Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Tontut joulusaunassa. Runo sisältyy Ahokaisen kirjaan Joukolla juhlimaan : Lasten ohjelmistoa (Valistus, 1970). Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoalueenne kokoelmiin.
Ahokainen, Ester: Joukolla juhlimaan : Lasten ohjelmistoa (1970)
https://kirkes.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Helsingin kaupunginkirjastolla on useita kymmeniä toimipisteitä, niiden yhteistiedot löydät täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Kirjastohakemiston, https://hakemisto.kirjastot.fi/search, löydät kaikki Suomen kirjastot. Jos sallit hakemiston paikantaa mobiililaitteesi, saat näkyville lähimmän kirjaston.
Kappale löytyy cd-levyltä: Ebba Grön 1978-1982. Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Luettelointitietojen mukaan äänitteeessä on esiteliite, joka
sisältää sanat ja jossa lienee myös infoa yhtyeestä. Kappale löytyy myös cd-levyltä: Ebba Grön: Boxen, joka sisältää neljä cd-levyä ja esiteliitteen.
Apurahoista ja säätiöistä löytyy esim. seuraavat teokset:
Apurahojen haku- ja jakoaikoja 2000. Syyskuu
Apurahat ja opintotuki XI. 1999
Vaijärvi, Kari: Apuraha-avain.1997
Säätiöluettelo--apurahoja jakavia säätiöitä.1995
Näiden teosten saatavuuden saat selville Plussa-aineistohausta http://www.libplussa.fi/ .
Aineistohausta saat myös selville kaikki pääkaupunkiseudulla olevat apurahoja koskevat teokset. Valitse asiasanaksi apurahat.
Suurin osa näiden kirjojen tiedoista löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen linkeistä osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat
Tästä linkkilistasta löydät myös ulkomaisia apurahajärjestöjä.
Mikroaaltouunin sähkömagneettinen säteily ei sinällään tapa viruksia, vaan sen tekee mahdollisesti kuumuus, joka syntyy, kun mikroaallot liikuttavat mikroaaltouunin sisällä olevan ruoan vesimolekyylejä. Ruokaviraston mukaan kuumennus vähintään 4 minuuttia 63 °C:ssa inaktivoi koronavirukset. Mikroaaltouuni ei kuitenkaan liene paras mahdollinen laite SARS-Cov-2 -viruksen nitistämiseen. Mikroaaltouuni ei esimerkiksi lämmitä ruokaa kovin tasaisesti. Maskien puhdistamiseen mikroaaltouuni ei taas sovellu lainkaan.
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/riskinarviointi/liitteet/koronaviruksen-aiheuttama-elintarviketurvallisuusriski.pdf
https://yle.fi/uutiset/3-11494119
https://www.helen.fi/globalassets/...
Käytössämme olevista tietokannoista (Linda = tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta, Fennica=suomen kansallisbibliografia & artikkelitietokannat)
en löytänyt mainitsemianne tietoja, ei siis myöskään suomennosta. Samoilta tekijöiltä kyseisestä aiheesta löytyy seuraavaa (lähteinä Linda ja MEDIC =
lääketieteellisen aineiston viitetietokanta):
Recent research and treatment strategies in Parkinson's disease, eds. Urpo K. Rinne ja Esa H. Heinonen (1995);
Selegiline therapy in early Parkinson,s disease / European Conference on Parkinson's disease and extrapyramidal disorders, Rome, July 10-14, 1990, eds.
Rinne & Heinonen;
MEDIC: Heinonen E: Selegiline in the treatment of Parkinson's disease (Turku 1995); Heinonen E & Rinne U K :...
Ainakin seuraava monikielinen suomen kielen kieliromppu löytyy: Suomea: kehitä kuullunymmärtämistaitoasi ja puhetaitoasi (London: Eurotalk, 1999), (ISBN: 1-862-21613-4). Tämä romppu kuuluu World talk -sarjaan.
Lisäksi on olemassa romppu Opi suomea:oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (London: Eurotalk, 1996), mutta käyttökielenä on suomi. Kielirompussa Opi suomea: lapsille (1996) käyttökielenä on 40 eri kieltä.
Valtiopäiväasiakirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta 1800-luvulta asti. Painetut versiot tulevat kirjastoon kuitenkin hitaammin kuin digitaaliset versiot verkkoon, joten kaikkein tuoreimpia valtiopäiväasiakirjoja kannattaa lukea suoraan verkosta.
Valtiopäiväasiakirjoihin voi tutustua myös eduskunnan kirjastossa, joka toimii julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. ( http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ )
Eduskunnan kotisivuilta ( http://www.eduskunta.fi/ ) pääsee vasemmalla ylhäällä olevaa "asiat ja asiakirjat" tekstiä painamalla alavalikkoon, josta "asiakirjat" tekstiä painamalla pääsee jälleen uuteen valikkoon.
Avautuvan sivun vasemmassa runassa on lista...
Aiheesta löytyy mm. seuraavia teoksia, joista voi löytyä apua:
Austin: English for nurses (1987)
A dictionary of nursing (1994)
English for health care personnel (1992) VIDEO
Glendinning: English in medicine (1991) KIRJA+ C-KASETTI
Hopkins: Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille (1993)
Kähkönen: Help A: nurses, public health nurses and midwives (1998)
Mason: English for health care (1991) KIRJA+ C-KASETTI
Matikainen: Englantilais-suomalainen sanasto hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan henkilökunnalle (2000)
Matikainen: Suomalais-englantilainen sanasto hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan henkilökunnalle (2001)
Perttunen: The words between: lääketieteen ja luonnontieteen englantia (2000)
Rantanen: Near you (1997)
Saramies...
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyi seuraavia viitteitä aiheeseen liittyvistä opinnäytteistä ja tutkimuksista:
Maijala, Marja: Kirjastonhoitaja ja tutkimus : yleisen kirjaston kirjastonhoitajan käsitys tutkimuksesta ja tutkimuksen hyödyntämisestä. Tampere, 1990.
Karttunen, Sanna: Musiikkikirjastonhoitajien musiikillinen maailmankuva. Helsinki : Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1990.
Juvonen, Saija: Naiskirjastonhoitajan työorientaatio yleisessä kirjastossa : näkökulmana elämänkokonaisuus. Tampere, 1992
Kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto.
Nevala, Tuija: Kirjastonhoitajan ammattiin sosiaalistuminen ja ammatti-identiteetti. Tampere, 1992.
Kirjastotieteen ja informatiikan pro...
Kumpaakaan elokuvaa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Hallin Jannea ei löydy myöskään muualta Suomesta. Isoviha (alunperin vuodelta 1939, videokasetti vuodelta 1995, ohjaaja Kalle Kaarna) on Tampereen ja Joensuun kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Voit saada sen lainaksi kirjaston kaukopalvelun kautta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löydät tietoa täältä:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Maanmittauslaitos on julkaissut Rautavaaran alueelta mm. nämä maastokartat (1: 20 000):
Tiilikka (2005) ja Ala-Keyritty (2001) . Näissä kartoissa näkyvät hyvin jo esim. lammet, joet ja tiet. Iisalmen pääkirjastossa on käsikirjastossa (ei-lainattavana) Ala-Keyrityn kartta, mutta Tiilikan karttaa Iisalmessa ei ole.
Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta löytyy hyviä ja yksityiskohtaisia maastokarttoja:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=FI
Käyttöehdot ja tiedot tekijänoikeuksista kannattaa lukea ennen käyttöä. Karttapaikan kautta voi myös tilata karttoja itselleen.
Olet oikeassa, Neiti Etsivä -kirjat on suomennettu eri järjestyksessä kuin ne alunperin ovat ilmestyneet. Koska kirjoja on niin paljon, en laita tähän koko listaa vaan kehotan sinua etsimään kirjastosta kirjan Rättyä, Kaisa: Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Sen sivulla 125 on Neiti Etsivät lueteltu suomennosjärjestyksessä, mutta suluissa on mainittu myös alkuperäisteoksen järjestysnumero.
Kirja on ilmestynyt 1997 ja sen jälkeen on suomennettu 10 uutta Neiti Etsivää (numero on alkuteoksen järjestysnumero): NE ja ratsutilan arvoitus 132., NE ja musta ruusun salaisuus 137., NE ja Kolibrikukkulan arvoitus 131., NE paratiisisaarella 143., NE osuu maaliin 90., NE ja vaaralliset vihkiäiset 136., NE ja kadonnut opaskoira...
Ann M. Martinin sarjaa The Baby-sitters Club on suomennettu 24 osaa, joista viimeisin on ilmestynyt 2005. Löysin netistä sivun, jossa sarjan koko oli 131. Lisäksi sarjaan näyttää kuuluvan erilaisia lisäsarjoja: http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/classic.htm. Kirjoja kustantaa Suomessa Tammi eikä Tammen sivuilla näy ainakaan vielä ennakkotietona syksylle 2006 uutta suomennosta tästä sarjasta. Voisit kysyä asiaa suoraan kustantajalta. http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5893&VID=default&SID=8436243754516…
Vanhemmassa vuoden 1952 L.F. Rosendalin suomentamassa Pascalin Mietteiden laitoksessa (s. 145) lause on suomennettu sananmukaisesti seuraavasti : "Kaikki luodut ovat turhuuden alle alistetut." Sal. Saarn. 3:19
Kyseessä on raamatunkohta, Saarnaaja 3:19.
"Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta." Latinaksi sama: "Idcirco unus interitus est hominis et iumentorum et aequa utriusque condicio sicut moritur homo sic et illa moriuntur similiter spirant omnia et nihil habet homo iumento amplius cuncta subiacent vanitati."
Pascal pohti jaetta, jonka hän tiivisti yhteen lauseeseen. Sen voisi kääntää vaikkapa: Kaikki...
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön...
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
