Elämänhallinta käsitteenä on moniulotteinen ja -merkityksinen. Elämisen taitoja ja todellisuuteen sopeutumista käsittelevää kirjallisuutta löytyy myös muualta kuin varsinaisten elämänhallintaoppaiden joukosta, esim. psykologiasta ja psykiatriasta, uskonnosta ja kaunokirjallisuudesta. Käytännön kirjastotyön ja oman tuntuman perusteella kiinnostusta on viime vuosina kohdistunut esim. seuraaviin aiheisiin:
- henkinen kasvu, henkisyys, hengellisyys, mielenrauha
- ajanhallinta
- tunteet : pelot, viha, häpeä, tunteiden käsittely ja niiden hallinta
- onnellisuus
- parisuhde ja sen toimivuus, parisuhteen kriisit, avioero
- anteeksianto
- kiltteys
- narsismi, eläminen narsistin kanssa
- terveet elämäntavat, dieetit,...
Kirjastossa ei valitettavasti ole läheskään kaikkia ilmestyneitä CD-levyjä, mutta kohtuullisen runsaasti niitä sentään löytyy HelMet-kirjastoista. Suomessa ilmestyneissä levyissä kattavuus lienee suurempi kuin ulkomaalaisilla. Erityisen suosittujen artistien levyjä löytyy melko varmasti, kun taas pienten omakustanteiden tilanne voi olla huonompi.
Jos haluat tarkistaa, löytyykö jotakin levyä tai jonkun tietyn artistin levyä Helsingin,Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjaston kokoelmista, voit tarkistaa asian osoitteesta http://www.helmet.fi. Voit etsiä kappaleen nimellä tai artistin nimellä. Rajaa/Järjestä hakua -napin kautta voit rajata haun vielä pelkästään CD-levyihin.
Kysymys "alkuperäisestä kadenssista" on aina vaikea vastattavaksi. Kadenssi voi olla säveltäjän käsialaa, jolloin sitä voi pitää mahdollisimman alkuperäisenä. Joissakin tapauksissa säveltäjä ei ole kadenssia itse kirjoittanut, jolloin "alkuperäiseksi" voidaan tulkita vanhin tai yleisin.
Gaetano Donizettin aarian "Una furtiva lagrima" kohdalla puhutaan usein ns. standardikadenssista, jota ovat käyttäneet jokseenkin kaikki aarian levyttäneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tämän linkin takaa aukeava lienee juuri tämä yleisin: http://211.116.138.23/tulip/dl_image1/IMG/06//000000027290/SERVICE/0000…. En löytänyt lähteistä varmaa tietoa siitä, kuka laulaja juuri tämän kadenssin on tehnyt, mutta todennäköisesti se on Enrico Caruson...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Uuden suomalaisen nimikirjan (2000) mukaan sukunimi Mörö tulee siitä, että tummatukkaista, isokokoista ihmistä on saatettu nimitellä sanoilla mörkö ja mörö, joilla on tarkoitettu pelottavan ja kummituksen lisäksi myös villieläintä, karhua, sutta tms. Sukunimenä Mörö on kannakselainen, nimenkantajia asui ennen viime sotia etenkin Valkjärvellä ja Kivennavalla.
Kyseiset katkelmat löytyvät John Miltonin Kadotetun paratiisin kahdeksannesta kirjasta. Yrjö Jylhän suomennos on vuodelta 1933. Jylhän suomennoksessa Adam on muodossa Aadam.
Saat suomennokset katkelmista sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/20
https://www.dartmouth.edu/~milton/reading_room/pl/book_8/text.shtml
Milton John: Kadotettu paratiisi (suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1952)
Helvi Hämäläinen debytoi vuonna 1930 romaanillaan Hyväntekijä. Runoilija Saima Harmaja julkaisi esikoiskokoelmansa Huhtikuu vuonna 1932. Aale Tynnin esikoiskokoelma Kynttilänsydän ilmestyi vuonna 1938 ja Elvi Sinervo debytoi vuonna 1939. Muita 1930-luvun tärkeitä naiskirjailijoita olivat Aino Kallas, Maria Jotuni, Maila Talvio ja Hella Wuolijoki, joiden kirjailijaura oli alkanut jo aikaisemmin. 1930-luvulla kirjoittaneista runoilijoista pitää mainita myös Elina Vaara ja Katri Vala.
Kaikista edellä mainituista kirjailijoista on elämäkertakirjallisuutta, joka löytyy helposti Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon kirjailijan nimen ja hakusanan ”elämäkerrat”.
1940-luvun aikana kirjallisuuden kentälle tulivat mm. Eila Pennanen...
Laulussa Kissaihmiset (säveltäjä Kie von Hertzen, sanoittaja Kalle Ahola) naissolistina on Costi Snellman eli siviilinimeltään Kirsi Snellman, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=2289131d-70c5-4609-b6e2-5f79….
Tuorein verkossa saatavissa oleva tieto löytynee julkaisusta Vantaan väestö 2022/2023. Se kertoo tilanteen vuodenvaihteessa 2022-23.
https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan_v%C3%A4est%C…
Sen mukaan Tikkurilan kaupunginosan asukasluku oli tuolloin 8 361. Tikkurilan suuralueen asukasluku oli 47 907 (Tikkurila, Hiekkaharju, Jokiniemi, Viertola, Kuninkaala, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta, Koivuhaka, Helsingin pit. kk.)
Tätä uudempia tietoja voi kysyä Vantaan kaupungilta https://www.vantaa.fi/fi/yhteystiedot
Löysin aiheesta varsin niukasti luotettavaa ja selkeää tietoa, mutta seuraavat tiedonmuruset voivat ehkä auttaa sinut alkuun tutkimuksissasi.Tässä vanhassa kirjastonhoitajan vastauksessa pohditaan seuraavanlaisesti: "Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä. Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'."Hieman toisenlainen - vaikkakaan ei välttämättä kilpaileva - näkökulma saadaan oikeinmerkin kirjanpidollisesta historiasta. Oikeinmerkki, tai ainakin siltä näyttävä merkki, tunnetaan paremmin nimellä "kaupallinen miinusmerkki" (commercial minus sign). Kyseistä...
Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjakokoelmat vaihtelevat toimipisteittäin, joten yhtenäistä listaa saatavilla olevista äänitteistä ei ole. Voit kuitenkin
tutustua tarjontaamme Plussa-tietokannasta (www.hel.lib.fi) tekemällä seuraavan haun: Laita asiasanaksi kaunokirjallisuus, valitse näytä kohtaan "vain
äänitteet" ja kieleksi suomi. Näin saat 600 viitettä äänikirjoista, joiden sijoituksen eri kirjastoihin voit tarkistaa samasta paikasta kohdasta "saatavuus".
Sitaatti ja erikoislainojen käyttöä on esitelty Internetixin sivuilla kielenhuollon osiossa.
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin… . Hakemistosta voi edetä kohtaan sitaattilainat tai erikoislainat. Vastaavaa tietoa löytyy vaihtelevassa määrin kielenhuollon oppaista, esim. Merja Husun Ammattisuomen käsikirjasta (uusin painos 2001).
Jälkimmäiseen kysymykseesi en vielä löytänyt vastausta. Otan yhteyttä jos tieto löytyy.
Tässä muutama vihje, joista voi aloittaa: FINPROn kautta saa hyvin tietoja Suomalaisten yritysten kaupasta ulkomaille. Lisätietoja saa myös espanjan kielisten maiden suurlähetystöistä ja konsulaateista.
Muiden maiden edustustot Suomessa ja Suomen eustustot ulkomailla + valitse vasemmalta kohta Palvelut ja sitten avautuvalta sivulta oikealta ylhäältä LINKIT.
FINPROn verkko-osoite on
Finpron maakohtaista tietoa Espanjasta:
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=52&Country=…
Finpron vientikeskuksen osoite Espanjassa
Finpro Spain
Oficina Comercial de Finlandia
Fernando el Santo, 27 2 A
E-28010 MADRID, ESPAÑA
puh.: +34 91 308 4715, faksi: +34 91 319 4886
s-posti: spain@finpro.fi
Espanjan Suurlähetystö/ Kaupallinen...
Tekijältä on suomennettu teos Laulu Hiawathasta. Teoksen runot ovat Rauhanpiippu, Neljä tuulta, H.:n lapsuus, H. ja Mudjekeewis, H.:n paasto, H.:n ystävät, H.:n purjehdus, H.:n kalastus, H. ja Helmisulka, H.:n kosinta, H.:n häät, Iltatähden poika, Maissipeltojen siunaus, Kuvakirjoitus, H.:n valitus, Pau-Puk-Keewis, Pau-Puk-Keewisin takaa-ajo, Kwasindin kuolema, Aaveet, Nälkä, Valkoisen miehen jalka sekä Hiawathan pois meno, joten näiden runonnimien perusteella vaikuttaa epätodennäköiseltä, että runoa olisi suomennettu.
Helmet-aineistohausta löytyy äänikasettina teos 1900-luvun vaikuttajia, jossa Juhani Ihanus kertoo Sigmund Freudista.
Teos löytyy Helmetistä sanahaulla Freud äänikirjat http://www.helmet.fi/search*fin/X
Jungin teoksia äänitteinä ei kirjastotietokannoista löydy.
Kyllä löytyy. Näe ja koe -sarjan Italia-matkaopas on hankittu Raumalla pääkirjastoon ja Kourujärven, Pyynpään ja Uotilan kirjastoihin. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan paikalla Kourujärven kirjastossa. Rauman kirjaston Ankkuri-verkkokirjastosta voi tehdä hakuja täältä:
http://ankkuri.rauma.fi/
Finlexin ajantasaisesta lainsäädännöstä löytyy pihahaulla lietelan* seuraava asetus: Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta 30.6.2000/646
Asetuksen 14 §:ssä on säädöksiä lietelannan levityksestä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000646#L1P14
Maa- ja metsätalousministeriö sivulla olevalla haulla voidaan etsiä aiheesta tietoa. Haulla lietelan* saadaan neljä artikkelia. http://www.mmm.fi/hakutulos.html.stx
Valtioneuvosto hyväksyi 22.5.2008 asetusmuutoksen,
jossa päätetään kolmen uuden ympäristötuen erityistukisopimuksen ehdoista. Yksi näistä säätelee lietelannan sijoittamista peltoon.
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/...
Loviisa-nimen on tänä vuonna saanut kaikkiaan 55 henkilöä. Kaikkiaan Suomessa on Loviisa-nimisiä vuodesta 1899 5508, joista 1 mies. Osa näistä ei tietenkään enää elä.
Tarkat vuosittaiset tiedot löytyvät Väestörekisterikeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
