Kyllä vain, PIKI-verkkokirjastossamme osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi.
Verkkokirjaston käyttöön tarvitset kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen käydessäsi kirjastossa. Puhelimitse tai sähköpostilla tunnuslukua ei voida antaa. Tunnusluvun avulla voit paitsi uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetissä myös käyttää kirjaston lainausautomaatteja ja tietokoneita.
Lainat voi uusia verkkokirjastossa korkeintaan 5 kertaa, ellei niistä ole varauksia. Jos viidennen uusinnan jälkeen haluaa vielä jatkaa laina-aikaa, kirjat on käytävä näyttämässä kirjastossa.
Kirjastoon voi ja saa tulla tietämättä esim. kirjan hyllypaikkaa. Helmet-verkkokirjasto ja muut itsepalvelun välineet ovat apuneuvoja niille, jotka haluavat niitä käyttää.
Ikävää, että olet kokenut jääväsi vaille palvelua. Me kirjastolaiset olemme asiakaspalvelijoita, ja meiltä saa aina kysyä neuvoa. Ja ehdottomasti sinua palvellaan myös suomeksi.
Vaasan kaupunginkirjastoon hankitaan teosta Statisk årsbok för Sverige, jossa on tilastotietoja käännöskirjallisuudesta. Vuoden 2010 tilastollisessa vuosikirjassa kerrotaan, että ranskasta käännettiin vuonna 2008 151 kirjaa ruotsiksi (tietokirjoja 48 kpl, kaunokirjallisuutta 52 kpl ja lasten ja nuortenkirjallisuutta 51 kpl). Kyseisessä kirjassa on tilastotietoja vuosilta 2003-2008. Jos tarvitset vanhempien vuosien tietoja, Vaasassa on 2000-luvun Statistisk årsbok för Sveriget, tätä vanhempia voidaan kaukolainata.
Voit kysellä kirjaa pääkirjaston ensimmäisestä kerroksesta Yhteiskunta- ja talousosastolta.
Kysymistäsi kirjastoista mikrofilmien skannausmahdollisuus on Salon kirjastossa ja pääkaupunkiseudun kirjastoista Espoon Sellossa ja Vantaan Tikkurilassa.
Aivan kuvaustasi vastaavaa ei löytynyt. Tsehovin novellissa Koteloitunut ihminen on katkelma, jossa kerrotaan Belikov-nimisestä miehestä näin:
"Paaston noudattaminen on terveydelle haitallista, mutta liharuokiakaan ei voi syödä, sillä ihmiset saattaisivat ruveta
puhumaan, että Belikov ei noudata paastoja, ja siksi
hän söi voissa paistettua kuhaa - se ei ollut varsinaista paastoruokaa, mutta eihän sitä voinut sanoa liharuoaksikaan.
Naispalvelijaa hän ei ottanut pelosta, että hänestä
voitaisiin ajatella pahaa, vaan piti Afanasi-kokkia, kuusissakymmenissä olevaa juoppoa ja puolihöperöä ukkoa,
joka oli joskus ollut sotilaspalvelijana ja tällöin oppinut miten
kuten valmistamaan ruokaa." (Tsehov, Anton : Valitut novellit 2.- 1963. s. 238-239.)...
Kirjassa: Pakkanen, Esko: Ankravee! kerrotaan mm. uittopuusta ja sen omaisuuksista. Eri puulajit ovat erilaisia, ja eniten uimiskykyyn vaikuttaa puun paino. Tuore puu on raskainta, sillä sellaisen painosta puolet on vettä. Monet muutkin tekijät vaikuttavat puun kosteuteen ja painoon, kuten kasvupaikka, rungon koko, puun ikä ja ns. sydänpuun määrä.
Puutavaran varastointi ennen uittoa vaikuttaa puun kosteuteen. Merkitystä on varastoinnin kestolla, paikalla ja säällä. Mänty kuivuu parhaiten: kuitupuu kahdessa kuukaudessa 10-15 %, neljässä reilut 20 %. Vedessä mäntykuitupuun paino nousee kuukaudessa 70-80 kiloa kuutiometrillä.
Kirjassa on selostettu tutkimuksia, joita on tehty uittohävikistä kautta aikojen. Tuoreimmat tutkimukset ovat...
Kaikkien suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen kautta saa kaukolainaksi kirjoja ja av-aineistoa niin myös videoita Kajaaniin. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa, sieltä voit myös kysyä, mitä jalkapallovideoita muissa kirjastoissa on olemassa. Videoiden laina-aika on lyhyempi kuin kirjojen, yleensä viikon verran. Jalkapalloaiheisia videoiden nimiä ja paikannustietoja löytyy esim. Yleisten kirjastojen verkkopalvelujen kautta monihaulla, kun asiasanana on "jalkapallo" ja aineistolajina
"video": http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm.
Suomen murteiden sanakirjasta (Edita, 1997, osa 5) löytyy määritelmä sanalle ”juutina”. Kyseessä on siis lievä voimasana, jota on käytetty Laihialla ja Karijoella. Löytyy myös sana ”juuti”, joka on myös lievä voima-, vahvistus- ja haukkumasana, joka on tunnettu lounaismurteissa. Myös Kerttu Karhun Eheroon taharoon –murresanakirjassa mainitaan sana ”juutina” lievänä kirosanana.
Murresanakirjoissa Isojoelta ja Jalasjärveltä mainitaan muodossa jukelin tähäre, lievä voimasana (vrt.jutina) Esimerkiksi: ”Sitte sitä pellavaa piti olla joka vuosi niin jukelin tähäre kylyvös.” Salme Henell: Oottako träillä? Jalasjärven murresanakirja (2005)
Timo Nurmen Gummeruksen Suuri suomen kielen sanakirja (1998) tuntee samantapaiset lievät kirosanat...
Asiasta ei löytynyt tilastotietoa. Tilastokeskuksen verkkosivuilta kohdasta "Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset" http://www.stat.fi/til/syyttr/index.html on mahdollista löytää tiedot rangaistusten tai rikostapausten määristä vuosittain muutamilta viime vuosilta, mutta tilasto käsittelee rangaistusten eikä ihmisten määrää. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Tilastokeskukselta esimerkiksi em. verkkosivun kohdasta "Lisätietoja" avautuvalla lomakkeella.
Ainakin jonkinlainen käännös löytyy tältä sivustolta:
http://www.alternativefinland.com/uuno-kailas/
mutta kyseessä ei siis ole virallinen, jossain kirjasssa julkaistu käännös.
Rajalla (On the Border)
Raja railona aukeaa (Like a chasm runs the border)
Edessä Aasia, Itä. (In front, Asia, the East)
Takana Länttä ja Eurooppaa; (Behind, Europe, the West)
varjelen, vartija, sitä. (Like a sentry, I stand guard)
Takana kaunis isänmaa (Behind, the beautiful fatherland)
Kaupungein ja kylin. (with its cities and villages)
Sinua poikas puolustaa (Your sons defend you)
Maani, aarteista ylin. (My country, the greatest treasure)
Öinen, ulvova tuuli tuo (Nocturnal howling winds bring)
Rajan takaa lunta. (Snow from across the border)
— Isäni, äitini...
Sanalla "madonna" viitataan usein Neitsyt Mariaan. Kuvaannollisessa merkityksessä sillä voidaan tarkoittaa Neitsyt Marian (kuvan) kaltaista naista tai enkelimäistä kaunotarta. Italiassa se voi merkitä myös ylhäistä naista. Etunimenä Madonna on suhteellisen tuore; sen käyttö on lähtenyt liikkeelle italialaistaustaisten amerikkalaisten keskuudesta. Kuuluisin nimen kantaja on epäilemättä poplaulaja Madonna Ciccone.
Patrick Hanks, Babies' names
Timo Nurmi, Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro, Gummeruksen suuri sivistyssanakirja
Kielitoimiston sanakirja
Yritin pitkään jäljittää sanonnan alkuperää ja merkitystä virallisemmista lähteistä, mutta en valitettavasti löytänyt näistä jostain syystä yhtään tuloksia. Sanonta vaikuttaisi kuitenkin olevan varsin suosittu ja melko yleisessä käytössä, sillä Googleen syötettäessä hakutuloksia saa sillä sen sijaan runsaasti. Hakutulosten perusteella lienee mahdollista päätellä ainakin jotain siitä, missä merkityksessä ja millaisissa yhteyksissä ihmiset sanontaa yleensä käyttävät. Sanonnalla vaikuttaisi olevan sekä kuvainnollinen että kirjaimellinen merkitys. Kuvainnollisesti sanontaa usein käytetään merkitsemään jotain hyvää ja harvinaislaatuista asiaa tai esim. tiettyä henkilön luonteenpiirrettä, jollainen ei välttämättä usein tule...
Hei,
Asiasta ei ole yksiselitteistä tietoa. Ahmed Ladarsin kirjassa Mämmi (Perhemediat, 2008) kansantieteen dosentti Teppo Korhonen kertoo esipuheessa Daniel Jusleniuksen 1700 ilmestyneestä väitöskirjasta Aboa vetus et nova (Vanha ja uusi Turku), jossa selvitetään perinneherkun taustaa. Väitöskirjassa kerrotaan "varsinaisuomalaisten suosimasta puurosta, joka paistetaan uunissa levytuohesta tehdyssä matalassa astiassa (tuokkonen, rove) ja jota nimitetään mämmiksi" (s. 6).
Esipuheessa mainitaan myös, että mämmiä syödään pääsiäisenä happamattoman taikinan muistoksi. Mainitaan myös, että Henrik Gabriel Porthanin mukaan mämmin kanta-aluetta olivat Häme ja osittain Etelä-Suomi (katolisen ajan lounaissuomalaisen asutuksen alue),...
DWG-tiedostoja voidaan katsella Windowsissa käyttämällä Autodeskin ilmaista DWG TrueView -ohjelmaa Ne voidaan avata myös muilla DWG-muotoa tukevilla kolmansien osapuolten sovelluksilla, kuten CorelCAD, IMSI TurboCAD ja Adobe Illustrator. AutoCAD on julkaissut useita muunnelmia DWG-formaatista.
Lataa Autodesk-katseluohjelmia | Ilmaiset verkkokatseluohjelmat | Autodesk
Myös Microsoftin Visiolla voi avata DWG:t:
Officialhttp://tinyurl.com/DWG-avaaminen
Adobella on mahdollista muuntaa DWG-tiedostoja PDF-tiedostoiksi:
http://tinyurl.com/PDFksi
Asla on lyhentymä nimestä Aslak, joka taasen on norjalaisperäinen nimi, jonka osat merkitsevät aasa-jumalaa ja taistelua. Suomen almanakassa Aslakin päivä on 23.2. Saamelaisessa almanakassa nimi esiintyy samalla päiväyksellä muodossa Ásllat.Aasat. Wikipedia.Aslak. Wikipedia.Suuri etunimikirja. Lempiäinen, Pentti. WSOY 1999.
Kaunokirjallisuus-sivusto Kirjasammosta löytyy myös satuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri joko hakemalla sadut hakusanalla tai sadun nimellä.
Kallion kirjaston satuhakemisto löytyy netistä edelleen, http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ Sen lisäksi Suomen lastenkirjainstituutin tietokannasta Koivu ja tähti voi hakea esim. sadun nimellä http://www.nettiposti.com/sni/tk/haku.cgi
Viola-tietokannasta, joka pitää sisällään mm. Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston äänitekokoelmatiedot, sekä tiedot vapaakappaleina saatavilla olleista kotimaisista äänitteistä vuodesta 1993 alkaen, löytyi 138 viitettä. Näistä suurin osa on äänitteille sisältyviä yksittäisiä teoksia. Seuraavia ääniteviitteitä en löytänyt sivuiltanne:
1) Joulun rauhaa [Helsinki] : Valitut Palat, p1993.(40'24). Valitut Palat V93021VV2 (C-kasetti). 2) YL-65, Helsinki : Veli Mieskylä, 1995. YL 65-Kolmannen amerikanmatkan 30-vuotiskonsertti 10.11.1995. Pohjola, Ensti (joht.) 3) Sibelius, Jean (säv.): Venematka, op18, nro 3. Hyökki, Matti (joht.), Kalevala (san.), Ylioppilaskunnan Laulajat (esitt.). JULKAISUSSA: Seppo Hovin seurassa. - Helsinki : MTV-...
Valitettavasti yleisten kirjastojen tietopalvelu ei voinut suoraan auttaa sinua kaipaamasi tiedon etsinnässä. Tilastojahan löytyy mitä erilaisimmista aiheista sekä kirja- että sähköisessä muodossa, mutta vertailevia historiallisia tilastoja on vaikeampi löytää.
Kannattaakin kääntyä erikoiskirjastojen puoleen, esimerkiksi Tilastokeskuksen kirjaston päivystävä informaatikko löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/kk/info.html . Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto (Leppäsuonk. 9E) on erikoistunut myös taloushistoriaan.
Agatha Christien "Varjossa auringon alla" ("Evil under the sun") on ranskannettu nimellä "Les vacances d'Hercule Poirot". Elokuvaversion nimi on ranskaksi "Meurtre au soleil". Tiedot on saatu nettisivuilta
http://www.stmarymead.com/eng/emonde.html ja http://www.hi.is/~ragnaj/eacfr.htm.
Kirjaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoissa.
