Sommarboken on käännetty nimellä The summer book, Solstaden on Sun city ja Meddelande-kokoelmasta osa novelleista käännetty nimellä A winter book : selected stories.
Kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Uusi Aura lehden kaikki numerot löytyvät mikrofilmattuina Turun kaupunginkirjaston Pääkirjastosta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=cpdue&previd=avlib&sesid=1208…
Mikrofilmilukulaitteen käyttämistä varten tulee varata etukäteen aika numerosta: puh. 262 0621
Mikrofilmin saa käyttöönsä aikaisintaan seuraavana arkipäivänä klo 10.00.
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=57922
Vanhojen romaanien löytymistä vaikeuttaa valitettavasti puuttuva asiasanoitus. Tähän on onneksi tulossa lähivuosina apua kaunokirjallisuuden verkkopalvelun "Kirjasammon" avulla. Tällä hetkellä vanhempaa aineistoa on haettava muistin ja aiheluetteloiden avulla. Tässä joitakin Riihimäen kirjaston varastosta löytyviä vanhempia kartanoaiheisia pääasiassa Englantiin sijoittuvia romaaneja:
Carr, Philippa (=Holt, Victoria): Kohtalonyhteys, (Holt, Victoria: Mellynin valtiatar), Salaisuuksien lampi, Sydämen valinta, Valloittajan paluu, Cartland, Barbara: Kun pilvet väistyvät, Kunnes aamu koittaa, Cookson, Catherine: Greenwallin kartano-sarja, Kätketyt tunteet, Tilly Trotter-sarja, Du Maurier, Daphne: Merirosvo ja kartanonherra, Eyre Katherine...
Teoksen voi varata netin kautta osoitteessa https://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=uusi+thai-sanakirja&search… . Varaamiseen tarvitsee kirjastokortin ja siihen liittyvän tunnusluvun, jotka saa kirjastosta henkilöllisyystodistuksen esittämällä. Ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/ .
Varsinaisesti lapsille tehtyjä kivikirjoja ei löytynyt, mutta esimerkiksi Paavo Korhosen kirjassa Kiviopas, sekä Risto Vartiaisen kirjassa Lapin korukivet, on hyvät värikuvat ja lyhyehkö tekstiosuus.
Suomen jalo-, koru-, koriste- ja rakennuskivet esitellään omina ryhminään Marjatta Virkkusen ja Seppo J. Partasen kirjassa Suomen kivet. Retkeilijän kiviopas puolestaan kertoo mineraalien tunnistamisesta.
Kappale sisältyy äänitteeseen Laulunlyömät, joka on ilmestynyt lp-levynä (Scandia SLP717) ja kasettina (Scandia SMK717) vuonna 1987. Äänitteellä esiintyvät Seppo Hovi (piano) ja Dominante-kuoro johtajanaan Seppo Murto. Äänitteen tiedot löytyvät Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia (finna.fi).
Jos ystäväsi lähikirjastossa ei tätä äänitettä ole, sen voi tilata kaukolainaksi jostain muusta kirjastosta, sillä se löytyy sekä lp-levynä että kasettina monesta yleisestä kirjastosta. Lp-levy on lainattavissa esim. Tikkurilan musiikkivarastosta Vantaan kaupunginkirjastosta. Äänitteen saatavuuden kirjastoista voi tarkistaa Frank-monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search). Ystäväsi voi mennä lähimpään...
"Es ist ein Ros' entsprungen" on Euroopan laajimmalle levinneitä joululauluja. Teksti on keskiaikaisesta Conraduksen rukouskirjasta ja perustuu Jesajan kirjan 11. luvun ensimmäiseen säkeeseen. Säveltäjä Michael Praetorius muokkasi itse tekstiä kuoroteokseensa.
Laulun suomentajaksi on tavattu nimetä jyväskyläläinen uskonnonlehtori Nestor Järvinen. Käännöksiä on kuitenkin useita eri versioita, ja aihetta tutkinut tohtori Liisa Enwald-Aho on sitä mieltä, että kaikkein varhaisimmat suomennokset ovat muiden kuin Järvisen tekemiä. Hänen mukaansa Järvinen on kynäillyt version, joka alkaa "On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut", jota myöhemmin on modernisoinut Anna-Maija Raittinen.
Varhaisimpien versioiden kääntäjiä ei valitettavasti...
Jokainen kunnankirjasto valitsee ja hankkii aineistonsa itsenäisesti. Eri kuntien periaatteet eivät luultavasti poikkea kovin paljo, vaikka käytännön menettelytavat saattavat olla erilaisia.
Kirjastolaki (http://www.minedu.fi/kupo/kirjlaki.htm) säätelee aineiston valintaa väljästi. Helsingin kaupunginkirjaston hankintaohjelman mukaan valinnassa otetaan huomioon asiakkaiden "tiedon-, sivistyksen- ja virkistystarpeet"; aineistoa hankitaan monipuolisesti ja eri kielillä kaikkia kaupunkilaisia varten. Kirjojen lisäksi hankitaan myös muita tallenteita (levyt,
videot, cd-romit jne.) sekä käyttöoikeuksia tietoverkkovarantoihin.
Aineisto hankitaan käyttöä, ei pelkkää säilytystä varten. Kirjat ostetaan kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta....
SUOMEN P.E.N -järjestön (Finlands P.E.N, Finnish P.E.N) kotisivu on tekeillä; sen sijaan "katto-organisaatiosta" (International P.E.N.) http://www.oneworld.org/internatpen/ löytyy tietoa, kuten mainitsitkin.
Kysymyksiä Suomen P.E.N:in toiminnasta voit lähettää osoitteeseen:
SUOMEN PEN; PL 84, 00131 Helsinki
International P.E.N on Unescon alainen järjestö, jonka toimintaa Suomessa myös opetusministeriö tukee. Koska järjestö ottaa kantaa vangittujen ja vainottujen kirjailijoiden ja toimittajien sananvapauden puolesta, ovat hyviä linkkejä myös muut ihmisoikeusasioiden kanssa toimivat järjestöt kuten www.amnesty.fi; www.ykliitto.fi; www.kepa.fi; (www.unhchr.ch; www.hrweb.org/).
Järjestö seuraa ko.kirjailijoiden/toimittajien kohtaloita, mutta...
"Pitkänsillan väärällä puolella" on verkkoteos (http://www.pitkasilta.hai.fi/), jonka olennaisia osia ovat tekstin ja kuvien lisäksi ääni- ja videonäytteet. Sitä ei siis valitettavasti ole saatavana kirjamuodossa. Kallion kirjaston käsikirjastossa on kuitenkin (tekijöiden luvalla) luettavana paperikopiot teoksesta niiltä osin kuin on mahdollista (tekstit, kuvat, tiedon lähteet).
Vuonna 1954 Suomessa syntyi 89 845 lasta. Vuoden 2018 maaliskuussa elossa oli 86 prosenttia. Tiedot ovat peräisin Ylen artikkelista, josta löytyy myös muuta tietoa vuosina 1940- 2000 syntyneistä suomalaisista. Alla linkki artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-10133995
Tekijänoikeusvapaata ääneen luettua kirjallisuutta löytyy LibriVox-palvelusta usealla kielellä. Ranskankielisiä materiaalia on myös paljon.
HelMet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään eri äänikirjapalveluun. Yksi näistä on Naxos Spoken Word Library, jossa on jonkin verran ranskankielisiä äänikirjoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Loyda_kirjaston_eaanikirjat(167943)
Internet-osoitteessa http://www.kirjastot.fi on Suomen yleisten kirjastojen
verkkopalvelut. Etusivulta löytyy Mainio-kirjastotietokanta, josta voi hakea tarvittavat tiedot kaupunki (kunta) kerrallaan. Painetussa muodossa kirjastot esitellään Kirjastokalenterissa, joka lienee käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Helmet-tietokannastamme saa listan kaikista lasten ruotsinkielisistä äänikirjoista esim. seuraavasti: valitaan etusivulta linkki Aihe, kirjoitetaan hakusanaksi talböcker, ja kohdennetaan haku lastenaineistoon.
Valtaosa löytyvistä äänikirjoista näyttää olevan riikinruotsalaisia. Suomenruotsalaisia lasten äänikirjoja tuottaa Studio FsR eli Finlandssvenska röster. Erillisen listan heidän tuotteistaan saa seuraavasti. Valitaan aloitussivulta Sanahaku. Kirjoitetaan hakusanaruutuun fsr ja tehdään haku. Haku tuottaa listan FsR:n aineistosta. Tulossivun yläreunassa on hakulomake, jossa näkyy käytetty hakusana fsr. Oikealla puolella on pudotusvalikko. Valitaan siitä kohta Lasten aineisto ja näpäytetään painiketta Hae. Tuloksena on uusi lista,...
Suomesta Pietariin saapuvat junat tulevat / tulivat Suomen asemalle (Finljandskij vokzal) .
Edmund Wilsonin teos ”To the Finland Station” loppuu ajallisesti siihen kun V.I.Lenin saapuu maanpaosta Suomen kautta Pietariin, Suomen asemalle, vuonna 1917. Kirjan viimeinen luku on nimeltään Lenin at the Finland Station.
Tarkempaa tietoa kirjan sisällöstä:
http://www.nybooks.com/shop/product?product_id=950
http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/detail/-/0385092814/103-6429720-73…
Voit etsiä opinnäytetöitä esim. kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/. Valitse etusivulta Frank-monihaku, valitse Hakuryhmät-listalta Ammattikorkeakoulukirjastot tai Yliopistokirjastot. Hae sitten Valitse kirjastot -valikosta tietty amk-kirjasto/yliopistokirjasto tai Kaikki ja kirjoita Asiasana-hakukohtaan: sadut opinnäytteet tai satutunnit opinnäytteet. Saat listan, josta voit klikata tarkempia tietoja ja saatavuutta.
Googlesta voit hakea myös hakusanalla satukerho. Satukerho-nimeä käyttävät ilmeisesti lähinnä yhdistykset ja seurakunnat, kirjastoissa nimitys on useimmiten satutunti tai satutuokio.
Varausmaksu peritään tilatusta aikuisten aineistosta. Lasten- ja nuorten aineistosta ei peritä varausmaksua. Tämä on pääsääntö.
Tehdessäsi varausta HelMetin kautta, katso, onko kirja aikuisten vai lasten aineistoa. Sen näkee siitä, miltä osastolta kirja tulee. Kirjan osaston kohdassa lukee joko las (lastenaineistoa) tai aik (aikuisten aineistoa). Entresse teukka ja Sello pointti ovat nuorten osastoja, ja niiden aineisto on maksutonta.
Love hina -kirjojen kohdalla tilanne on vaihteleva. Se on eri kirjastoissa sijoitettu joko lasten, nuorten tai aikuisten kokoelmiin. Jos saat Love hina -kirjan, joka tulee toisen kirjaston lasten tai nuorten kokoelmasta, tilanne on selvä, siitä ei oteta maksua. Mikäli varaamasi kirja on sijoitettu eri...
