Uudenkaupungin historia tai Paasion Pyhämaan historia eivät
mainitse Suvanto&Jokelan sahaa. Yrityksen nimi on saattanut muuttua.
Hellan (2004) Santtion historiassa kerrotaan s. 245-246 useistakin sahoista.
Kaupparekisteri tai Turun maakunta-arkiston vesiasioiden hakemisto eivät nimeltä tunne sahaa.
Sanomalehdistä ainakin Uudenkaupungin Sanomat v.1925 voisi vielä tarkistaa.
Kannattaisi kääntyä Pyhärannan kunnan arkiston ja kirjaston puoleen, seurakuntien mikrofilmatuista kirkonkirjoistakin saattaisi löytyä omistajien tietoja.
Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista annettiin Suomessa vuonna 1944. Siihen kuului siirtymäkausi vuoteen 1949, ja tämän jälkeen kaikissa kunnissa oli oltava sekä äitiys- että lastenneuvola.
Äitiysneuvontaa ja -neuvoloita olivat kuitenkin jo aiemmin järjestäneet yleishyödylliset yhdistykset, kuten Suomen Punainen risti ja Manneheimin lastensuojeluliitto. Viimeksi mainitun Tampereen osasto perustettiin vuonna 1921, ja lasten neuvolatyö käynnistyi niinikään 20-luvulla. Raskaana olevien äitien vastaanotot aloitettiin vuonna 1927. MLL:n neuvolat siirtyivät myöhemmin kaupungin ylläpitämiksi.
Lähteet ja lisätietoja:
Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston historiikki: http://www.mll-tre.fi/toiminta/historia.html
Arno...
Hei,
Vastaus on: Ei. Tilastollisen aineiston keskiarvon ja keskihajonnan avulla ei voi päätellä, onko aineisto normaalisti jakautunut. Keskiarvon perusteella voidaan arvioida jakauman sijaintia ja keskihajonnan avulla jakauman levinneisyyttä. Ne eivät kuitenkaan kerro tarpeeksi jakauman muodosta.
Aineiston normaalijakaumaa varten on olemassa tilastollisia testejä, jotka perustuvat aineiston vinouteen ja huipukkuuteen. Tällaisia testejä ovat esimerkiksi Jarquen ja Beran testi.
Kirjapainolakko alkoi keskiviikkona 8.3. ja päättyi kolme viikkoa myöhemmin (29.3.). Tänä aikana ei painettu lainkaan sanoma- eikä aikakauslehtiä. Television ja radion ohjelmatietoja julkaistiin oikeastaan vain sanoma- ja viikoittain ilmestyvissä aikakauslehdissä. Koska aikakauslehdetkin pyrittiin pitämään sisällöltään niin ajankohtaisina kuin mahdollista, tulevia numeroita ei yleensä painettu varastoon, toisin kuin sellaisia lehtiä, joiden sisältö oli mahdollista lyödä lukkoon jo paljon ennen ilmestymispäivää. Niinpä kirjapainolakon aikana ilmestyi vain näitä ennakkoon painettuja, ohjelmatiedoista piittaamattomia lehtiä (esimerkiksi Aku Ankka -lehden maaliskuun numerot tulivat normaalisti - lakko vaikutti vasta huhtikuun lehtiin). On siis...
Aivan kuvaustasi vastaavaa ei löytynyt. Tsehovin novellissa Koteloitunut ihminen on katkelma, jossa kerrotaan Belikov-nimisestä miehestä näin:
"Paaston noudattaminen on terveydelle haitallista, mutta liharuokiakaan ei voi syödä, sillä ihmiset saattaisivat ruveta
puhumaan, että Belikov ei noudata paastoja, ja siksi
hän söi voissa paistettua kuhaa - se ei ollut varsinaista paastoruokaa, mutta eihän sitä voinut sanoa liharuoaksikaan.
Naispalvelijaa hän ei ottanut pelosta, että hänestä
voitaisiin ajatella pahaa, vaan piti Afanasi-kokkia, kuusissakymmenissä olevaa juoppoa ja puolihöperöä ukkoa,
joka oli joskus ollut sotilaspalvelijana ja tällöin oppinut miten
kuten valmistamaan ruokaa." (Tsehov, Anton : Valitut novellit 2.- 1963. s. 238-239.)...
Olen aikoinaan kerännyt tietoa Oskar Merikannon sävellyksistä teosluetteloa, mutta tähän hyvin uskottavalta kuulostavaan perimätietoon tämän laulun säveltämisestä hääjuhliin (tai peräti juhlien aikana) en ole aiemmin törmännyt. Pidän sitä kyllä varsin uskottavana, sillä Liisa Merikannolta on säilynyt painetun nuotin kappale, jossa on maininta "Högfors 1916". Merikanto on myös tehnyt kustannussopimuksen poikkeuksellisesti jo toukokuussa 1916, kun hän normaalisti sävelsi kesäisin mökillä ja kiikutti syksyn alkaessa valmiit laulut kustantajalle.
Högforsin Tehdas Oy toimi Karkkilassa 1894-1940. Vuosina 1916-1918 ruukinpatruunana ja naimisiin menneen tyttären mahdollisena isänä toimi Hjalmar Linder (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Linder...
Kappaleen nimi on "Balladi kullasta". Sen on säveltänyt Eino Virtanen ja sanoittanut Vexi Salmi. Sen on levyttänyt Kai Lind. Se on julkaistu vain singlenä, jonka toisella puolella on Kulkija-niminen kappale (Fazer, 1972, CBS 8429). Se on kuunneltavissa Spotifysta.Laulu kertoo Münchenin olympialaisista ja suomalaissankareista Lasse Virenistä ja Pekka Vasalasta. "Laulu" on pääasiassa puhetta, vain kertosäe lauletaan. Laulu alkaa: "Maailma on täynnä tarinoita, tarinoita rohkeista miehistä ja urotöistä, tämä on yksi niistä." Sen jälkeen kuoro laulaa: "Kultaa, kultaa." Tarina alkaa: "Lämmön aurinko Müncheniin hellästi loi, on miehet jo viivalla, pillikin soi." Kertosäe lauletaan: "Kultaa, me saatiin kultaa..."
Hakemalla pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi sanoilla 'asunto-osakeyhtiöt' ja 'isännöisijät' löytyvät esim. teokset:
- Arjasmaa: Toimiva hallitus. Asunto-osakeyhtiön hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuu. Kiinteistöalan kustannus 2002.
- Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelo. Kiinteistöalan kustannus 2002.
- Ingman: Tehokas isännöitsijä. Kiinteistöalan kustannus 2002.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät myös tietokannasta.
Väestörekisterikeskuksen laskelmien mukaan Rovaniemellä oli 31.12.2006 58 114 asukasta, joista 28 126 oli miehiä ja 29 988 naisia.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/138925E0A219925…
Katso myös:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Eroottinen aineisto, sellainen jota aikaisemmin on nimitetty pornografiaksi, on kirjastojen kannalta ongelmallista. Ensinnäkin yleisillä varoilla ylläpidettynä laitoksena kirjasto on julkisesti vastuussa hankintapolitiikastaan. Runsas eroottinen aineisto herättäisi todennäköisesti vastalauseita. Kaikenlainen kuvallinen esitys nostaisi hyvinkin jyrkkiä kannanottoja naisten halventamisesta yms. Toisaalta pornografiseksi luokiteltavaa aineistoa on kuitenkin jonkin verran olemassa, vaikkakin enimmäkseen kirjoina. Varsinaisia pornoelokuvia ja -lehtiä ei kirjastoihin, Kallioonkaan, hankita.
Kirjastolla on rajallisesti aineistomäärärahaa. Hyvänlaatuiselle paperille painetut pornolehdet ovat suhteettoman kalliita, ja kirjaston täytyy jättää...
Tänä vuonna Lappeenrannan maakuntakirjastoon on tilattu espanjankielisenä aikakauslehti Semana. Lehti löytyy lehtisalista ja sen vanhoja numeroita on mahdollista lainata (laina-aika 2 viikkoa).
S. F. Saidin kirjassa Varjak Käpälä, lainsuojaton (2005) Varjak-kissan kaveri Kataja putoaa katolta taistelussa Kalman kissajengin kanssa. Katajan luullaan kuolleen, mutta loppupuolella kirjaa selviää, että se onkin selvinnyt putoamisesta hengissä. Olisikohan tämä oikea kirja?
Nimi perustuu ortodoksisiin nimiin Ondrei ja Ondruska. Suomenkieliset muodot ovat Ruuska ja Ruuskanen, joista on tietoja jo 1500-luvulta alkaen. Lisää tietoa nimestä on Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa. Ruuskanen-Ruuska -sukuseuran sivut ovat osoitteessa http://www.ondruska.fi/
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä...
Anni Swanista löydät tietoa esimerkiksi osoitteista http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/swan.html http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/swan.html
Marjatta Kurenniemestä, häntä varmaan tarkoitat, kertovia sivuja puolestaan löytyy osoitteista http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml ja http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html.
Kannattaa lisäksi käväistä tutkimassa kirjaston aineistotietokantoja tai pistäytyä lähimmässä kirjastossa keskustelemassa kirjastonhoitajan kanssa, sillä kyseisistä kirjailijoista löytyy tietoja myös kirjoista.
Tietoa Tampereen kaupunginkirjastosta ja sen palveluista saa osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/
"POISTOKIRJAT
Kirjaston kokoelmista poistettuja kirjoja myydään kaikissa kirjastoissa. Aikuisten kirjat maksavat 10 mk, lasten 5 mk. Pääkirjastossa kuitenkin aikuisten kirjat maksavat yleensä 15 mk/kpl."
Kirjastot eivät siis myy muuta kuin mikä on jo poistoon ja myyntiin laitettu.
Kysymääsi kirjaa voit tiedustella antikvaarisista kirjakaupoista, puhelinluettelon keltaisilta sivuilta löytyy
näitä kirjakauppoja.
Nopealla haulla kirjallisuutta muovin terveysvaikutuksista löytyi niukasti, ja se koski lähinnä muoviteollisuudessa tapahtuvaa altistusta. Toukokuussa ilmestyy teos "Hyvä, paha muovi - Vähennä viisaasti", jossa aihetta luultavasti myös sivutaan.
Ylen sivuilta hauilla "muovi, terveys" tai "vanhat muoviastiat" löytyy hyödyllinen artikkeli noin vuoden takaa, jossa aihetta käsitellään paljon. Sen alaotsikossa muun muassa sanotaan, että "Vanhat muoviastiat ja muovilelut kannattaa poistaa käytöstä, asiantuntijat neuvovat." Artikkelissa on myös linkkejä muihin vastaaviin artikkeleihin.
Ks. https://yle.fi/uutiset/3-10114508
Muoviteollisuus ry:n sivuilla Muovitieto-osiossa on kysymyksiä ja vastauksia muovista, johon voi jättää omankin kysymyksen...
Otavan Signal-sarjassa on julkaistu seuraavat teokset:
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (The corner boys, suom. Jukka Nyman, 1999)
Christina Nord Wahldén: Liian lyhyt hame? (Kort kjol, suom. Nora Schuurman, 1999)
Melvin Burgess: Hepo (Junk, suom. Jukka Nyman, 1999)
Walter Dean Myers: Peto (Monster, suom. Jukka Nyman, 2000)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (Schöne Mädchen fallen nicht vom Himmel, suom. Tiina Hakala, 2000)
Peter Pohl: Valonarkaa (Man kan inte säga allt, suom. Nora Schuurman, 2000)
Julia Bell: Ahmatti (Massive, suom. Sirpa Kähkönen, 2003)
Christina Wahldén: Kunnian tähden (Heder, suom. Nora Schuurman, 2003)
Nick McDonell: Vuoden viimeiset bileet (Twelve, suom. Suvi Mikkola, 2004)
Randa Ghazy: Rauhaa! (...
Ilman perillisiä ja testamettiä kuolleen omaisuus menee valtiolle. Valtionkonttorin sivut kertovat näin:
"Jos kuolleella henkilöllä ei ole perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle. Valtiolle meneviä kuolinpesiä hoitaa Valtiokonttori.
Jos perillisittä kuollut henkilö on tehnyt testamentin, omaisuus jaetaan testamentin mukaisesti. Tällöin testamentti on annettava tiedoksi Valtiokonttorille.
Valtiokonttori saa vuosittain tiedon noin 600:sta perillisittä kuolleesta henkilöstä, mikä on noin yksi prosentti kuolleiden määrästä. Ilman perillisiä kuolleista noin 60 prosenttia on tehnyt testamentin."
Perillisiä voi löytyä kauempaakin suvusta. Taloustaito.fi neuvoo näin: "
Perimysjärjestys...
