Listauksen kirjoista löydätte osoitteessa http://www.helmet.fi Valitkaa Sanahaku, kirjoittakaa hakukenttään Coookson Catherine, valitkaa pudotusvalikosta aineistomuodoksi kirja, kieleksi suomi ja klikatkaa painiketta Hae. Näin saatte pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin kuuluvat kirjat listattuina, sisältäen varmasti kaikki tämän suositun kirjailijan suomennetut kirjat.
Deforgesin teoksia on käännetty englanniksi lähinnä 1980-luvulla eli kaikki käännetyt teokset ovat ilmestyneet ranskaksi aluperin 70- ja 80-luvuilla. Mainitsemistasi teoksista emme löytäneet käännöksiä englanniksi. Etsimme myös saksankielisiä versioita, mutta niitäkään ei löytynyt.
Etsimme kirjoja seuraavista tietokannoista:
http://www.globalbooksinprint.com/
http://www.worldcat.org/
Sekä tietenkin googlesta, Amazonista ja suomalaisten kirjastojen aineistotietokannoista.
Wikipediassa nimet on siis ilmeisesti käännetty vartavasten artikkelia varten.
Amazonilla on muuten myös ranskalainen (www.amazon.fr) ja saksalainen (www.amazon.de) versio, joista voit tilata samoilla tunnuksilla kuin amerikkalaisesta ja brittiläisestä Amazonista.
Carolyn Keene -nimistä kirjailijaa ei oikesasti ole olemassa, vaan kyse on salanimestä, jonka takana on useita eri kirjoittajia. Enemmän tietoa aiheesta löytyy mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene
Nils Ferlinin runo löytyy julkaistuna kahdestakin kirjasta, eri suomennoksina.
Ferlin, Nils: Dikter runoja, 1993, kääntäjä on Bertil Blomqvist, kirja lienee myös hänen kustantamansa, muita kustantajatietoja ei löydy. Runon nimi on ruots. Vid diktens port, suom. Runon portilla, kirjassa se on molemmilla kielillä.
Leena Krohnin suomennos samasta runosta löytyy julkaistuna kirjassa Runon portilla, valikoinut ja suomentanut Leena Krohn, kust. Porvoo, WSOY, 1985. Nämä käännökset ovat siis keskenään erilaiset, molemmat kirjat löytyvät esim. Rauman pääkirjaston kokoelmasta, tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
Tarkoittanet Yhdysvaltojen kulttuuria? Sekä Etelä- että Pohjois-Amerikan kulttuuria kuvaavaa kirjaa ei ainakaan Suomesta tunnu löytyvän.
Kulttuurinaloista ainoastaan musiikkia ja kuvataidetta käsittelevää kirjaa ei myöskään löytynyt. Tässä kuitenkin joitakin joko Yhdysvaltojen kulttuuria yleensä tai maan kuvataidetta käsitteleviä kirjoja:
- Tamminen: Kulttuurisukellus: kohteena Yhdysvallat (2000)
- American culture : an anthology / edited by Anders Breidlid ... [et. al.] (2008)
- The American art book (1999)
- American art and architecture / Michael J. Lewis (2006)
- American art: history and culture / Wayne Craven (1994)
Terttu on luontoaiheinen nimi (terttu, kukinto, marjaryhmä), jota esitettiin etunimeksi jo 1879 mutta se pääsi Suomen almanakkaan vasta 1929. Varhaisimpina aikoina Terttua on käytetty miespuolisena Tertullianuksen kutsumanimenä. Nimi oli suosittu etenkin 1920-1950 luvuilla. (Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1997 ja Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007)
Aviannasta olikin sitten vaikeampi löytää tietoja. Nimi on moderni yhdistelmä nimistä Aava ja Anna.
Katso lisää: http://www.baby-names-and-stuff.com/english-baby-names/avianna.asp
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Aviana
Runoa etsittiin muun muassa kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta runoa ei ole tunnistettu. Palaamme asiaan, jos ehdotuksia vielä ilmaantuu.
1.Jauhiainen
1500-luvulla Etelä-Karjalassa oli useita Jauho-Jauhoinen-Jauhia-Jauhiainen -nimisiä. Nimi on kulkeutunut Kannakselta myös Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Muje
Nimi on lähinnä pohjoiskarjalainen ja se tunnetaan ainakin 1700-luvulta. Nimi liittyy ehkä muikku-sanaan.
3. Kokkonen
Kokko –muodossa nimi on esiintynyt koko maassa jo 1500-luvulla. Kokko on kehittynyt ”kotkaa” merkitsevästä linnunnimestä. Kokkonen muodossa nimi on esiintynyt sekä Kannaksella että Savossa.
4.Wetterstrandt
Valitettavasti en pysty tästä nimestä antamaan tietoa.
5.Pyykönen
Pyykkö-Pyykkönen on tunnettu Kannaksella 1500-luvun puolivälistä, nimeä on esiintynyt myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun seudulla. Nimi saattaa olla...
Seuraavista kirjoista löytyy vanhaa grafiikkaa:
- Graphic art in Finland, 1956
- Knapas, Rainar : Historiallisia kuvia : Suomi vanhassa grafiikassa, 1993
- Okkonen, Onni: Suomen taidegrafiikka, 1945
- Räsänen, Anja Kaarina : Punainen grafiikka : työväen julkaisujen piirroksia vuosisadan alusta 1930-luvulle, 1974
- Salonen, Marja : Rudolf Koivu 1890-1946, 1990
- Simberg, Hugo : Hugo Simberg : grafiikkaa, 1947
- Topelius, Zacharias : Finland framställdt i teckningar, 2011
- Tuhka, Aukusti : Taidegrafiikka : tekniikkaa ja tekijöitä, 1957
Ilmeisesti kyse ei ole runosta ollenkaan vaan ruotsalaisesta sanonnasta. Tarina kertoo suutarin laittaneen kyltin ovelleen ja sulkeneen liikkeensä tuomien ja syreenien kukinnan väliseksi ajaksi. Sanonnalla tarkoitetaan siis alkukesää.
Sanonnan alkuperästä on monia teorioita, mutta varmuutta siitä ei ole.
Lähde: Språkrådet, Sveriges officiella språkvårdsorgan
http://www.sprakradet.se/2124#item103000
Gotiikan aikaan sijoittuvasta musiikista ei olekaan kovin helppo löytää yleistajuista kirjallista aineistoa suomen- tai ruotsinkielisenä. Ensinnäkin "goottilainen musiikki" on hieman kiistanalainen käsite ja joudutkin lähestymään aihettasi myös käsitteiden "keskiaikainen musiikki", "gregoriaaninen kirkkolaulu", "motetti" ja "conductus" kautta.
Kouluesitelmääsi varten kannattaa hakeutua sellaiseen kirjastoon, jossa on käytettävissä vaikka seuraavia hakuteoksia: 1)Otavan iso musiikkitietosanakirja, 2) Musiklexikon del 2 tai 3)Sohlmans Musiklexikon. Ensimmäisestä kannattaa katsoa hakusanat "conductus" ja "motetti". Musiklexikonin toisessa osassa on katsaus musiikinhistoriaan "Musik genom tiderna" ja siitä erityisesti "Parisskolan"....
Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen, s.28.3.1966) löytyy tietoa Btj Kirjastopalvelun Oy:n 1999 julkaisemasta kirjasta "Kotimaisia naistenviihteen taitajia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa). Kirja löytyy useimpien kirjastojen käsikirjastoista. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Kirjailijaa käsittelevä artikkeli: Hämäläinen, Helena: Viihteentekijän hullunkuriset perheet, "Kodin kuvalehti" nro 16, 1994 s. 16-19. Artikkelin saatavuutta voi tiedustella lähikirjastostasi. Internetistä ei kirjailijasta löytynyt kuin joitakin suppeita kirjaesittelyjä, esim. osoitteessa 194.100.4.226/arkisto/kotker esittely "Maan ilot"-kirjasta.
Kalasataman alueesta käytettiin vielä 2000-luvun alkupuolella työnimiä Sörnäistenranta–Hermanninranta sekä Itäranta. Nimistötoimikunta esitti Kalasatama-nimeä vuonna 2007.
Nimen taustalla on alueella ollut laaja teollisuusalue, jossa rautatie ja satamaliikenne kohtasivat 1860-luvulla.
Tiedot perustuvat Heleingin kaupungin Uutta Helsinkiä - sivustoon, joista löytyy myös lisää tietoa:
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/capella-takkari-ja-vinsentti-kalasataman-nimistoa
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/historia
Tuohityöoppaita on viime vuosina julkaistu useitakin. Tuohitöiden huollosta niistä ei juurikaan löydy ohjeistusta. Kaiketi ajatuksena on, että luonnonmateriaali saa patinoitua sellaisenaan.
Hiljattain suomennetussa ruotsalaisen Emma Dahlqvistin kirjassa Tuohi : punonta, levytekniikka, taittelu (Gummerus, 2020) annetaan kuitenkin joitakin vinkkejä tuohitöiden hoitamisesta. Tuohi on elävä materiaali ja se muuttuu ja kuivuu ajan myötä. Dahlqvist toteaa, että paras tapa hoitaa tuohiesineitä on käyttää niitä. Käsistä tarttuva rasva pitää tuohen pehmeänä ja notkeana.
Välillä tuohi kaipaa silti huolenpitoa. Tuohityötä voi silloin tällöin pyyhkiä haaleaan veteen kostutetulla rievulla, jotta se pysyy puhtaana. Jos tuohessa on...
Etsin kyseisen sivun Googlella http://niddecigognes.free.fr/fr/2001.html . Sivuston tietojen perusteella voisi olettaa, että näyttely on pidetty 22.10.-28.10.01 "Office de Tourisme":n (lienee matkailutoimisto tai vastaava) tiloissa.
Kun nettilinkkiä katsoo tarkemmin ja lyhentää sitä lopusta päin http://niddecigognes.free.fr/ , esille tulee "Le Nid de Cigognes"-nimisen, ilmeisesti turisteille tarkoitetun vuokratalon kotisivu. Talo sijaitsee puolestaan Ranskassa Barr-nimisessä kaupungissa, joten voisi olettaa, että näyttelykin on ollut Barr:in "Office de Tourismessa". Näyttelystä ja taiteilijasta voi varmaankin kysyä lisätietoja suoraan em. paikasta esim. sähköpostitse:
Office du Tourisme
Rue des Bouchers - Place de l'Hôtel de Ville
67140...
Hei!
Löysin muutaman kirjan, jotka varmaan sopisivat hänen ikäiselleen:
"Juholla on kaksi kotia : puhutaan avioerosta lapsen kanssa", toimittanut Johanna Tarpila
Kivinen, Kirsi: "Äiti ja isä, vastatkaa!
Tässä sitten muutamia kuvakirjoja:
Cole, Babette: "Avioerotus"
Weninger, Brigitte: "Nähdään taas isä"
Manninen, Kirsti: "Yksin kaksin ystävinä"
Toivottavasti näistä löytyy sopivia.
Helsinki-tiedotuksesta kerrottiin että kyseessä lienee Oscar Kleinehin "Eteläsatama" (1877). Teoksen on lahjoittanut
kaupungille johtaja K.E. Jansson vuonna 1929.
Jonkinlainen kuva löytyy esittelysivulta (engl.)
http://www.virtualhelsinki.
net/helsinkipanoraama/historia/eng/kaupungintalo_taide.html
Kuva vilahtaa myös suomenkielisellä Kaupungintalon esittelysivulla, joskin sen
tiedosto on pdf-muotoinen ja raskas selattava.
Jos hakee kirjastonhoitajan paikkaa, jossa vaatimuksena on ruotsinkielen taito, ylioppilastodistuksella ei ole merkitystä. Tarvitaan erityinen kielitaitotodistus, jonka voi hankkia eri tavoin.
Todistukseen tarvittavan ruotsinkielen tutkinnon voi ensinnäkin suorittaa korkeakouluopintojen yhteydessä. On myös valtakunnallisia kielitutkintoja, joihin voi osallistua (Valtionhallinnon kielitutkinnot, Yleiset kielitutkinnot). Kielitutkinnoista kerrotaan opetushallituksen sivuilla osoitteessa
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17629
Tietoa Suomen, Baltian ja Venäjän välisistä kulttuurieroista voi etsiä seuraavista teoksista:
Nieminen, Kari: Baltia : tiedon oikopolkuja (2003). Kirjan lopussa on hyödyllinen lähdeluettelo lisätiedon vahvistamiseksi.
Itämeren alue: yhteenottoja ja yhteistyötä: matka menneestä tulevaan suom. toim. Joonas Ahola, Lassi Heininen ja Tuija Kokko (2004).
Seppänen, Esa: Avaran sielun anarkia: voiko venäläisyyttä ymmärtää (2002). Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi.
