehdään liidokki. Sarjan julkaisija oli WSOY, mutta kirjojen kirjoittajia ei mainita. Sarja on alkujaan englanninkielinen.
Kirjasarjan kolmas osa löytyy Ylivieskan kirjastosta, muut osat mm. Oulaisten ja Alavieskan kirjastoista:
http://www.tiekko.fi/
Löysin kirjastot.fi:n Frank-hakupalvelun avulla eri maakuntakirjastoista esim. seuraavat sanakirjat: Tiwari, R. C.: Hindi-English, English-Hindi dictionary, Scudiere, Todd: Hindi-English, English-Hindi dictionary & phrasebook ja Oxford Hindi-English dictionary. Saat haluamasi sanakirjan lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Emme ole valitettavasti löytäneet vastausta kysymykseesi. Selailin läpi mietelausekokoelmia Sanoista kauneimmat (WSOY 2003) ja Sinua, sinua rakastan: sanoja rakkaudesta (Gummerus 2004) sekä runokokoelmaa Häävene vesiä käypi: runoja ja riimejä hääparille (Karisto 1999). Tunnetusta morsiamen ja sulhasen vuoropuhelusta Raamatun Korkeasta Veisusta (=Laulujen laulusta) tämä pätkä näytä olevan, en löytänyt sitä Sapfon runoista enkä William Shakespearen Romeosta ja Juliasta. Toivottavasti saamme apua arkiston vastausten lukijoilta, jotka usein tunnistavat pätkiä, jotka meiltä jäävät löytymättä!
Hei,
Aika hyvin olitkin jo löytänyt noita sarjakuvia. Suomalaisista sarjakuvista voisi lisäksi harkita ainakin seuraavia (pari niistä tosin jo hiukan vanhempia):
Havukainen, Aino & Toivonen, Sami: Himaset (kaksi Otavan kustantamaa albumia, Juustoon ei saa piirtää!, 2008 ja Keijut ei juo kahvia!, 2009)
Seppänen, Pekka & Hämäläinen, Pertti: Loikkaset (Arktinen Banaani, 1998)
Sailamaa, Anna: Ollaan nätisti (Huuda Huuda, 2008)
Syvälä, Maria & Brusi, Hanna: Kielteinen kotiäiti (Robustos, 2008)
Muhonen, Anne: Jokeltelua (A. Muhonen, 2009)
Uusitalo, Riitta: useampikin Otavan kustantama, perhe-elämää ja lapsia käsittelevä teos, ainakin Melko rankka päivä (1996), Hajamieliset haikarat (1997) ja Pikku opintiellä (1998)
Ruotsalaista...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa mainitaan Loikala- sukunimestä seuraavaa: "Sukunimi Loikala perustuu Valkealan ja Sippolan Loikala-talonnimiin. Enimmät Loikala-nimiset asuvat edelleen esi-isiensä elinsijojen tuntumasaa. Jos talonnimen perustana on liikkumista kuvaava lisänimi Loikas, Loikkaaja, on talonnimenkin alkuperäisempi muoto ollut Loikkaala".
Tämän mukaan Loikala-sanan perustana ei ole liikkumista merkitsevä loikka tai loikata. En löytänyt tietoa siitä mikä Loikala-sanan merkitys on.
Tietoa sukunimistä: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet (2000)
Sukunimistä tietoa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=408
Martti Haavio, joka oli mm. kansanrunouden tutkija, kertoo Iloisen eläinkirjan jälkilauseessa, että kirjan sadut perustuvat kansansatuihin. Hän luettelee kirjan sadut, joiden perustana on joku muu kuin suomalainen kansansatu. Hiiri kissalla räätälinä -satu ei ole tässä luettelossa. Eli satu näyttäisi perustuvan suomalaiseen kansansatuun.
Kun varaamasi teos on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat noutoilmoituksen, jossa kerrotaan milloin varaus pitää viimeistään noutaa. Yleensä noutoaikaa on yksi viikko.
Lisää tietoja Vaski-kirjastojen käyttösäännöistä: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo Maassa maan tavalla -sanonnasta seuraavaa: "Sananlasku neuvoo sopeutumaan kussain maassa maan tapoihin. Meillä sanotaan 'Maassa maan tavalla tai maasta pois'. Japanissakin neuvotaan toimimaan 'kylään tullessa, kuten kylässä toimitaan'. Englanniksi asia ilmaistaan epäsuoremmin So many countries, so many customs eli 'niin monta tapaa kuin maata'." Fraasin alkuperää Lauhakangas ei kuitenkaan selvitä.
Maan tapoihin sopeutumista käsittelevän sanonnan juuria voisi ehkä lähteä etsimään 300-luvun lopun Milanosta ja tarinasta, jonka päähenkilöinä ovat pyhä Monica, tämän poika pyhä Augustinus ja pyhä Ambrosius Milanolainen. Ensin mainittujen kerrotaan tiedustelleen...
Tieteen termipankki määrittelee vallan kolmijako-opin teoriaksi siitä, ”miten ylimpien valtioelinten perustehtävät (lakien säätäminen, valtion johtaminen ja hallinto sekä lakien soveltaminen tuomioistuimissa) tulisi jakaa eri valtioelinten kesken”. Vallan kolmijako-opin keskeisimpänä muotoiluna pidetään Charles-Louis de Secondat Montesquieun teosta Lakien henki (1748). Teorian tarkoituksena oli estää vallan väärinkäyttö erottamalla toisistaan lainasäädäntövalta, hallitusvalta/toimeenpanovalta ja tuomiovalta.
Vallan kolmijako-opista on sittemmin tullut perustavanlaatuinen osa länsimaisten demokratioiden valtiosääntöistä järjestelmää. Kolmijako-oppia ei kuitenkaan ole todennäköisesti missään pystytty tarkasti rajaamaan teorian esittämän...
Peruskoulun 9. luokalla opetetaan historiaa. Historiaa opetetaan vuosiluokilla 4-9.
Lähde ja lisätietoja
Perusopetuksen opetussuunnitelma, historia: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkako…
Sopivia keskusteluun ja työyhteisöjen vuorovaikutukseen liittyviä kirjoja voisivat olla Ronthy-Östberg: Keskustelu kehittää (1998, 9518851336), Juuti: Kehityskeskustelut - johtamisen perusta (1998, 9519411291), Ukkonen: Esimies-alaiskeskustelu (1989, 951354771X), Helin: Yhdessä menestymisen taito (1998, 9519656561) ja Brilhart: Effective group discussion (1998, 0697327264). Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa voi tarkistaa Plussa-aineistohaulla (http://www.libplussa.fi).
Netistä löytyy oikein hyvä sivusto elänten kasvattamista lapsista (englanninkielinen):
http://www.feralchildren.com/en/index.php
Kaunokirjallisuuden puolelta tulee mieleen esim. R. Kipling: Viidakkokirja (Mowgli-poika on susien kasvattama) ja Bourroghsin Tarzan-kirjat.
Suomessakin on esitetty kaksi mielenkiintoista elokuvaa aiheesta: Truffaut: Kesytön, Herzog: Kaspar Hauser (nämä mainitaan myös ylä mainitussa sivustossa).
Tunturisuden sivusto
http://www.tunturisusi.com/ , kasto kohta susilapset perustiedoissa, http://www.tunturisusi.com/susilapset.htm .
Hyvä johdanto pohjoismaiseen naiskirjallisuuteen on 5-osainen "Nordisk kvinnolitteraturhistoria". Se on tehty pohjoismaisten kirjallisuudentutkijain yhteistyönä.
Kirjailijoiden nimistä tulevat ensimmäisiksi mieleen ruotsalaiset Moa Martinson ja Kerstin Ekman, norjalainen Cora Sandel, tanskalainen Karen Blixen sekä suomenruotsalaiset Edith Södergran, Tove Jansson ja Märta Tikkanen.
Kirjassa Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992) on seuraava tieto: "Mirella: italialainen muunnos nimistä Mireille, Miranda tai Mirabella. Katso Mirelle, Mira." Suomalaisessa almanakassahan Mirella-nimeä ei ole, mutta Mira viettää nimipäivää 30.04.
Kirjassa Olga Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle!
on mm. italiankielisten nimien luettelo, jossa Mirella-nimi mainitaan. Nimipäivä on 01.11.
Kaikki "Deep sea diver"-albumin kappaleet on julkaistu cd-muodossa kokoelmalla "Masters". Kokoelmaa löytyy Helmet-kirjastoista vielä kaksi kappaletta. Kannattaa siis etsiä Helmet-aineistohaun sanahaulla termeillä 'juice' ja 'masters'. CD löytyy helposti myös laittamalla ISBN/ISSN-kenttään koodi WISHCD13 .
Helmet-kirjastojen viimeinen kappale alkuperäistä vinyylipainosta on kadonnut.
Linkit:
http://www.helmet.fi/
http://jata.vampula.net/musiikkisivut/juice/
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuliia on toimintakertomus, missä kerrotaan lisää myös automatiosta:
http://www.lib.hel.fi/File/393adf1f-108f-4142-bf3a-0b0525406036/toimint…
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy useita kysymyksiä ja vastauksia koskien Anna-Leena Härköstä. Kirjoita hakukenttään hakusanaksi Anna-Leena Härkönen. http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hänen kahdesta avioliitostaan löydät tietoa kirjoittamalla hakukenttään Anna-Leena Härkönen aviomiehet.
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi tietoa Anna-Leena Härkösestä löytyy mm. seuraavista teoksista Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003 sekä Tulusto, Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990).
Kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy myös tietoa kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Uusimmat lehtiartikkelit Härkösestä ovat Anna-lehdessä (2008, nro 1, sivut 22-26) sekä...
Olavi Ingmanin kirjassa Laulu ja soitto: säestykset laulukirjaan Laula sinäkin on kappaleesta versio, joka voisi olla haettu. Kirja on lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.
Pihlajamäkeä lähinnä on Viikin kirjasto. Myös Malmin kirjasto sijaitsee melko lähellä Pihlajamäkeä, helppojen kulkuyhteyksien päässä.
Alla olevista linkeistä löydät ko. kirjastojen yhteystiedot.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/viikki/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/yhteystiedot/
