Kirjasto 10:ssä ei ole lastenosastoa eikä sen kokoelmiin kuulu lasten musiikkia tai elokuvia.
Tarkemmin kirjasto 10:n aineistosta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/aineisto/.
Kirjastoon voi ja saa tulla tietämättä esim. kirjan hyllypaikkaa. Helmet-verkkokirjasto ja muut itsepalvelun välineet ovat apuneuvoja niille, jotka haluavat niitä käyttää.
Ikävää, että olet kokenut jääväsi vaille palvelua. Me kirjastolaiset olemme asiakaspalvelijoita, ja meiltä saa aina kysyä neuvoa. Ja ehdottomasti sinua palvellaan myös suomeksi.
Jos haet koko Lapin kirjaston kokoelmasta, ei eksegetiikka-asiasana todellakaan tuota paljoa. Lapin kirjastossa on 15 eri kunnankirjastoa ja oppilaitoskirjastoa ja niiden kokoelmien asiasanoitus ei ole yhtä systemaattista ennen kuin vasta 2000-luvulla.
Luokka 22 jakaantuu vielä alaluokkiin, jotka ovat 22.1 Vanha testamentti , 22.11 Vanhan testamentin historialliset kirjat, 22.12 Vanhan testamentin runolliset kirjat , 22.13 Vanhan testamentin profeetalliset kirjat, 22.2 Uusi testamentti, 22.21 Evankeliumit , 22.22 Apostolien teot. Apostolien kirjeet. 22.3 Raamatun henkilöt. Luokista tarkemmin täällä: http://ykl.kirjastot.fi/
Teologiaa opiskelleen kollegan pohdintaa tähän hakuun: Kyllä minusta pitkälle tuo luokka 22 kattaa koko...
Ilmeisesti kyse ei ole runosta ollenkaan vaan ruotsalaisesta sanonnasta. Tarina kertoo suutarin laittaneen kyltin ovelleen ja sulkeneen liikkeensä tuomien ja syreenien kukinnan väliseksi ajaksi. Sanonnalla tarkoitetaan siis alkukesää.
Sanonnan alkuperästä on monia teorioita, mutta varmuutta siitä ei ole.
Lähde: Språkrådet, Sveriges officiella språkvårdsorgan
http://www.sprakradet.se/2124#item103000
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Lammervo. Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta ei löydy selitystä sanalle lammervo.
Salon seudun sukututkijat ry:n sivulta löytyy tieto, että Jouko Nivalinna on tutkinut perniöläisiä sukuja. Luettelosta löytyy sukunimi Lammervo. Jouko Nivalinnaan saanee yhteyttä Salon seudun sukututkijoiden välityksellä
http://suvut.genealogia.fi/sssry/jvlsuvut.htm
http://suvut.genealogia.fi/sssry/topyhtey.htm
Yleisradiolla on vastauspalvelu nimeltä "Mikä musiikki soi ohjelmassa?" osoitteessa http://yle.fi/yleisradio/faq/ohjelmat/mika-musiikki-soi-ohjelmassa. Sinne voi lähetä kysymyksen sähköpostiosoitteella ohjelmapalaute@yle.fi ja kertoa miltä kanavalta ja koska kappaleen kuuli ja kuvailla kappaletta ja sen esittäjää.
Vastauspalvelusta vastattiin, että "Ylen suomenkielisillä radiokanavilla on tullut vain puheohjelmaa tuohon kellonaikaan. Mainitsemasi My Funny Valentine on soinut Yle Radio 1:llä, mutta aamupäivällä. Silloin sen esitti matalaääninen naislaulaja Chet Baker.
Laulu on kuunneltavissa Areenassa Muistojen bulevardi -ohjelmassa vielä n. kolmen viikon aja. Tässä linkki: http://areena.yle.fi/radio/1777204"
My funnu Valentin -laulussa ei...
Ulkopaikkakuntalaiset saavat Tampereella lainauskortin samoin perustein kuin paikkakuntalaiset. Kortti tehdään välittömästi ja mukana on oltavavalokuvallinen
henkilötunnuksella varustettu henkilötodistus. Ohessa kopio Piki-kirjastojen käyttösäänöistä (Tampere kuuluu Piki-kirjastoihin).
Kirjastokortti ja tunnusluku
"Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton ja sen saa kaikista PIKI-kirjastoista. Kortti on henkilökohtainen. Asiakkaalla voi olla käytössään vain yksi PIKI-yhteisjärjestelmän kirjastokortti. Kirjastokortin saadessaan asiakas sitoutuu noudattamaan PIKI-kirjastojen käyttösääntöjä.
Kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla Suomessa voimassa olevan...
Laulu ei varmaankaan ole saanut nimeään Harjanteen Minttu-kirjojen mukaan.
Sen sijaan 1970-luvulla ilmestyneet Minttu-kirjat ovat näköjään inspiroineet vanhempia antamaan lapsilleen nimeksi Minttu tai Ville.
Nimien buumia elettiin 1980-luvulla, kuten väestörekisterikeskuksen etunimihausta ilmenee.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Siksi nimet ovat varmaan tulleet lauluntekijänkin mieleen 1984.
Peruskoulujen ja lukioiden opettajien kesäloma on palkallinen, jos heillä on vakituinen virka. Opettajilla on virallisesti yhtä pitkä kesäloma kuin muillakin kunta-alan työntekijöillä. Heidän vuosipalkkansa on jaettu tasan kaikille kuukausille, joten he saavat palkaa oppilaiden kesäloman ajalta, vaikka heidän oma lomansa on virallisesti lyhyempi.
Lisätietoja Opetttajien ammattiyhdistyksen sivuilta: https://www.oaj.fi/
Tällä hetkellä Natossa ei ole olemassa mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Teoriassa Naton jäsenmaat voisivat muokata alkuperäistä Pohjois-Atlantin sopimusta erottamisen mahdollistavan mekanismin luomiseksi, mutta näin tapahtuisi todennäköisesti vain jos jokin jäsenvaltio rikkoisi Pohjois-Atlantin sopimusta tai YK:n peruskirjaa äärimmäisen räikeästi. Yksittäinen Nato-maa voi halutessaan erota puolustusliitosta ilmoittamalla halustaan erota Yhdysvaltain hallitukselle.
Epävirallinen suomennos Pohjois-Atlantin sopimuksesta: http://atlanttiseura.fi/nato/wp-content/uploads/2014/06/Pohjois-Atlantin-sopimus-suomennos.pdf
Huom! Vastaaja ei ole kansainvälisen oikeuden asiantuntija.
Ihmiskehon n. 206 luusta pienin on korvasta löytyvä jalustinluu. Se sijaitsee välikorvassa ja on korvan sisin kuuloluu välittäen vasaran ja alasimen kanssa kuuloluuketjun värähtelyjä eteisikkunan kautta sisäkorvaan. Sen pituus on n. 3mm ja sen paino arviolta n. 2-4mg. Kooltaan sitä voisi verrata riisinjyvään. Nimi tulee siitä, että se muistuttaa ratsastuksessa käytettyä satulan jalustinta.
Cheristä on julkaistu useita kirjoja lähinnä englanniksi, tässä muutaman tiedot (voit kysellä niitä lähimmästä kirjastosta):
Cher
The first time - as told to Jeff Coplon
Little, Brown and Company, London, p1999
ISBN 0-316-84844-1
Cher
In her own words (toim. Nigel Goodall)
Omnibus Press, London, 1992
ISBN 0-7119-3030-9
Quirk, Lawrence J.
The life and wild times of Cher
Warner Books, London, 1992
ISBN 0-7515-0032-1
(Sisältää filmografian, valikoidun diskografian ja bibliografian)
Ja tässä vielä muutamia linkkejä:
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=Bgq6atr49kl7x
http://www.cher.com/
http://www.cherworld.com/
Tilastokeskus kerää kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta tietoa myönnetyistä rakennusluvista. Oulun kaupunginkirjastossa on Tilastokeskuksen julkaisu Myönnetyt rakennusluvat 2005, elokuu, mutta siinä on vain koko maata koskevat tiedot. Kunta- ja seutukuntatason tilastoista saa tietoa Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelusta, sähköposti: oulu@tilastokeskus.fi, puhelin: (08) 535 1410, faksi: (08) 535 1430.
Uusimmista nuortenkirjoista löytyy tietoa eri kustantajien nettisivuilta. Kannattaa vilkaista ainakin WSOY:n (http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/products&main=5&sub=1), Otavan (http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/), Tammen (http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5893&VID=default&SID=5221035504195…) ja Mäkelän (http://www.kustannusmakela.fi/ostoskori/) sivuja.
Aikaisemmin ilmestyneistä nuortenkirjoista löytyy paljon tietoa ja esittelyjä näiden Kirjastot.fi-sivujen linkkilistan kautta (http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjat) mm. eri kirjastojen sivuilta.
Suomessa julkaistuja lappi-aiheisia englanninkielisiä satukirjoja ei nyt löytynyt, alla on joitain muualla julkaistuja. Voineeko etsitty teos olla jokin seuraavista? Jos teos oli tosiaan aivan uusi kun pikkuserkkunne sai kirjan 40 -luvun lopussa, ei ao. luettelossa ole kuin yksi sopiva teos (1):
1. The enchanted forest, and other tales.
by Robert Crottet
Type: Book
Language: English
Publisher: London, Richards Press, 1949.
OCLC: 1592705
Related Subjects: Tales -- Lapland.
2. Bernatzik, Hugo Adolf.
Title Lapland / Hugo Adolf Bernatzik.
Issued 1938
3. CHISLETT, Ralph.
Title Northward Ho!-for Birds. From wild moorlands of England to moorlands and marshes of Scotland and Shetland, Öland and Lapland, etc. [With plates.]
Issued 1933
4....
Katso-lehti lienee paras televisionohjelmatietojen lähde vuosilta 1990-2007 kuten kysyjä tiesikin. Kansalliskirjaston (ent. Helsingin yliopiston kirjasto) kotimaisten aikakauslehtien kokoelmasta ko. lehti löytyy. Katso-lehden vuosikertoja voi tilata lukusalikäyttöön. Niitä annetaan vain tutkimustarkoituksiin. Niitä tilattaessa on täytettävä käyttölupa-anomus.
Myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (Kava) (ent. Suomen elokuva-arkisto) kirjastosta Katso-lehden vanhoja vuosikertoja löytyy ainakin vuoteen 2003 asti. Sielläkin niitä annetaan vain paikan päällä tutkittavaksi. Kavan yhteystiedot: http://www.kava.fi/
Kirjaston sähköposti: kirjasto@kava.fi
Kavassa toimii v. 2008 aloittanut Radio- ja televisioarkisto. Heidän asiantuntemustaan...
Toini Havun arvostelu Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus -romaanista ilmestyi Helsingin Sanomissa 3.12.1959. Tieto on peräisin teoksesta Suomen kirjailijat 1917-1944, SKS 1981. Siinä on mainittu muitakin sanomalehtiarvosteluja.
Muita eri aikakauslehdissä ilmestyneitä aikalaisarvosteluja olivat mm.
Santakari, Esa.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Vartija. - Helsinki : Vartija. - ISSN 0782-033X. - 72 (1959), s. 175-176
Linkomies, Edwin.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Valvoja. - Helsinki : Valvoja-Ajan kannatusyhdistys. - 79 (1959), s. 225-226
Pennanen, Eila.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Parnasso. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN 0031-2320. - 10...
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Kirkonkirjoista löytyy mm. luetteloita seurakunnan jäsenistä, kastetuista, ripille päässeistä, vihityistä ja kuolleista (ks. esim. http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Kirkonkirjat )
Lahden kirjastossa on kokoelma kirkonkirjoja mikrofilminä. Kirkonkirjojen mikrofilmejä voidaan pyytää myös kaukolainaksi muista kirjastoista, Kansallisarkistosta sekä maakunta-arkistoista. Mikrofilmeiltä ja -korteilta voi ottaa kopioita.
Kirkonkirjojen tietoja löytyy myös Internetistä Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi . Niitä löytyy myös digitoituna Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm . Kumpikaan...
Aikaisemmissa koraanisuomennoksissa (Z. I. Ahsen Böre 1942 ja Jussi Aro & Armas Salonen & Knut Tallqvist 1957) on myös käytetty sanaa Jumala Allahin asemesta.
Allah ei ole erisnimi, joten sen kääntäminen on perusteltua. Tiettävästi myös monet kristityt arabit käyttävät sitä.
