Kirjoja, jotka käsittelevät yksinomaan olutta ja sen käyttöä ruoanvalmistuksessa ei taida olla muita kuin vastikään ilmestynyt Paul Mercurion Olutkeittokirja : olut - miksi et käyttäisi sitä ruoanlaitossa? Tulevan syksyn uutuuksien joukosta löytyy sitten Markus Maulavirran kotimainen Olutkeittokirja.
Yleensä alkoholin käyttöä ruoanvalmistuksessa esittelevää kirjallisuutta löytyy jo vähän runsaammin. (Ks. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ae1ad6f4-e94…)
Monissa vanhojen keittokirjojen resepteissä mainittu kalja on nimenomaan kotikaljaa. Toisinaan ohjeissa puhutaan väljästi "oluesta tai kaljasta" (näin esimerkiksi joissakin Keittotaito-kirjan varhaisissa painoksissa), minkä perusteella kaljan korvaaminen oluella on...
Walt Whitmanilta on suomennettu nämä teokset. Niistä kannattaa katsoa, olisiko siellä kyseistä runoa. Kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Pääsin katsomaan vain kokoelman Tähtien väri, ja siellä kyseistä runoa ei ole. Mutta tässä nämä muut:
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Valitut runot / Walt Whitman ; suomentanut Markus Jääskeläinen
JULKTIEDOT Turku : Sammakko, 2007
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohonlehtiä / Walt Whitman ; suom. Viljo Laitinen
JULKTIEDOT [Turku] : Vilho Laitinen 1954
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohoa : runoja / Walt Whitman ; suom. Arvo Turtiainen
JULKTIEDOT Helsinki : Tammi, 1965
TEOS Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta / lukijoiden huvitukseksi kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas ; kirjan...
"Ich will mit dem gehen, den ich liebe" -runo on näytelmän Setšuanin hyvä ihminen viidennestä näytöksestä, jossa Šen Te sen lausuu (suomennos on Elvi Sinervon):
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
En välitä siitä, mitä se maksaa.
En ajattele, onko se hyväksi.
En tahdo tietää, rakastaako hän minua.
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
Sanonnan ”straight of the do-da” merkitys jää arvailujen varaan, jopa äidinkielenään englantia puhuvalle. Sanonta on slangia, monimerkityksinen ja kontekstista riippuvainen.
Urban dictionaryn ( http://www.urbandictionary.com/define.php?term=do-da ) mukaan sanoja ’do da’ muun muassa käytetään, kun yritetään palauttaa asioita mieleen (esim: "Give me that thing beside you." "What thing?" "That... do da there.)
Jos tästä on kyse, niin voisi kuvitella muistelmien kirjoittavan tarkoittavan, että muistikuvat ovat ‘hämärän peitossa’ ja niiden mieleen palauttaminen on hataraa.
Missä on peukalo? -laululeikki löytyy esimerkiksi teoksesta Lasten oma laulukirja. Tämän mukaan laulu on alkuperältään ranskalainen kansansävelmä. Suomalaiset sanat siihen on tehnyt Liisa Tenkku.
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Äyräpäässä ilmestynyttä Keski-Vuoksi -lehteä mikrofilmeinä vuodet 1928-1939. Niitä voit kaukolainata oman kirjastosi kautta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/sanakirjat/ Sen mukaan verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd- versiona.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Kirsi Kunnaksen Jaakko Vaakko vesirotta.
Disneyn oravista Taku
Petteri Punakuono
Ote runosta Vanha vesirotta:
”Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Vaivastus on vesirotan omaa kieltä
ja tarkoittaa aivastuksen vaivaa
ja sitä että täytyy esiin kaivaa
nenäliina
niistääkseensä nenän pieltä)”
(teoksessa Tiitiäisen satupuu)
Kokeile hakua Satukallio-tietokannasta: http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html
Haut sanoilla nuha ja nenä antoivat luvaavan tuntuisia viitteitä.
Kokeile myös näitä satuhakemistoja:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/
http://www.tornio.fi/kirjasto/satuluet.htm
Itse tuo lausehan on peräisin Raamatusta, Sananlaskujen kirja 4:18, ja esiintyy eri käännöksissä seuraavissa asuissa:
"Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka." (vuoden 1933 suomennos)
"Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka."
Lausetta on tietysti saatettu käyttää sitaattina monessakin teoksessa. Toistaiseksi kukaan tämän palvelun vastaajista ei ole löytänyt kirjaa, joka nimenomaan päättyisi tähän lauseeseen, mutta mahtaisikohan kysymyksessä olla viisas ja kaunis, vuonna 1949 ilmestynyt satukirja, Hellevi Takkisen kirjoittama Harmaa sinipiika? Tämän kirjan esipuhe nimittäin päättyy juuri tuohon sitaattiin, hieman vapaasanaisesti...
Hoylen suomennosten joukossa on teos ” Tähtisumujen ja molekyylien välillä” WSOY 1972.
Teoksen bibliografiset tiedot ovat :
Tekijät: Hoyle, Fred
Nimeke: Tähtisumujen ja molekyylien välillä / Fred Hoyle, Francis Crick ; ... suom. Kalevi Pusa
Julkaistu: Porvoo Helsinki : WSOY, 1972
Ulkoasu: 127, [1] s. : taul.
Sarja: (Taskutieto ; 104)
Huomautus: Alkuteokset: Of men and galaxies / Fred Hoyle. Of molecules and men / Francis Crick
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
Alkuteoksen kieli: eng
ISBN: 951-0-00780-3 (nid.)
Teos sisältää
Hoylen artikkelit :
· Ihminen ja galaksit
· Tiedemiehen motiiveista ja päämääristä
· Astronomin elämänkuva
· Tulevaisuuden kaavailuja
Francis Crickin artikkelit :
· Lukijalle
· Vitalismin luonne
· Yksinkertaisimmat...
Mahtaneekohan kyseessä olla Mikko Alatalon ja Harri Rinteen tunnettu laulu Ajolähtö, joka alkaa sanoilla "Mies mieheltä elämään ajetaan ne jotka tuntevat hien tuoksun. Pesä pesältä pelaajat poltetaan, harvat tekevät kunniajuoksun...". Teksti löytyy esim. kokoelmasta Alatalo, Mikko : Maalaispojan lauluja. 2001.
Kaikkiin kirjastoihin on hankittu journalistiikkaa käsitteleviä kirjoja. Uusimmat ja esim. kurssikirjoina käytetyt ovat kyllä enimmäkseen lainassa. Tässä muutamia Itäkeskuksen kirjastoon hankittujen kirjojen nimiä:
- Parempi lehtijuttu / Lauri Kotilainen
- Oivaltava toimittaja / Esko Salminen
- Toimittaja - tiedon etsijä ja vaikuttaja / Tapani Huovila
- Hyvä lehtijuttu : kirjoittajan opas / Lauri Kotilainen
- Lehdentekijän käsikirja / Lauri Kotilainen
Saat aihetta käsittelevistä kirjoista luettelon Helmet-tietokannan kautta (www.helmet.fi). Kirjoita aihe-hakuun jokin näistä sanoista: journalismi, toimitustyö tai toimittajat. Voit rajata haun koskemaan vain Itäkeskuksen kirjaston kirjoja näin: hae ensin jollakin hakusanoista, napsauta...
Rafaelsenin Katja-sarjassa on ilmestynyt 14 kirjaa. Katja au pairina (12.), Karja Kuubassa (13.) ja Katja huippuvuorilla (14.) ovat kolme viimeisintä. Sarjan kirjat ovat vuosilta 1993-2001.
Suomenkielisiä Ahmed Ahne -albumeita näyttäisi olevan 18 erilaista:
Suurvisiiri Ahmed Ahne
Ahmed Ahneen salajuonet
Ahmed Ahne lomailee
Bagdadin kauhu
Tähdet kertovat Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja tekniikan ihmeet
Parantava porkkana
Hulluttelupäivä
Taikamatto
Kiusanhenki Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja turkkilainen palapeli
Ahmed Ahne ja hassu haltijatar
Haluan kalifiksi kalifin paikalle
Ahmed Ahneen lapsuus
Haaremin ruusu
Ahmed Ahne ja apurit
Kalifi Ahmed Ahne
Seireenin ansa
Begoña Olaviden ja Mudeiar-yhtyeen levyä Al-Son ei löydy kirjastojen kokoelmista. Internetistä osoitteesta www.soundandmusic.com levyn tiedot löytyvät. Onko levyä saatavissa, jää epäselväksi, mutta Helsingin kaupunginkirjastolle voi aina tehdä hankintaehdotuksen. Lomake löytyy kirjaston internetsivuilta www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp .
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi levy, jolla Begoña Olavide esiintyy:
Isabel I, reina de Castilla - luces y sombras en el tiempo de la primera gran reina del renacimiento 1451-1504. Lauluja ja soitinteoksia Isabel I:n ajalta 1451-1504.
Andalusialaista keskiaikaista musiikkia löytyy kolmelta levyltä:
Orchestra Arabo-Andalusa di Tangeri. Incontro a Tangeri. Musiikkia Andalusiasta...
Vatikaanin ilmasto on sama kuin Rooman. Vatikaani on noin 0,44 neliökm ja sijaitsee keskellä Roomaa. Rooman kartoissa on myös Vatikaanivaltio, mutta suomenkielisiä karttoja alueesta ei taida löytyä. Englanglanninkielisiä löytyy toki.
Vatikaanin kartta löytyy englanninkielisenä tästä:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c6/Vt-map.png
Rooman ilmasto löytyy mm
http://fi.allmetsat.com/ilmasto/eurooppa.php?code=16242
Ei ole oikein kopioida esitelmää mistään. Se pitäisi kyllä itse koota ja työstää. Jos opettaja on antanut luvan käyttää Netiä lähteenä ja jos ilmoitat siitä lähdeluettelossa, niin kyllä saa siteerata. Siteeraaminen tarkoittaa sitä, että oman väittämäsi tueksi tai tekstisi selvennykseksi esität lainauksen jonkun toisen...
Suomen kansakoulukalenterissa 1916 julkaistu "Aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista lukuv. 1915-16" kertoo, että tässä vaiheessa Enon Haapalahden koulun opettajana on toiminut Laina Koljonen. Muita tietoja opettaja Koljosesta ei valitettavasti ole saatavissa.
Vuoden 1916 laitos Suomen kansakoulukalenterista on ensimmäinen laatuaan, joten tätä edeltävien vuosien osalta opettajatietoja ei ole yhtä vaivatta saatavissa. Haapalahden kansakoulu oli toiminnassa vuosina 1907-74, joten sitä koskevia tietoja ei löydy jo 1906 ilmestyneestä teoksesta Matrikkeli Suomen maalaiskansakouluista.
Kirjassa Tuominen, Vesa: Pyhäselän partailta, 1995, s. 48-49, 122, kerrotaan maanviljelijä-valtiopäivämies Pekka Leppäsestä. Sanomalehti Karjalaisessa on ollut myös artikkeli hänestä:
Huomionarvoinen 100-vuotismuisto : maanviljelijä Pekka Leppänen.
Karjalainen 1955:Numero 246.
Myös kirjassa Mulo muita mahtavampi. Toimittanut Vesa Tuominen, 2006, s.62-63, kerrotaan Pekka Leppäsen muutosta Muloon.
Kaikille kirjastoille tarkoitettua aineistoa voi tarjota Btj Finlandin (kirjastopalvelun)välitettäväksi.
Seuraavasta linkistä löytyy Btj:n kotisivut:
http://www.btj.fi/?path=aineisto_av
Yksittäisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi:n kotisivuilta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Nyt näyttäisi olevan niin, että kyseisiä runoja ei ole suomennettu. Näin on tilanne ainakin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän kattavan runotietokannan mukaan. Kyseisiä runoja ei löytynyt mistään seuraavasti valikoimateoksista, joihin tietokannan mukaan on kerätty englanninkielisten runojen suomennoksia:
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta
Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa
Runotietokannan verkko-osoite on: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Muutama kollega muistelee joskus kuulleensa moisesta piirakasta, mutta ohje onkin vaikeampi löytää.
Olen selannut läpi kirjastomme piirakkakirjat, samoin kuin ranskalaiset reseptikirjat (myös ne vanhemmat englanninkieliset,joita meillä vielä on kokoelmissa), mutta kaikki tarjoavat vain Tarte Tatinia ja Alsacelaista piirakkaa. En siis valitettavasti löytänyt kysymääsi piirakkaohjetta, myöskään internetistä.
Itse tekisin ehkä niinkin kokeellisesti, että yhdistäisin kahta eri ohjetta, esim:
http://www.sorsanpaistaja.fi/?p=97
ja
http://www.digipaper.fi/presso/3145/index.php?pgnumb=27
