Ihan kaikkia Ollin pakinakokoelmia ei kirjastostamme löytynyt, mutta ainakin Puusta tyveen -kokoelmassa vuodelta 1947 löytyy pakina Teatteriaapinen, jossa käydään teatterisanastoa läpi ja kohdassa H. löytyy säe: Hamlet näki aavehaamun koittehessa aamun, näyttelijä kehno tekee Hamletista haamun.
Rosa Liksomin taiteellisesta tuotannosta on runsaasti tietoa Internetissä, hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan sen sijaan vähemmän. Mutta jotain tietoa löytyy muun muassa seuraavilta nettisivuilta:
http://www.rosaliksom.com
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/suomi/liks.htm
http://www.rovaniemi.fi/Lapinkirjailijat/rosa/liksom.htm
Kysyin asiaa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta ja sieltä vastattiin, että tarkkaa EHEC-bakteerin säilymistä tomaatin pinnalla on vaikea sanoa. Bakteereiden säilymiseen ja kasvamiseen ympäristössä vaikuttavat lukuisat tekijät, mm. kosteus, lämpötila ja muut olosuhteet. Yleisesti voin todeta EHEC-bakteerista, että sen yleisimpiä välittäjäelintarvikkeita ovat liha ja pastöroimattomat maitotuotteet, mutta sitä on todettu myös kasviksissa ulostesaastutuksen seurauksena (esim. lannoitteet, kasteluvesi).
Suomessa yleisimmät kasvisvälitteisten epidemioiden aiheuttajat ovat Yersinia pseudotuberculosis ja norovirus, mutta myös esim. Bacillus cereuksen tuottamat toksiinit ja salmonella ovat aiheuttaneet ruokamyrkytysepidemioita kasvisten...
Klapuri ei ole sukunimenä kovin yleinen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 137 nykyistä tai entistä Klapuria:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimen merkitystä emme saaneet selville. Sitä ei mainita kirjaston nimikirjoissa tai muissakaan käyttämissämme lähteissä.
Suomen murteiden sanakirjan (seitsemäs osa, 2003) mukaan klapu-sanalla on eri murteissa paljonkin merkityksiä. Sen merkitys voi olla murteen mukaan 1. pilkottu polttopuu, pilke, 2. johonkin narulla tms. kiinnitetty puinen nimilappu, 3. varsta tai sen teräosa, 4. kontin kannen sulkimena toimiva puunappula, 5. tuuliviirin kääntyvä osa, lapa tai 6. muu puukappale, laudan pala, kalikka, palikka (s. 577...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkeihin on koottu kattava kokoelma html-tyylioppaita. Löydät ne osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/kotisiv1.htm#tyyli
Suosittelen myös kirjaa : Vasquez-Peterson, Anne-Rae:Opeta itsellesi Web Design (1997), sekä artikkelia Jussila, Markku: Hätäinen hype paistaa www-palveluista. Julkaisussa Tietoverkko : riippumaton tiedonsiirron ammattilehti. - Helsinki : Talentum. ISSN 0788-6381. 1998 : 4, s. 42-44´
Verkosta löytyi:
Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Mediastudion sivuilta löytyy Samu Mielosen ja Kari A. Hintikan tutkimus: Web-palveluiden käytettävyys ja tuotanto
http://www.uiah.fi/mediastudio/tutkimus.html Tutkimusta varten haastateltiin kolmen web-palvelun (Helsingin Sanomien...
Kyllä on.
Virren suomenkielinen käännös Jo tuuli halki laaksojen löytyy Ruotsin kirkon virsikirjasta (virsi nro 201).
Ruotsin kirkon virsikirja on Ruotsin kirkon virallinen suomenkielinen käännös ruotsinkielisestä virsikirjasta Den svenska psalmboken 1986.
Sanoittaja Carl David af Wirsén v.1889.
Säveltäjä Waldemar Åhlén v.1933.
Suom. Pekka Kivekäs 1-4. säk. v. 1995, Niilo Rauhala 5. säk. v. 1995.
Lähteet:
https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_Ruotsin_kirkon_virsikirjan_virsist%C3%A4
Ruotsin kirkon virsikirja, Verbum, 2003.
Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan siemen on siemenkasvien lisääntymis- ja leviämismuodostuma, josta kehittyy uusi yksilö. Jyvä puolestaan on vain viljakasvin siemen. Kasvitieteessä puhutaan heinäkasvin pähkylästä. Siemen on näin ollen jyvää laajempi käsite.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Vuoden 1962 euroviisuvoittaja oli ranskalainen Isabelle Aubret, ja voittoisa kappale mainitsemasi Un premier amour. Isabelle Aubret'n cd-levyä ei enää löydy kirjaston kokoelmista, mutta kokoelma euroviisuvoittajista kyllä Congratulations : 50 years of the Eurovision song contest : all the winners + favourites : 1956-1980. CD-levy. CMC Entertainment, 2005.
Luettelemistasi maakunta- ja paikallislehdistä Forum24 -lehden ja
Uusi Lahti -lehden osoitetiedot löytyvät helposti Suomi24 -haulla. Hakupalvelun osoite on http://www.suomi24.fi. Ongelmallisempia ovat Pirkanmaan sanomat(Ylöjärveläinen lehti?), Kymenmaa ja Norra posten, joiden kohdalla kysymyksesi perusteella ei voi tietää, mitä lehteä useammasta vaihtoehdosta tarkoitat. Ehdotan, että haet näitä kolmea, ja muitakin mainitsemiasi lehtiä, joko Fennica-tai Linda-tietokannalla (osoite on http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm),
jolloin saat eri vaihtoehdot näkyviin, ja saat myös selville, millä paikkakunnilla lehdet ilmestyvät. Osoitetiedot löytynevät sen jälkeen esim. puhelinluetteloista.
Seuraavilta sivulta on syytä aloittaa ajankohtaisen aineiston tiedonhaku.
Tampereen kaupungin kotisivuilta Internetistä löytyy jonkin verran perustietoa matkailusta osoitteessa http://www.tampere.fi/tilastot/vsk.pdf
Siellä on tietoa lähinnä hotellien ja leirintäalueiden kapasiteetista, kävijämääristä ja käytöstä.
Samoin Matkailutoimiston sivuilta löytyy Tampereen Matkailustrategia
http://www.tampere.fi/matkailu/strate.pdf
Ainakin ao. strategia otsikon näyttävät lupaavilta aiheesi kannalta :
Pirkanmaan matkailun kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä, Matkailun taloudelliset vaikutukset,Matkailuorganisaatiot ja yhteistyöryhmät jne...
Tampereen elinkeinokeskuksen sivuilta löytyy linkityksenä Pirkanmaan talous - julkaisu, jossa on tietoa...
Aineistotietokannastamme löytyi kolme suomenkielistä kirjaa aiheesta:
Heinonen, Sauli:Kamppailuvalmennus : judo, karate, taekwondo, paini, nyrkkeily, potkunyrkkeily / Sauli Heinonen ; [kuviot ja taulukot: Sauli Heinonen] ; [valokuvat: Pekka Lehdes ja Juhani Rintakumpu]
[Helsinki] : Suomen painiliitto, 2000;
Lewis, Peter:Taistelulajien maailma / Peter Lewis ; suomentanut Kimmo Kankaanpää,Hämeenlinna : Karisto, 1998 ja
Mitchell, David
Itämaiset itsepuolustuslajit / David Mitchell ;käännös: Tuula Sandström ; [valokuvat: Andy Crawford]
Porvoo : WSOY, 1997 Saatavuustietoja voit katsoa Helmet-aineistohaussa osoitteessa www.helmet.fi
Teoksessa Sandhall, Åke: Heinäsirkat ja hepokatit sukulaisineen, jota on useassa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa (saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi ) on tietoa ja kuvia useastakin punertavan värisestä ja lentokykyisestä heinäsirkan sukuisesta hyönteisestä. Samalta tekijältä on myös teos Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia; sitä on myös saatavana useissa kirjastoissa. Internetistäkin löytyy tietoa heinäsirkoista. Tavallisella Google-haulla http://www.google.fi hakusanalla heinäsirkat löytyy useita linkkejä, esim. http://hepokatti.net .
Sam McBratneyn kuvakirjassa Arvaa kuinka paljon sinua rakastan? (WSOY, 1997, 951-0-21978-9) iso ja pieni jänis yrittävät ylittää toisensa rakkauden määrässä: pikku pupu melkein voittaa, kun sanoo rakastavansa isoa pupua niin paljon kuin täältä on matkaa kuuhun, mutta iso pupu panee vieläkin paremmaksi: hänpä rakastaa pikku pupua niin paljon kuin täältä on matkaa kuuhun JA TAKAISIN.
Ulkomaalaisten juhannuskuvaukset koskevat ennen muuta Aavasaksaa. Kirjassa Lappi, osa 1: Suuri, kaunis, pohjoinen maa on Jouko Vahtolan mielenkiintoinen yleisesitys Maailmanmatkaajia Lapissa. Kirjasta löytyy myös Vesa Mäkisen artikkeli Suomen Lapin matkailun synty. Verkosta löydät Lapin matkailun historiaa osoitteesta:
http://www.rovaniemi.fi/lapinkavijat .
Kirjaan Rovaniemen kuvauksia (Pohjoinen 1995) sisältyy
muutama alkukieleltä saksalainen kvuaus. Ne kuvaavat Rovaniemen markkinoita ja sota-aikaa. Juhannuskuvauksia:
I. K. Inha: Juhannuksena 1892
Lily Jean-Javal: Juhannusyö Ounasvaaralla (ransk.)
sekä artikkeleita joissa Ounasvaaran juhannus mainitaan.
Rovaniemellä on ollut huomionarvoista napapiiri ja juhannus on jäänyt sen ja...
Valitettavasti kyseistä dokumenttia ei löydy Turun kaupunginkirjastosta. Kirjastoon hankitun DVD-aineiston tulee sisältää kirjasto-oikeudet. Monet elokuvat ja musiikkiaineistot jäävät tästä syystä hankkimatta kirjaston kokoelmiin.
Voit etsiä aineistoa yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Arto –artikkeliviitetietokannasta. Ebsco –artikkelitietokannasta löytyy runsaasti englanninkielistä aineistoa aiheesta. Kaikkia yllämainittuja tietokantoja voi selata Helsingin kaupunginkirjaston Verho (verkko) –työasemien kautta. Kannattaa kääntyä myös Terveystiteiden keskuskirjasto Terkon puoleen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.terkko.helsinki.fi/
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt ovat osoitteessa http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html
Tämänhetkisten käyttösääntöjen mukaan asiakkaalla voi olla lainassa korkeintaan 40 teosta. CD-levyjä voi olla lainassa korkeintaan 20 yhdellä kertaa. Jos siis lainaat 20 CD-levyä, voit lainata vielä 20 kirjaa.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on paljonkin englanninkielisiä äänikirjoja. Saat niistä luettelon menemällä Helmetin (www.helmet.fi) sanahakuun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun äänikirjat ja valitsemalla aineistoksi joko cd-levyt tai c-kasetit ja kieleksi englannin. Voit halutessasi valita myös vain jonkin kirjaston kokoelmat. Myös moniin kirjastojen kokoelmissa oleviin englannin kielen kursseihin kuuluu joko kasetteja tai cd-levyjä.
Sekä kirjastoja että äänikirjoja on varsin paljon, joten voit myös soittaa lähikirjastoosi ja kysyä mitä äänikirjoja siellä on tällä hetkellä hyllyssä.
Pukeutumisen historiasta on aikaisemminkin kysytty "Kysy kirjastonhoitaja" palvelussa. Voit etsiä vastauksia arkistosta asiasanoilla "pukeutuminen" tai "muoti" tai "1970-luku". Lisäksi voit etsiä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi/ löydät tietoa 70-luvun muodista Sanahausta asiasanoilla: "muoti" "historia" tai "pukeutuminen" "historia". Rajaa kieleksi suomi. Tässä muutama hakutuloksen kirja: Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998 Peacok, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990 Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia, 2001 1970-luvun muodista saa myös tietoa sen ajan naisten- ja muotilehdistä. Lisäksi voit käydä etsimässä tietoja muodista Internetistä...
