Helsingin eteläisimmät alueet ovat saaria. Niistä suurimmassa, Santahaminassa, on teitä. Näillä teillä ei kuitenkaan karttojen mukaan ole nimiä.
Pitääkö eteläisimmän kadun olla kokonaan eteläisin, vai riittääkö, että sen äärimmäinen pää on eteläisin? Ehkäpä eteläisin katu on pieni kadunpätkä Lauttasaaressa: Särkikuja. Sitä etelämpänä on kuitenkin Lauttasaaren Särkiniementien eteläisin osa. Jotakuinkin yhtä etelässä on palanen Hernesaaren laituri -katua.
Yhtä oikeaa vastausta ei ehkä ole, kannattaa tutkia karttoja ja päätellä itse.
Kanadansuomalaisia etsittäessä Suomen suurlähetystö Ottawassa ohjaa eteenpäin http://www.finland.ca/public/default.aspx?nodeid=36035&contentlan=1&cul… . Tällä sivustolla on hakumahdollisuus http://www.finland.ca/public/default.aspx?nodeid=36035&contentlan=1&cul… .
Myös mormonikirkon sukututkimusohjelmalla voi etsiä sukulaisia eri puolilta maailmaa https://familysearch.org/search .
Kanadan sukututkimussivusto http://www.rootsweb.ancestry.com/~canwgw/ . Kanadan valtionarkisto http://www.collectionscanada.gc.ca/
Vanhat sanomalehdet ovat mikrofilmeinä mm. Kansalliskirjastossa ja alueensa maakuntakirjastossa. Keskisuomalainen on mm. Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Voit mennä lukemaan mikrofilmilehteä Kansalliskirjastoon tai pyytää sen kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/results?p_auth=FldMHwtM&p_p_id=…
Kappale löytyy cd-levyltä: Ebba Grön 1978-1982. Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Luettelointitietojen mukaan äänitteeessä on esiteliite, joka
sisältää sanat ja jossa lienee myös infoa yhtyeestä. Kappale löytyy myös cd-levyltä: Ebba Grön: Boxen, joka sisältää neljä cd-levyä ja esiteliitteen.
Kyseessä on Pirjo Tuomisen kirjoittama dokumenttiromaani Jälkeemme kukkiva maa vuodelta 1986. Pääkaupunkiseudulla kirja on saatavilla useassa kirjastossa. Voit katsoa saatavuustietoja Plussa-aineistohausta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Kysymästäsi aiheesta löydät lisää kirjallisuutta hakusanoilla ' sairaus, kokemukset, henkilöhistoria, muistelmat, kuolema ' . Esimerkiksi mainittakoon Sederholm, Helena: Nainen jolla on sisällään sateenvarjo, 1998 ; Kuuppelomäki, Merja: Kärsimys ja toivo syöpää sairastavan ihmisen elämässä, 1997; Vilppola, Helmi: Perhosen lento, 1998; Lear, Martha: Sydänääniä, 1982.
Sinulle lienee tullut järjestelmästä ilmoitus, että korttisi vanhenee. Kyseessä on tietojen määräaikaistarkistus (3 vuoden välein). Jos tietosi ovat muuttuneet voit kirjautumalla muuttaa tietojasi, jolloin kun henkilökunta hyväksyy muutokset, se samalla kuittaa tiedot päivitetyksi ja uusi vanhenemisilmoitus tulee taas kolmen vuoden kuluttua. Tietysti voit myös kirjastossa käydessäsi kuitata tiedot oikeiksi asiointitiskillä. Tietosi on näköjään tarkistettu ja voit jatkaa lainaamista seuraavaan tarkistukseen asti. Antoisia lukuhetkiä!
Yleisradion levystön Fono-haulla löytyy Menneisyyden Vangit -yhtyeen esittämä käännös Phil Spectorin, Ellie Greenwichin ja Jeff Barryn kappaleesta River High, Mountain High nimellä "Näin kai käy kun rakastuu".
Kappale on julkaistu äänitteellä Menneisyyden Vangit vuonna 1993, suomenkieliset sanat on tehnyt Hector.
Kappaleen Näin kai käy kun rakastuu tiedot Fono.fi-palvelussa:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=f3cd18d2-9b81-4078-8baa-e7be…
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kiteyttää asian oivallisesti: "'Siinä paha missä mainitaan' kuvaa hyvin meissä syvällä olevaa pelkoa sanoa vaarallisiksi koettuja asioita ääneen." Tässä on taustalla arvatenkin taikauskoinen ajatus siitä, että jostakin asiasta puhuminen saattaa saada sen toteutumaan, niin kuin englannin kielen vastaavassa sanonnassa "Speak of the devil and he shall appear" ('Puhu paholaisesta niin hän ilmaantuu').
Hei,
Itse laki ja sen viimeisin muutos löytyy osoitteesta www.finlex.fi. Klikkaa "lainsäädäntö" ja ruksaa "hae säädöksen numerolla tai nimellä" ja kirjoita laatikkoon "asunto-osakeyhtiölaki".
Kuluttajaviraston sivuilta löytyy tietoa asumisesta ja kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiössä osoitteesta: http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/asuminen/kunnossa.html. Tiedot ovat kesäkuulta 2001.
Sokerijuurikas on kehitetty sokerikasviksi juurikkaasta. Kun punajuuresta on sen pitkän viljelyn aikana kehitetty meheväjuurisia lajikkeita, jotka eivät helposti puudu, on sokerijuurikkaan jalostustyössä pyritty tyydyttämään sokeriteollisuuden tarpeita. Sokerijuurikas on sitkeäkuituinen eikä maukkaudessa vedä vertoja esimerkiksi punajuurelle tai muille Suomessa viljellyille juureksille. Sitä käytetään paljon karjanrehuna.
1920-1930-luvulla keittokirjoissa oli joitain ohjeita: Sokerijuurikeitto, Keitetyt sokerijuuret, Sokerijuurimuhennos, Marjapuuro sokerijuurikkaan kera, Puolukkahilloke sokerijuurikkaan kera. Toisen maailmansodan aikaisissa pula-ajan keittokirjoissa ei noita ohjeita enää löydy. Kahvinkorvikkena ja siirapin tekoon sitä...
Tässä joitakin vinkkejä lasten kirjastonkäyttöä ja lastenkirjastotyötä käsittelevistä kirjoista, artikkeleista ja nettisivuista.
Kirjoja:
01.57 Leikki kaikkialla (Cultura 2000)
02.6 Hahto, Anja: Lasten kirjastonkäyttötutkimus 2000 (Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2001)
02.6 Kirja kantaa - tarina tukee (BTJ kirjastopalvelu 2002)
02.6 Mäkelä, Marja-Leena: Satuseikkailu kirjastossa (BTJ kirjastopalvelu 2001)
86.11 Opi, oivalla, osaa : lasten ja nuorten tietokirjallisuudesta (Suomen tietokirjailijat 2001)
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
Dahl, Rita: Peleillä pojat kirjastoon (Kirjastolehti 1/2007)
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Onko kieli poskessa vai peräti solmussa? : lasten- ja nuortenkirjojen kieli muuntuu ja...
Turun kaupungin pääkirjastossa oli viime vuoden lopussa tilastojen mukaan n. 80 000 lasten- ja nuortenkirjaa.
Tarkat luvut löydät kirjaston kotisivuilta nettiosoitteesta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93900 , ja valisemalla sieltä vielä "Kokoelmat tallennelajeittain vuoden lopussa 2007".
Tämän lisäksi lasten- ja nuortenkirjoja on Turun kaupunginkirjaston lähikirjastoissa. Koko Turun kirjastojen lastenaineistosta tehtiin selvitys muutama vuosi sitten. Sen mukaan kaikissa kirjastoissa lastenaineistoa oli yhteensä yli 250 000. Tämä luku sisältää tosin myös esim. lastenmusiikin, -lehdet, -elokuvat ja äänikirjat. Valtaosa siitä, eli reilusti yli 200 000 on joka tapauksessa lasten- ja nuortenkirjoja.
Rock-yhtyettä, joka on esiintynyt 60-luvulta tähän päivään alkuperäisessä kokoonpanossaan ei liene. Lähimmäksi pääsee The Rolling Stones. Rollareissakin kokoonpano muuttui vuonna 1993, kun Bill Wyman jätti bändin.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/The_Rolling_Stones
http://www.rollingstones.com/archive/
Kirja: The Guinness book of rock stars
Kokonaista kirjaa hänestä ei näytä olevan. Kirjassa Keskipohjalaisia elämäkertoja (1995) hänestä on artikkeli. Hänen suunnittelemastaan Mäntän kirkosta on tehty pro gradu työ:
Mäntän kirkko 1920-luvun suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin ilmentymänä / Elina Pöykkö (1993)
Joitakin artikkeleita löytyy:
- Savolainen, Katja, W. G. Palmqvist ja arkkitehtuurin jykevä tyyli
(Tekniikan vaiheita, 2000, nro 3, s. 5-23)
- Palmqvist, Henry, Kukon kortteli - kulttuurikortteli (Muoto, 1986, nro 2, s. 126-129)
Wikipediasta löytyy hänestä artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/W._G._Palmqvist
Potilasasiakirja-asetuksen 17. pykälän mukaan jokaisesta hoitojaksosta on laadittava loppulausunto. Kaikesta hoidosta on siis raportoitava.
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista kerrotaan potilaan tiedonsaantioikeudesta häntä itseään koskeviin, potilasasiakirjoissa oleviin tietoihin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Asiaan liittyy myös muita lakeja, asetuksia ja ohjeita, joista löytyy perusteellinen paketti Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta:
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilasasiakir…
Kyllä, Fono.fi:n etusivulla mainitaan, että jos hakemasi levyn kohdalla näkyy Spotify-logo, voit kuunnella sen mikäli koneellasi on Spotify-sovellus. Mikäli kyseistä äänitettä ei löydy Spotifysta ei logoa näy. Eli kaikkia äänitteitä ei siis välttämättä pysty kuuntelemaan.
Täältä löytyy lisää tietoa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/fono-…
Kritiikin kannukset on Suomen arvostelijain liiton vuosittain jakama palkinto ja vuonna 1990 sen sai Rahkonen-radioteostyöryhmä.
Etsitty ohjelma lienee Radioateljee esittää : Rahkonen-Pohjanmaa.
Ohjelaman on kirjoittanut Keijo Rahkonen ja sen on ohjannut Harri Mäki-Rahkonen.
Ohjelma on tallennettu Ylen Arkistoon, mutta siitä ei ole julkaistu myytävää tallennetta.
Yle Arkistomyynnin kautta on mahdollista tilata maksullisia kopioita Ylen arkisto-ohjelmista. Arkistomyynti selvittää mm. tekijänoikeuskysymykset ja niistä riippuu myös se, voidaanko asiakkaalle tehdä kopio.
Kannattaa olla yhteydessä Arkistomyyntiimme
arkisto.myynti@yle.fi
Palvelunumero 09 1480 3100, arkisin klo 9-15
http://yle.fi/yleisradio/yle-myynti/arkistomyynti
Sukunimeä Pöllönen on tavattu koko savokarjalaiselta alueelta. Se on vaihdellut siellä erityisesti nimien Pöllänen ja Pölönen kanssa. Länsi-Suomessa on käytetty runsaasti talon- ja lisänimeä Pöllö, joka voi jossain tapauksissa olla lyhentymä nen- loppuisesta sukunimesta. Pöllä ja Pöllö -nimien taustalla saattaa olla Pekka-nimen kansankielinen rinnakkaisasu Pelle. Nimen yhdistyminen lintuun ja tyhmää ihmistä tarkoittavaan pöllö-sanaan, on mahdollisesti vaikuttanut nimen yleistymiseen, ja myös vähenemiseen, koska 1900-luvun alussa nimeä on vaihdettu toisiin sukunimiin.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet
Hei,
Kirjastokimppoja on Suomessa 27 kappaletta: Anders (Kokkola), Blanka (Parainen), Eepos (Seinäjoki), Fredrika (Pietarsaari), Heili (Lappeenranta), Helle (Porvoo), Helmet (Helsinki), Kainet (Kajaani), Keski (Jyväskylä), Kiri (Haapajärvi), Kirkes (Kerava), Kyyti (Kouvola), Lapin kirjasto (Rovaniemi), Lastu (Lahti), Loisto (Loimaa), Louna (Forssa), Lukki (Lohja), Lumme (Mikkeli), Outi (Oulu), Piki (Tampere), Ratamo (Hyvinkää), Rutakko (Iisalmi), Satakirjastot (Pori), Tiekkö (Ylivieska), Vaara (Joensuu), Vanamo (Hämeenlinna) ja Vaski (Turku). Niiden oletettavasti isoimmat kunnat ja siten kirjastot ovat suluissa nimen perässä.
Lisäksi osa kirjastoista ei kuulu mihinkään kimppaan kuten Kangasniemi, Kirkkonummi, Kuopio, ...
