Etsimäsi teos voisi olla Armine von Tempskin "Pami-tytön paratiisi" (http://www.helmet.fi/record=b1544173~S9*fin), joka on Nuorten Toivekirjaston kirja nro 31 ja julkaistu suomeksi vuonna 1953. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Havaijille, jossa Pamela-tyttö ja hänen perheensä asuvat maatilalla. Kirjan lopussa Mauna Loa -tulivuoren purkauksella on merkittävä vaikutus tapahtumiin.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa elokuvaa ei ole. Vhs-kasettina sitä on joissakin kirjastoissa muualla Suomessa. Voit kysyä elokuvaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Myytävänä elokuvaa on DVD-muotoisena ainakin verkkokaupoissa. Toisen myyjän tiedoissa ilmoitetaan, että elokuvassa ei ole tekstitystä. Toinen myyjä ilmoittaa näin: "tuotteissa useimmiten suomenkielinen tekstitys".
http://hintaseuranta.fi/tuote/kuka-pelkaa-noitia-the-witches-elokuva/75…
Jouko Heinosen toimittamassa teoksessa Lahden historia (1980) on Oiva Turpeisen artikkeli Lahden alue ja väestö. Sen yhteydessä on sivulla 14 kartta Lahden alueen kehityksestä v. 1978-1978.
Päijät-Hämeen seutukaavaliiton julkaisussa 7/1981, Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa vv. 1878-1938, on sivulla 87 (liite 25) kartta, jossa esitetään alueliitokset vuoteen 1956 asti.
Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'.
Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kotimaisten kielten keskus
Leveys on "ylös-alas-suuntaista" vain kartassa, jossa pohjoinen on ylhäälä. Leveys- ja pituuspiirejä on käytetty antiikista lähtien ja silloin ei vieä ollut tapana sijoittaa pohjoista kartassa ylös, vaan se saattoi olla miten pain tahansa.
Luullakseni taustalla on ajatus Välimerestä, joka on itä-länsi-suuntainen. Pituusasteilla mitataan sen pituutta ja leveysasteilla leveyttä. Sittemmin ajatus on yleistetty koko maapallolle.
John Douglasin Mindhunter--inside the FBI:s elite serial crime unit -teosta ei ole vielä käännetty suomeksi, mutta pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä Plussa-aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi ) kyseinen kirja löytyy englanninkielisenä Helsingin Rikhardinkadun kirjastosta.
Seuraavissa varhaisnuorillekin sopivissa nuortenkirjoissa käsitellään mm. itsetuntoon, kehoon ja kelpaamiseen liittyviä kysymyksiä:
Aho, Marja: Kaikki menee, Jessiina!
Benton, Jim: Rakas nuija päiväkirjani -sarja, esim. Hyvät tavat ärsyttävät
Birchall, Katy: IT-girl -sarja, esim. Suosituksi yhdessä päivässä
Brashares, Ann: Neljä tyttöä ja maagiset farkut
Cassidy, Cathy: Suklaamuruset-sarja, esim. Kesäunelmia
Heikkinen, Karo: Sirpale
Heinänen, Saku: Zaida-sarja, esim. Zaida ja lumienkeli
Henna Helmi: Ice Love -sarja, esim. Nellyn uudet kuviot
Henna Helmi: Miisa-sarja
Hopkins, Cathy: Frendejä ja kundeja -sarja, esim. Suklaasydämiä
Kuronen, Kirsti: Merikki
Lehtinen, Tuija: Saimi ja Selma -sarja, esim. Kamera käy
Mlynowski,...
Kaunokirjallisuus-sivusto Kirjasammosta löytyy myös satuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri joko hakemalla sadut hakusanalla tai sadun nimellä.
Kallion kirjaston satuhakemisto löytyy netistä edelleen, http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ Sen lisäksi Suomen lastenkirjainstituutin tietokannasta Koivu ja tähti voi hakea esim. sadun nimellä http://www.nettiposti.com/sni/tk/haku.cgi
Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa Sainion kirjan hankkimisesta pidättäydytään toistaiseksi mahdollisten oikeustoimien vuoksi. Muutamiin maakuntakirjastoihin (Rovaniemi, Pori jne.) kirja on tilattu, mutta vain Lahdessa näytti yksi kappale olevan lainauskunnossa ja kierrossa. Uskoisin muiden kirjastojen noudattavan pääasiallisesti samaa linjaa Helsingin kirjastojen kanssa.
Viola-tietokannasta, joka pitää sisällään mm. Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston äänitekokoelmatiedot, sekä tiedot vapaakappaleina saatavilla olleista kotimaisista äänitteistä vuodesta 1993 alkaen, löytyi 138 viitettä. Näistä suurin osa on äänitteille sisältyviä yksittäisiä teoksia. Seuraavia ääniteviitteitä en löytänyt sivuiltanne:
1) Joulun rauhaa [Helsinki] : Valitut Palat, p1993.(40'24). Valitut Palat V93021VV2 (C-kasetti). 2) YL-65, Helsinki : Veli Mieskylä, 1995. YL 65-Kolmannen amerikanmatkan 30-vuotiskonsertti 10.11.1995. Pohjola, Ensti (joht.) 3) Sibelius, Jean (säv.): Venematka, op18, nro 3. Hyökki, Matti (joht.), Kalevala (san.), Ylioppilaskunnan Laulajat (esitt.). JULKAISUSSA: Seppo Hovin seurassa. - Helsinki : MTV-...
Opetusministeriö jakaa säveltaiteen kirjastokorvauksia. Kirjastokorvausapurahaa maksetaan korvauksena siitä, että teoksia on saatavana kirjastoissa ilmaiseksi. Apurahoja myönnetään musiikin tekijöille eli säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille, joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä musiikin esittäjille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille.
Säveltaiteen kirjastokorvausapurahoista päättää opetusministeriö apurahalautakunnan esityksestä. Lautakuntaan kuuluu edustajia Suomen muusikkojen liitosta, Suomen säveltäjistä sekä Säveltäjät ja sanoittajat ELVIS ry:stä.
Yksityiskohtaista tietoa saat opetusministeriön nettisivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi/opm/avustukset/hakuajat (voi myös tulostaa hakulomakkeen...
Teoksessa Pakkala, Teuvo: Teuvo Pakkala 1. -(Kodin suuret klassikot) on erinomainen tiivistelmä Teuvo Pakkalan elämästä ja tuotannosta. Sivulla 60 otsikon "Uudestisyntynyt kirjailija" alla käsitellään juuri novellikokoelmaa Pikku ihmisiä.
Helsingin kaupunginkirjasto säilyttää ja mikrofilmaa vain pääkaupunkiseudun kuntien sanomalehtiä. Borgåbladet-lehteä säilytetään Helsingin kaupungin pääkirjastossa vain kolmen kuukauden ajalta. Kannattaa siis ottaa yhteys esimerkiksi Porvoon kaupunginkirjastoon http://www.porvoo.fi/lib/kirjasto/ ja tiedustella asiaa sieltä. Luultavasti vielä varmempi paikka saada kyseinen artikkeli käsiinsä on Helsingin yliopiston kirjasto, http://www.lib.helsinki.fi/ , joka Suomen kansalliskirjastona säilyttää suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771 asti. Mikrokuvatut sanomalehdet ovat luettavissa sanomalehtisalissa, käytetyimmat sen käsifilmistössä, muut toimitetaan tilauksesta. Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelun tavoittaa sähköpostitse...
Koulukuraattorin työstä on tehty suomeksi alla olevat väitöskirjat. Tiedot ovat peräisin yliopistokirjastojen yhteisluettelosta LINDAsta, jota voi käyttää maksutta kirjastoissa. Aineiston saatavuustiedot näkyvät niinikään LINDAsta. Jotkut väitöskirjoista saattavat kuulua myös yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Sipilä-Lähdekorpi, Pirkko: "Hirveesti tekijänsä näköistä" : koulukuraattorin työ peruskoulun yläluokilla (Finn lectura, 2004)
Hovila, Helena: Opettajan ja oppilaan kohtaaminen koulusituaatiossa (Tampere University Press, 2004)
Myös verkkojulkaisuna:
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6073-1.pdf
Lipiäinen, Toivo: Oppilashuolto ja erityisesti koulukuraattorin rooli (Turun yliopisto, 1977)
Termillä "oppilashuolto" löytyy seuraavat väitöskirjat...
Kirsten Larsenilta on suomennettu kolme kirjaa, josita kaksi kuuluu Lizzie McGuire -sarjaan:
Ota iisisti, Kate! [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2004 (Juva : WS Bookwell). (Lizzie McGuire)
Villiä menoa [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2004 (Juva : WS Bookwell) (Lizzie McGuire)
sekä saturomaani Salaperäinen siemen (kuvittanut Judith Holmes Clarke ja Disneyn taiteilijat). [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2006
Amazon.com verkkokirjakaupan, http://www.amazon.com/ haussa löytyi useampi lasten kirja tekijältä. Muita kuin yllämainitut ei ole suomennettu ainakaan vielä http://www.amazon.com/s/ref=nb_ss_gw/103-9848095-4554261?url=search-ali… .
Nämä kolme teosta näyttävät löytyvän monista kirjastoista ja käännettyinä eri kielille...
Käänös on Pentti Saarikosken (Otava, 1984). Aapo Junkolalta löytyy seuraava samansisältöinen suomennos: Jalkamiehiä toiset, jotkut laivamerta tai ratsujoukkoja päällä mustan maan kauneimmaksi näkevät, minä sen, jota rakastan. (Tampereen Yliopistopaino Oy, 2000)
Etsimäsi kirja näyttää olevan saatavissa Museoviraston kirjastosta ( http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=kirjastot&%24%7BDE… )
Jotta voit lainata sen sieltä, tarvitset Helka-kirjastokortin, jonka hankkimisohjeet löydät täältä: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Päivän laskiessa on Eino Leinon kokoelmasta Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (ilmestynyt alunperin 1896). Se löytyy myös kokoelmista Kukkivat kunnaat, Päivän kehrä ja Runot 1.
