Emme tarkkaile asiakkaiden lainaamista. Asiakastiedoissa ei käydä tarpeettomasti, mikäli asiakastiedot eivät ole muuttuneet tms. Lainaushistoria ei tallennu pysyvästi tietokantaan.
Jos lainat ovat myöhässä, tulostuvat muistutukset myöhässä olevista lainoista koneellisesti. Vaski-kirjastoissa kirjasto lähettää ensimmäisen muistutuksen myöhässä olevasta aineistosta viikon kuluttua eräpäivästä. Varatusta aineistosta lähetetään muistutus jo eräpäivän jälkeisenä päivänä. Toinen muistutus lähetetään kolmen viikon kuluttua eräpäivästä.
Asiakkaalla voi kerrallaan olla korkeintaan 50 lainaa ja DVD-levyjä voi olla kerralla korkeintaan 10 (sisältyvät 50 lainaan). Jälleen lainausautomaatti ilmoittaa koneellisesti, ettei enempää lainoja saa olla tällä...
Vastauksia kysymyksiisi ja muutakin aiheeseen liittyvää uskoisin löytyvän alla mainituista kirjoista. Kirjat ja tutkimukset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston kirjastoista, Työteliäs ja uskollinen -kirja myös Helmet-kirjastoista.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/
http://www.helmet.fi/fi-FI
"Pitää olla niin kuin ei oliskaan" : kotiapulaisen tila suomalaisissa kaupunkilais- ja maalaiskodeissa 1920-1940-luvuilla / Elina Lampela.
(Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2011)
Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen. (2006)
Kotiapulaiset Helsingissä vuonna 1969...
Kaukopalvelijoiden virtuaalinen työpöytä löytyy 1.1.2000 alkaen osoitteesta http://academy.terkko.helsinki.fi:8080/~Kauk-List/ Palvelun käyttö vaatii rekisteröitymisen.
Suomen yleisten kirjastojen yhteystiedot, myös sähköpostiosoitteet löytyvät osoitteesta: http://mainio.kirjastot.fi/
Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivut ja sähköpostiosoitteet löytyvät puolestaan osoittesta: http://hul.helsinki.fi/suomkirj.html
Kyllä on.
Virren suomenkielinen käännös Jo tuuli halki laaksojen löytyy Ruotsin kirkon virsikirjasta (virsi nro 201).
Ruotsin kirkon virsikirja on Ruotsin kirkon virallinen suomenkielinen käännös ruotsinkielisestä virsikirjasta Den svenska psalmboken 1986.
Sanoittaja Carl David af Wirsén v.1889.
Säveltäjä Waldemar Åhlén v.1933.
Suom. Pekka Kivekäs 1-4. säk. v. 1995, Niilo Rauhala 5. säk. v. 1995.
Lähteet:
https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_Ruotsin_kirkon_virsikirjan_virsist%C3%A4
Ruotsin kirkon virsikirja, Verbum, 2003.
Suomalaisia ”klassisia” sotilassatiireja ovat Veikko Huovisen Rauhanpiippu, Erno Paasilinnan Kadonnut armeija ja Henrik Tikkasen Viimeinen sankari. Muita sota/armeijakuvauksia, joissa on myös humoristisia pirteitä ovat mm. Jaroslav Hasekin Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa, Outsiderin Kuolema kolkuttaa, Alpo Ruuthin Kotimaa ja Veijo Meren Manillaköysi. Hannu Raittilan Miesvahvuus on myös hauska teos kuvitteellisesta sodasta. Muuta kotimaista sotakirjallisuutta ovat kirjoittaneet mm. Antti Tuuri, Pentti Haanpää ja Väinö Linna. Yksittäisiä sotakirjoja (ehkä hieman vakavampia) ovat Jaan Krossin Halleluja, Marko Tapion Aapo Heiskasen viikatetanssi, Seppo Porvalin Syöksykierre, Onni Kinnusen Totinen topparipoika, Kaarlo Herttuan...
Helsingin Sanomia säilytetään Helsingin pääkirjastossa noin kuuden kuukauden ajalta lehtinä. Tätä vanhemmat numerot on siirretty mikrofilmeille. Näiltä voidaan ottaa valokopioita yhden euron kappalehintaan.
Myös yliopiston ja eduskunnan kirjastoissa on mikrofilmejä.
Taideteollisen korkeakoulun kirjaston kirjastoteatteri tarjoaa ryhmille mahdollisuudet musiikin kuunteluun ja elokuvien katseluun. Kirjastoteatteria vuokrataan myös ulkopuolisille.
Sijainti: Aralis-kirjastokeskus, Hämeentie 135 A, 3. krs
Väkimäärä: 10 henkilöä
Varusteet: Kotiteatteri varustus (DVD, VHS)
Hinnat ulkopuolisille:
(pääsääntöisesti välillä klo 10-20 tai sopimuksen mukaan):
71 euroa/päivä (alv 22 %)
12 euroa/tunti (alv 22 %)
Varausmäärä: enintään yksi päivä viikossa, 2 viikkoa eteenpäin.
Kuva kirjastoteatterista sivulla http://www.aralis.fi/page_exhibition.asp?path=9278,9289,9486,11900
Lisätiedot ja varaukset:
Anne Laaksonen, puh. (09) 7563 0644
sähköposti: etunimi.sukunimi@uiah.fi
Humoristisia pakinoitsijoita ovat mm.Pirkko Kolbe, Bisquit (Seppo Ahti), Seppo Hyrkäs, Matti Mäkelä,Markus Kojo ja Juhani Mäkelä, jolta löytyy koottuina Mäkelän parhaat. Uudempia pakinoisijoita ovat Liisaleena kirjallaan Poikki ja pinoon ja Helsingin Sanomista tutuksi tulleet hahmot Eila ja Rampe, joista on kirjoittanut Sinikka Nopola kirjoissaan Ei tehrä tästä ny numeroo ja Se on myähästä ny. Viime vuonna ilmestyivät kirjat Mari Mörö: Miten puhua naiselle ja Toimi Kontio: Miten puhua miehelle.
Teosta ei ole suomennettu. Apollinairen suomennetut teokset ovat Alcools (Alcools, 1913). Suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: Otava, 1977. Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt (Les onze mille verges, 1907; Les exploits d'un jeune Don Juan, 1911). Suomentanut ja jälkisanan kirjoittanut Väinö Kirstinä. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1972. Mätänevä velho (L'enchanteur pourissant, 1909). Suomennos ja esipuhe: Riikka Mahlamäki; runojen suomennokset: Kristian Blomberg ja Ismo Puhakka. Helsinki: Like, 2004.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy nuorten jalkapalloilun lopettamismotiiveista seuraava teos: Mirja Kalliopuska, Pauli Miettinen & Hannele Nykänen: "Putoanko pelistä?".
Käsikirjaston artikkelitietokannasta (CD-KATI) löytyy useita viitteitä asiasanoilla "jalkapallo" ja "lopettaminen" sekä "urheilu" ja "lopettaminen", esim. Veijo Kilpeläinen ja Petteri Laine: "Nuorten jalkapalloilijoiden ja uimareiden poisjättäytyminen lajinsa parista" (pro-gradu, J:län yliopisto) ja Jari Moberg: "Urheiluharrastuksen aloittamisen ja lopettamisen syyt sekä urheiluharrastusmotiivien muutokset 10-15-vuotiailla" (pro-gradu, J:län yliopisto). Näitä pro graduja voi kysyä Turun yliopiston kirjastosta tai Turun kaupunginkirjastosta kaukolainoina.
Lisäksi...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Dolores Cannonilta on suomennettu kaksi teosta, Five lives remembered eli Viisi edellistä elämää (2021) ja The three waves of volunteers and the new Earth eli Vapaaehtoisten kolme aaltoa ja uusi maailma (2022). Teokset on suomentanut Joonas Tammisto ja julkaissut Kupla Kustannus.
Mainitsemiasi teoksia ei siis ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
Helmet-kirjastojen asiakastietokoneilla on lähtökohtaisesti levyasemat ja Windows Media Player, mikä mahdollistaa tiedostojen kopioimisen CD:ltä koneelle tai tikulle. Ohjeistusta prosessiin löytyy täältä: https://support.microsoft.com/fi-fi/windows/cd-levyjen-tallentaminen-ja…
Kyllä linnuilla on polvet, mutta useinkaan ne eivät näy. Lasse j. Laineen Lintuharrastajan oppaan (951-1-18829-1) sivuilta 73-74 löytyy kuva linnun luustosta sekä tietoa jalan rakenteesta ja toiminnasta. Suomenluonto.fi :stä löytyy artikkeli linnun jalan rakenteesta: https://suomenluonto.fi/uutiset/polvi-onkin-nilkka/ .
Aikuisten oppimisesta on julkaistu esim. seuraavat teokset:
- Arkipäivän oppiminen / Pekka Sallila ja Tapio Vaherva. Hki : Kirjastopalvelu, 1998.
- Otala, Leena: Osaajana opintiellä : opas elinikäisen oppimisen matkalle. Porvoo, 1999.
- Paane-Tiainen, Tuulia: Oppijaksi aikuisena. Hki : Edita, 2000.
- Kasvava aikuinen. Hki : YLE, 1999.
Oppimisesta työelämästä löytyy esim.
- Järvinen, Annikki: Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Porvoo : WSOY, 2000.
- Ruohotie, Pekka: Oppiminen ja ammatillinen kasvu, Porvoo: WSOY, 2000.
Kirjastot, joiden aineistotietokanta on Internetissä löytyvät paikkakunnan mukaan hakemalla osoitteesta http://www.KIRJASTOT.FI/kirjastot/kirjastohaku.asp?hid= . Haluamasi kirjaston tietokannasta vaikkapa Oulun...
Kokoelmissamme on Lahden Mailaveikoista kaksi pientä historiikkia:
79.32
Hannukkala-Pohjanmies, Lii
Lahden mailaveikkojen naisjoukkue : muistelma seuran alkuajoilta 1929-33
[Hollola] : [L. Hannukkala.Pohjanmies], [2000]
15 s. : kuv. ; 30 cm
79.32
Lahden mailaveikot 1929-1999 : 70 vuotta lahtelaista pesäpalloa
Lahti : Lahden mailaveikot, 1999
23 s. : kuv. ; 30 cm
Lisäksi on olemassa seuraavat julkaisut, joita ei ole Lahden kaupunginkirjastossa:
Lahden mailaveikot 50 v. : juhlajulkaisu. [Lahti] : [Lahden mailaveikot], 1979
12 s. : kuv. ; 45 cm
Mailaveikko : tiedoituslehti 1947, 1-1948, 7
Lahden mailaveikot : seuralehti 1987 -
[Pesäpalloseura] Lahden Mailaveikot ry
Eskola, Ensio
Lahden mailaveikkojen 30-v. historiikki :...
"Kysy kirjastonhoitajalta" -arkistosta löytyy useitakin vastauksia Merja Jaloa koskeviin kysymyksiin. Ne saa esiin kirjoittamalla Etsi arkistosta: Jalo Merja.
Lisäksi netissä Kirjasammon sivuilla on tietoa Merja Jalosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Autoista ja erilaisista työkoneista kertovia kirjoja:
Paul Stickland, Nyt mennään -sarja, joissa kerrotaan mm. autoista, junista, laivoista.
Bietz, Rakennustyömaalla
Bingham, Traktoreita
Descamps, Kaivureita
Muita hauskoja autokirjoja:
Richard Scarry, Iloinen autokirja
Mauri Kunnas, Hurjan hauska autokirja
Muita pienille sopivia kuvakirjasarjoja ovat esim.
Kristiina Louhi, Aino-kirjat ja Tomppa-kirjat
Gunilla Wolde, Teemu-kirjat ja Sanna-kirjat
Lukuisista Mika Waltaria käsittelevistä lähdeteoksista käy ilmi, että hän palveli sekä talvi- että jatkosodan (1941-44) toimittajana Valtion tiedotuslaitoksessa. Missään niistä, kuten ei Waltaria käsittelevillä nettisivuillakaan, kuitenkaan valitettavasti mainita hänen sotilasarvoaan. Kirjastotietokannoista Waltarista voi hakea tietoa asiasanalla: waltari, mika, http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. On myös olemassa Mika Waltari –seura, os. http://nimikot.nettisivut.fi/jasenyhdistykset/mika_waltari-seura/, jota kautta mahdollisesti voi saada asiasta lisätietoa.
Vallassa olivat asteekit, joiden 1300- ja 1400-luvuilla luodun Meksikonlahdelta Tyynellemerelle ulottuvan valtakunnan pääkaupunki Tenochtitlán sijaitsi nykyisen Mexico Cityn paikalla. Asteekkeihin kuului nykyisen käsityksen mukaan itse asiassa useampia kansoja, joista keskeisimmästä ja valloitushaluisimmasta käytettiin nimeä tai he kutsuivat itseään nimellä mexica, mexicatl tai mechica, josta nykyinen Meksikon valtion nimi on saanut alkunsa. Misteekit oli yksi alueen intiaanikansoista, joka joutui asteekkien ylivallan alle jonkin verran ennen espanjalaisten saapumista.
Lisää tietoa:
Valtonen Pekka : Latinalaisen Amerikan historia. Gaudeamus. 2001.
Soustelle, Jacques : Sellaista oli atsteekkien elämä espanjalaisvalloituksen aattona. WSOY....
