Tarkoitukseesi sopivaa aineistoa on runsaasti saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi sitä kannattaa etsiä käyttäen sanahakua seuraavasti: kirjoita hakutermeiksi ”kielikurssit englannin kieli keskitaso" ja valitse aineistoksi ”cd-levy”. Itse sain tulokseksi 26 osumaa.
Valitsin keskitason (intermediate), koska mielestäni sinun kannattaa varmasti aloittaa juuri tämäntasoisista kursseista, jotka on suunniteltu aikuisopiskelijoille.
Uskoisin että esim. Olivia Johnstonin ”Ideas & issues intermediate” saattaisi olla sinulle varsin sopiva kurssi. Se on tarkoitettu erityisesti suullisen kielitaidon kohottamiseen ja sen sanotaan soveltuvan esim. Cambridge First Certificate- tutkintoon...
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
Kääpiömerihevosen tieteellinen nimi on Hippocampus zosterae.
Merihevoset ovat kaloista hitaimpia. Niistä hitain saattaa hyvinkin olla kääpiömerihevonen, jonka "huippunopeus" on vain n. 0,016 km/h.
Lähteet:
Markku Varjo, Maailman kalojen nimet
Mark Carwardine, Eläinten ennätykset
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama...
Espoon norjankielinen kokoelma on sijoitettu kirjastoauton kokoelmiin. Kirjoja ei ikävä kyllä pääse paikanpäälle tutkimaan, mutta ne ovat varattavissa http://helmet.fi/search~S9*fin/.
Käytä perinteistä aineistohakua. Saadaksesi hakutulokseen vain nuorten kirjoja, kirjoita hakukenttään nuortenkirjallisuus, rajaa alasvetovalikoista aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 47).
Jos haluat nähdä kaikki norjankieliset lasten- ja nuorten kirjat, käytä perinteistä hakua, kirjoita hakukenttään kaksi tähteä (**),rajaa haku lastenaineistoon. Alasvetovalikoista valitse aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 284).
Norjankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja on myös Kirjasto Omenan, Sellon, Pasilan ja Lumon kirjastoissa.
Jos ajoneuvo on yhä rekisterissä ja sinulla on tiedossasi rekisterinumero, tietojen pitäisi löytyä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoneuvoliikennerekisteristä. Tiedot ovat maksullisia.
Rekisterin yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta
http://www.trafi.fi/palvelut/rekisteritietopalvelut/ajoneuvotiedot
Pelkästään omien henkilötietojesi perusteella tietoja tuskin löytyy. Jos sinulla oli autolle vakuutus tuolloin, voit tiedustella kyseisestä vakuutusyhtiöstä, onko noin vanhoja tietoja säilytetty.
Kirkkohistorioitsija Eusebios Kesarealainen (kreik. Εὐσέβιος, n. 260/265–339/340) kirjoitti teoksensa kreikaksi. Nykyisin Eusebioksen ajan kreikkaa kutsutaan muinaiskreikaksi, tai tarkemmin ottaen koinee-kreikaksi, jota kirkkoisät käyttivät ja jolla myös kristittyjen Uusi testamentti on alun perin kirjoitettu. Eusebioksen tekstejä on saatavissa sekä alkuperäiskielellä että englanninkielisinä käännöksinä esimerkiksi Internet Archive -verkkokirjastosta:
https://archive.org/details/texts?and[]=%22Eusebius+of+Caesarea%22&sort…
Eusebioksen teoksista on suomennettu ainoastaan hänen tunnetuin teoksensa Kirkkohistoria (Ἐκκλησιαστικὴ ἱστορία), joka mitä todennäköisimmin valmistui 300-luvun alkupuolella. Eusebios käsittelee kirkkohistoriassaan...
Eppuja ei ole ilmestynyt eikä suomennettu lisää vuoden 1994 jälkeen. Viimeinen osa on Eppu kiipelissä. Myöskään Kirjapaja-kustantajan mukaan uusia osia ei ole tiedossa.
Vaasan palonjälkeisestä historiasta on olemassa teos:
Hoving, Victor: Vaasa 1852-1952.
Lisäksi seuraavat kirjat saattavat auttaa tutkimuksessasi:
Roudasmaa, Stig: Vaasan varuskunnan historia
(sisältää luvun 2. Vaasan ruotujakoinen tarkk'ampujapataljoona 1854-1868, joka tosin ei hirveästi puhu soittokunnasta)
Petander, C-B. J.: Två bortglömda österbottniska bataljoner
Kaikki kirjat ovat luettavissa kirjaston kotiseutukokoelmassa ja niistä on myös lainattavat kappaleet.
Martti Lindqvistin (1945 - 2004) tekijänoikeuksista kannattaa kysyä hänen teoksiaan julkaisseilta kustantajilta. Lindqvistin teoksia ovat julkaisseet pääasiassa Kirjapaja ja Otava.
http://kirjapaja.fi/yhteystiedot/
https://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko D. W. Winnicott (1896–1971) kuvaa, miten vauva peukalon imemisen lisäksi tai asemasta voi keksiä muutakin touhua. Esim. vaatekappaleen nurkan nypläys rauhoittaa ja suojaa erityisesti nukkumaan mentäessä etenkin depressiivistyyppiseltä ahdistukselta. Näin kehittyy sellainen erityinen kohde, jota Winnicott kutsuu transitionaaliobjektiksi. Ehkä tunnetuin transitionaaliobjekti on rätti, josta Tenavat-sarjakuvan Eppu ei kerta kaikkiaan voi luopua. Transitionaaliobjekti menettää vähitellen merkitystään muiden mielenkiinnon kohteiden kasvaessa.
Kari Kurkela: Winnicott, raja, luova asenne http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/kurkela_winnicott.htm
Lapsi voi hädän hetkellä turvautua...
Darin kieli on varsin lähellä persian eli farsin kieltä. Kieliä voidaankin pitää saman kielen muotoina. Dari ja persia kuuluvat indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisiin kieliin, ja vielä tarkemmin iranilaisiin kieliin. Arabia taas kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin. Eli dari ja arabia eivät ole kielisukulaisia. (Lähde: Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, 1998)
Sanakirjan mukaan patellavyö (latinaksi patella "malja") on kiristyvällä soljella kiinnitettävä kuminauharesorista valmistettu leveä vyö. Patellavyö kiristää naisen vartalon maljamaiseen muotoon keskeltä hoikaksi. Vyö oli muodissa 1950-luvulla ja uudelleen 1990-luvun lopulla.
Lähde: À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja / Vuokko Lindfors, Sirkka-Liisa Paimela (2004)
Kirjastojen aineistotietokannoista voit hakea asiasanalla vammaisuus tai sairaus ja kohdista hakusi lastenosastolle. Myös asiasanalla kiusaaminen löydät paljon viitteitä. Jos yhdistät asiasanat vammai# ja kiusa#, saat silläkin tavoin tulokseksi 300 viitettä. .
Vammaisuutta käsitteleviä lastenkirjoja ovat mm. Willis, Jeanne: Susanna nauraa (2000); Wänblad, Mats: Pikkusiipi (1997); Linna, Pirkko: Tuomaskin käy koulua (1980).
Rakennushallituksen historiikkia ei ole käytettävissä Varkaudessakaan, vaan lähteenä on Suomen valtiokalenteri. Toimistoarkkitehdeissä ainoa -oja-loppuinen on Martti Talvi-Oja; hänet mainitaan 1950 ja 1955, ei vielä 1946.
Muut toimistoarkkitehdit ovat Siitonen, Waskinen, Cronstedt, Kruskopf ja Erno (1950); vuonna 1955 uusina niminä Setälä ja Virtanen. Koko Rakennushallituksen nimiluettelossa mainitaan toinen -oja: rakennusosaston uudisrakennustoimiston apulaistoimistopäällikön sijaisena Reino Vehkaoja; hänet mainitaan 1955 (ei 1946 eikä 1950).
Valtiokalenterin muut vuodet ovat tarkistamatta. Toivottavasti tämä auttaa eteenpäin.
Elton Johnin kappaleen Candle in the wind suomenkielinen nimi on Näkemiin Norma Jean. Löytämämme tiedon mukaan kappaleen on sanoittanut ja sen esittää Tapani Kansa. Se löytyy ainakin levyiltä Maailmalla soi 3 (1976) ja Päättyneet on päivät (1976)
Du kan förnya dina lån via Internet (lib.vaasa.fi > Mediedatabas - du
behöver en PIN-kod som du kan hämta från biblioteket) eller per telefon
(3253542, under bibliotekets öppettider) eller också i biblioteket.
Lintuaiheita seteleissä on kerätty esimerkiksi tälle sivustolle: http://members.hometown.aol.com/_ht_a/giervalk/birdsbanknotes.htm
Eurosetelit ovat samanlaisia kaikkialla Euroopassa. Euroseteleiden kuva-aiheina on ikkunoita, kaaria, porttikäytäviä ja siltoja sekä Euroopan kartta ja lippu.
Kolikoissa on toinen puoli kaikkialla sama, toinen puoli on kansallinen. Esimerkiksi Saksan 1 ja 2 euron kolikoissa on kuva-aiheena perinteinen Saksan valtion symboli, kotka.
http://www.euro.ecb.int/fi/section.html
http://www.eurocoins.co.uk/
Maiden entisiä seteleitä voi kätevästi selata vaikkapa täältä:
http://aes.iupui.edu/rwise/notedir/
Kysymyksenne on hyvin laaja ja siihen on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Hyviä tietoja saa esim Heikki Ojan kirjasta Aikakirja (Otava, 1999), jossa kuvataan sekä ajanlaskun (päivät, viikot jne) että ajanmittauksen (päivää lyhemmän ajan) kehitystä sekä maailmalla että Suomessa. Myös kirjasta Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto löytyy tietoa kalentereista ja kelloista.
Tässä muutamia otteita molemmista kirjoista:
* 7-päiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 ajan viikonpäivät ovat toistuneet
* almanakka oli tärkeä tiedonlähde ja 1787 alkaen niissä käytettiin viikonpäivistä alkukirjaimia
* tavallisten suomalaisten elämään kello alkoi vaikuttaa merkittävämmin vasta 1800-luvun...
