Sompasaaressa sijainneesta tehtaasta voisit helpoiten löytää kuvia ja rakennuspiirroksia sekä myöskin historiallista tietoa Helsingin kaupunginarkistosta (http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html), Helsingin Kaupunginmuseosta, erityisesti kuva-arkistosta (http://www.hel.fi/kaumuseo/palvelut.html), ja mahdollisesti Rakennusvalvontaviraston arkistosta (http://www.rakvv.hel.fi/).
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa (Pasilassa) on erillinen Helsinki-kokoelma, johon tutustuminen voisi myös kannattaa. Historiallista tietoa Sörnäisistä löytyy mm. teoksista Hackzell, Kaija, Viertotietä itään ja länteen, [Sanoma], [Helsinki], 1988 (Helsingin vanhoja kortteleita. 3) ja Narinkka 1982, Helsingin kaupunginmuseo, niistä voisi...
Numinoosi on Rudolf Otton teoksessaan Das Heilige (1917) hahmottelema käsite, joka kuvaa uskonnollisen kokemuksen ei-rationaalista luonnetta. Tässä jonkin aivan toisen (das ganz Andere) kohtaamisen aiheuttamassa kokemuksessa kauhistuttavuus ja kiehtovuus sulautuvat yhteen.
Lähteenä käytin Stuart Sarbackerin artikkelia "Rudolf Otto and the Concept of the Numinous"
https://oxfordre.com/religion/view/10.1093/acrefore/9780199340378.001.0001/acrefore-9780199340378-e-88?rskey=4XcTkf&result=1
Lyhyt vastaus kysymykseen on “kyllä, mutta”. Niin kuin monesti tekijänoikeusasioiden kanssa on, yksinkertaista vastausta ei kuitenkaan ole.Tekijänoikeuden kannalta turvallisin vaihtoehto on käyttää esitelmässä itse otettuja kuvia. Muiden tekemien tai ottamien kuvien käyttö muuten kuin yksityisessä käytössä sen sijaan vaatii yleensä tekijän luvan; esimerkiksi kaverin ottamaa kuvaa siis voi käyttää omassa esitelmässä kaverin luvalla.Suurimmalla osalla kouluista on kuitenkin käytössä Kopioston kopiointilupa, jonka Opetushallitus on hankkinut varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen, maksuttomaan toisen asteen koulutukseen sekä valtionosuutta taiteen perusopetukseen saaville oppilaitoksille. Kopiointiluvalla kuvia saa käyttää...
Suomen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan (HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)) mukaan Iida Turpeisen Elollisten käännösoikeudet on tosiaan myyty useille kielille (liettua, kreikka, englanti, latvia, ruotsi, arabia, norja, albania, saksa, puola, sloveeni, korea, espanja, japani, hollanti, katalaani, italia, tšekki, portugali, ranska, vietnam, tanska, englanti ja unkari). Kaikki käännökset ovat kuitenkin vasta "tulossa"-tilassa. Sivustolla näkyvä käännösoikeuksien myyntiajankohta antanee jonkinlaista osviittaa siitä, milloin käännöksen ilmestymistä voi odottaa.Tarkempia tietoja voisi kysyä romaanin käännösoikeuksien myyjältä, Helsinki Literary Agencyltä: https://www.helsinkiagency.fi/
Tietoa Timo Parvelasta löydät esim. Ismo Loivamaan teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ-kustannus 2001); teoksen kakkososassakin on sama artikkeli hieman suppeampana.
Parvelasta löydät tietoa myös netistä mm. osoitteista
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parvelatimo.shtml
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/parvela.html
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/A5D072CEE3ED46EBC2256A9C004…
http://www.lukukeskus.fi/nuoret/kansiot/kirjailijat/Laumlnsituulella_sa…
Viimeisin suomennos on tosiaan vuodelta 2001, Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus. Tätä sarjaa on kuitenkin kirjoitettu 173 osaa, joista on siis suomennettu 105. Ilmeisesti Tammi, kustantamo, pitää nyt ainakin taukoa.
Voi olla, ettei lisää Neiti Etsiviä tulekaan. Carolyn Keene on ns. haamukirjailija eli nimen taakse kätkeytyy useampia kirjoittajia. Keenestä ja Nancy Drewista saat enemmän tietoja osoitteesta http://nancy-drew.mysterynet.com/nancydrew/kids/nancy
Ainakin näistä teoksista löytyy kuvia 1920-30-luvun mainoksista:
- Helkama - sata vuotta mainontaa
- Honkanen, Arjen grafiikkaa
- Kauneutesi ei haihdu: Teka-Havi oy:n mainosoriginaaleja
- Honkanen, Vanha rakas Elanto : Elannon mainoksen historiaa vuosilta 1905-1978
- Mainosvalokuva 1920-2000 / [toimituskunta: Asko Mäkelä .. et al.]
- Heinonen, Konttinen, Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia
Alkuperäisiä mainoksia on 1920- ja 1930-luvun lehdissä. Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavarastossa pääkirjastossa on näiden vuosikymmenten lehdistä esim. Kotiliesi, Suomen kuvalehti ja Seura. Lehtiä ei lainata, mutta kirjastossa niitä voi lukea tai ottaa niistä kopioita.
Sijoitusneuvonnasta sekä tiedonanto- sekä selonottovelvollisuudesta löytyy tietoja mm. kirjasta Mäntysaari, Petri
Arvopaperinvälittäjästä sijoitusneuvoja / Mäntysaari, Petri Helsinki : Kauppakaari, 2001 ISBN 952-14-0415-9
Arvopaperimarkkinoista sijoittajan näkökulmasta löytyy tietoa Rahoitustarkastuksen internet-sivuilta http://www.rahoitustarkastus.fi/Fin/Saastajalle_ja_sijoittajalle/etusiv… tai mm. kirjasta Puttonen, Vesa
Miten sijoitan rahastoihin / Puttonen, Vesa ; Repo, Eljas
2.p., Helsinki : WSOY, 2006
ISBN 951-0-32303-9
Arvopaperimarkkinoiden sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa esim. teoksesta Arvopaperimarkkinalainsäädäntö / Meltti, Sonia (toim.)
Helsinki : Edita Prima, 2007
ISBN 978-951-37-4947-7
Goethen käännös "Finnisches Lied" löytyy painettuna esim. teoksesta Goethe, Johann Wolfgang von: Goethes Werke in zwei Bänden (ensimmäinen nide) tai Internetistä osoitteesta http://www.textlog.de/18439.html.
KOM-teksti on KOM-teatterin tekstihautomo, jossa etsitään ja kehitellään draamatekstejä. Toiminta keskittyy ammattikirjailijoihin. Lisäksi kuka tahansa voi lähettää draamatekstinsä luettavaksi KOM-tekstiin.
Lisää http://www.kom-teksti.fi/
Kirjoittamista harrasta kollega tiesi, että Tampereella toimiva Teatteri Telakka olisi ilmeisesti projektiluontoisesti ottanut vastaan tekstejä. http://www.telakka.eu
Kannattaa kysy lisäksi Teatterikeskus ry:stä
http://www.teatterikeskus.fi
yhteystiedot:
Meritullinkatu 33
00170 HELSINKI
(09) 135 7613
info@teatterikeskus.fi
Kollega kehoitti myös seuraamaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetustarjontaa
http://www.teak.fi/Opiskelu/Avoin_yliopisto
Tässä joitakin vinkkejä lasten kirjastonkäyttöä ja lastenkirjastotyötä käsittelevistä kirjoista, artikkeleista ja nettisivuista.
Kirjoja:
01.57 Leikki kaikkialla (Cultura 2000)
02.6 Hahto, Anja: Lasten kirjastonkäyttötutkimus 2000 (Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2001)
02.6 Kirja kantaa - tarina tukee (BTJ kirjastopalvelu 2002)
02.6 Mäkelä, Marja-Leena: Satuseikkailu kirjastossa (BTJ kirjastopalvelu 2001)
86.11 Opi, oivalla, osaa : lasten ja nuorten tietokirjallisuudesta (Suomen tietokirjailijat 2001)
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
Dahl, Rita: Peleillä pojat kirjastoon (Kirjastolehti 1/2007)
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Onko kieli poskessa vai peräti solmussa? : lasten- ja nuortenkirjojen kieli muuntuu ja...
Suomessa on tosiaankin paljon karhuaiheisia veistoksia, ja tätä ei valitettavasti tunnistettu. Suomalaisia julkisia veistoksia voi tutkailla seuraavasta linkistä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKey… .
Karhu on suomalaisessa mytologiassa tärkeä eläin ja Suomen kansalliseläin. Karhuun liittyvistä myyteistä löytyy kirjoja, esim. Pentikäinen, Juha: Karhun kannoilla (Etnika, 2005).
Internetistäkin löytyy karhutietoa, esim. http://www.etnika.fi/karhu.htm tai vaikkapa Karhuseura, jonka sivuilla esitellään mm. karhusymboliikkaa http://www.karhuseura.net/karhusymboliikka.htm ja karhutaidettakin http://www.karhuseura.net/karhutaiteet.htm
Ainoa jossa on alkukielinen ja suomenkielinen runo yhdessä, olisi muistaaksemme Tuhat laulujen vuotta.
Ainahan voi lainata ranskankielisen runoteoksen ja sille suomenkielisen parin. Kuuluisimpia on käännetty, mm. Saarikoskea ja Märta Tikkasta ranskaksi tai Verlainea suomeksi.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kaksi nuottijulkaisua, joissa on Kesäinen häävalssi -kappaleen nuotit. Ne ovat Lauluja rakkaudesta ja Love: kun katsoit minuun. Teosten saatavuuden voit tarkistaa täältä: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Hyvä yleisjohdatus perinteisiin ja perinteiden merkitykseen on esimerkiksi Leea Virtasen kirja Suomalainen kansanperinne (SKS, 1988).
Perinneleikkejä ja niiden taustaa valottavat mm. Pelit ja leikit [Kalevalaseuran vuosikirja 61] (SKS, 1981), johon sisältyy myös seikkaperäinen kansanleikkien bibliografia. Leikkejä ja niiden uskonnollista taustaa käsitellään myös Pirjo Hämäläinen-Forslundin kirjassa Maammon marjat : entisaikain lasten elämää (WSOY, 1987).
Aiheeseen on useasti vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi: http://chineseculture.about.com/od/thechineselanguage/a/Chinese-...
Em. energiajuoman mainos:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp.
Urbaanissa sanakirjassa annetaan selitys, että kun Es pärisee, on hyvä tunne - oletettavasti sen jälkeen, kun on juonut tätä juomaa. Sivun osoite:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp
Terveellisen ruokavalion perustana on saada riittävästi välttämättömiä vitamiineja ja hivenaineita sekä sopivasti energiaa elimistön tarpeita varten.
Tärkeää on huolehtia siitä, että saa syötyä puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivässä. Jos tuntuu, ettei jaksa syödä kasviksia muun ruoan ohella, kannattaa muiden ruokien osuutta vähentää.
Tässä vielä Terveyskirjaston Terveellisen ruokavalion avaimet - yhteenveto:
•Syö ja liiku niin, että paino ei nouse.
•Korvaa kovia rasvoja pehmeillä.
•Vältä nopeasti imeytyviä sokereita ja suosi kokojyvätuotteita, kuten puuroa ja ruisleipää.
•Syö puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivittäin.
•Vähennä suolan käyttöä
•Käytä alkoholia enintään kohtuullisesti.
Kysymänne kirja löytyi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ja on tulossa Lammille nimellänne varattuna. Saatte saapumisilmoituksen tekstiviestinä, kun kirja on noudettavissa.
Rosa Liksomin Everstinnaa ei vielä ole fyysisenä kappaleena näkynyt kirjastossa, vaikka se tilattu onkin.
Jo julkaistut arvostelut ja kuvaukset mainitsevat päähenkilön muistuttavan kohtaloltaan kirjailija Annikki Kariniemeä.
Esim. Suvi Ahola Helsingin Sanomissa 10.9."Paljon tästä käy yksiin Annikki Kariniemen elämän kanssa. (--) Vaikka Kariniemi on selvästi Liksomin innoitus, yhtä lähellä päähenkilöä on Kreisland-romaanin (1996) Impi Agafiina".
Kyseessä ei siis ole varsinaisesti Kariniemen elämäkerta, hän on toiminut ainoastaan teoksen innoittajana. Samaa aihetta Liksom käsitteli jo 2014 Topi Mikkoselle kirjoittamassaan esityksessä Lapin punaiset hanget.
