Valitettavasti en löytänyt tietoa, että Suomessa olisi ollut tarjolla tätä sarjaa dvd:nä. Elokuvatarkastamon, www.vet.fi , sivuilla ei ollut minkäänlaista mainintaa eikä myöskään www.elonet.fi -palvelussa: Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista.
Yleisradiosta, www.yle.fi voi kysyä, tulisiko sarjaa joskus uusintana.
Ulkomaisista nettikaupoista dvd:tä saisi, ilman suomenkielistä tekstitystä. Dvd-levyissä käytetään aluekoodeja, joita on
maailmassa tällä hetkellä 6. Eri alueilla myydään pääasiassa vain kyseisen alueen soittimia ja levyjä. Suomi kuuluu aluekoodiin 2: Eurooppa, Grönlanti, Etelä-Afrikka,...
Muskettisoturit ovat saaneet nimensä aseesta, jolla Ludwig XIII varusti joukko-osaston vuonna 1622. Pitkäpiippuinen musketti korvasi hakapyssyn. Musketti pystyi lävistämään jopa metallilevyn, mutta asetta oli hankala käyttää, koska se painoi 7-9 kiloa ja se piti ammuttaessa asettaa haaratukeen. Kokenut musketööri pystyi laukaisemaan aseensa ja lataamaan sen uudelleen 30-60 sekunnissa.
Nimestään huolimatta muskettisoturien tärkein ase oli kuitenkin kalpa, joka oli aina mukana käden ulottuvilla. Kalpa oli yhden käden pistomiekka, jonka terää yritettiin taistelussa työntää vastustajan vartaloon. Muskettisoturit niittivätkin mainetta taitavina miekkailijoina.
Suomessa Kirjaliton kustantamana Taikamaan tarinoita -sarjana ilmestyneet Taikajärvi, Taikalinna, Taikametsä ja Taikavuori on merkitty kirjoittaja Ian Robinsonin nimiin. Englanninkielisissä lähteissä näiden kirjojen tekijöiksi on sen sijaan merkitty niiden kuvittajat Gillian ja Ronald Embleton: Dean's enchanting stories from the magic lake, Dean's enchanting stories from the magic castle, Dean's enchanting stories from the magic forest ja Dean's enchanting stories from the magic mountain. "Dean's" viittaa sarjan englantilaisen kustantajan nimeen; luetteloista löytyy kirjoista myös muiden kustantajien julkaisemia versioita, joiden nimistä on yleensä jätetty tämä sana pois.
Kysymys "alkuperäisestä kadenssista" on aina vaikea vastattavaksi. Kadenssi voi olla säveltäjän käsialaa, jolloin sitä voi pitää mahdollisimman alkuperäisenä. Joissakin tapauksissa säveltäjä ei ole kadenssia itse kirjoittanut, jolloin "alkuperäiseksi" voidaan tulkita vanhin tai yleisin.
Gaetano Donizettin aarian "Una furtiva lagrima" kohdalla puhutaan usein ns. standardikadenssista, jota ovat käyttäneet jokseenkin kaikki aarian levyttäneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tämän linkin takaa aukeava lienee juuri tämä yleisin: http://211.116.138.23/tulip/dl_image1/IMG/06//000000027290/SERVICE/0000…. En löytänyt lähteistä varmaa tietoa siitä, kuka laulaja juuri tämän kadenssin on tehnyt, mutta todennäköisesti se on Enrico Caruson...
"Great balls of fire" on huudahdus, jolla ilmaistaan hämmästystä tai yllättyneisyyttä. Sitä ei siis kannata kääntää sanatarkasti. Vastaava suomalainen ilmaisu voisi olla vaikkapa "tuhat tulimmaista". Otis Blackwellin ja Jack Hammerin kirjoittamassa, Jerry Lee Lewisin tunnetuksi tekemässä laulussa ilmaisu esiintyy yhdessä toisen, samaa tarkoittavan huudahduksen "goodness gracious" kanssa.
The Phrase Finder: https://www.phrases.org.uk/meanings/great-balls-of-fire.html
Dictionary.com: https://www.dictionary.com/browse/goodness-gracious
Songfacts: https://www.songfacts.com/facts/jerry-lee-lewis/great-balls-of-fire
"Vain" on yleinen täyte- ja riimittelysana suomenkielisessä runoudessa ja laululyriikassa. Tässäkin laulussa rimmaavat "vain" ja "rinnassain", joten luultavasti tämä hienoinen asiavirhe on käännöstekninen seikka. Saattaahan toki olla, että ensimmäinen viini on tehty vain mansikoista, sitten rakkaus on saanut tekemään sitä lisää omenoista ja kirsikoista!
Ulkomaalaisten juhannuskuvaukset koskevat ennen muuta Aavasaksaa. Kirjassa Lappi, osa 1: Suuri, kaunis, pohjoinen maa on Jouko Vahtolan mielenkiintoinen yleisesitys Maailmanmatkaajia Lapissa. Kirjasta löytyy myös Vesa Mäkisen artikkeli Suomen Lapin matkailun synty. Verkosta löydät Lapin matkailun historiaa osoitteesta:
http://www.rovaniemi.fi/lapinkavijat .
Kirjaan Rovaniemen kuvauksia (Pohjoinen 1995) sisältyy
muutama alkukieleltä saksalainen kvuaus. Ne kuvaavat Rovaniemen markkinoita ja sota-aikaa. Juhannuskuvauksia:
I. K. Inha: Juhannuksena 1892
Lily Jean-Javal: Juhannusyö Ounasvaaralla (ransk.)
sekä artikkeleita joissa Ounasvaaran juhannus mainitaan.
Rovaniemellä on ollut huomionarvoista napapiiri ja juhannus on jäänyt sen ja...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2
kannattaa etsiä teoksia asiasanoilla
kirjastonkäyttö, kirjastot : käyttö ja esim. kirjastopalvelut.
Lisäksi luokan 02.01 sisältämät teokset kannattaa tarkistaa.
Kirjastomme kokoelmissa ei juurikaan ole opinnäytteitä, mutta esim. Maisa Lovion Kirjaston asiakaspalvelu -teoksesta (2005)
löytyy kirjallisuusviitteitä.
Linda-tietokannasta
https://finna.fi
löydät lisää artikkeleita ja tutkielmia aiheesta.
Tähän kysymykseen on vastattu palvelussamme jo aiemmin. Kopioin vastauksen http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=d0c9… arkistosta tähän:
Suomen kirjastoverkosto jaetaan kunnallisiin yleisiin kirjastoihin sekä tieteellisiin kirjastoihin. Lisäksi on lukuisia erikoiskirjastoja sekä yrityskirjastot. Lisää aiheesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Yleisiä kirjastoja (pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot) Suomessa oli 939 vuonna 2005, lisäksi vielä kirjastoautot sekä muita palvelupaikkoja.
Lisää yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Suomessa on n. 700...
Aiheesta oli vaikea löytää tietoa. Veikkaankin, että kaikki suosittelemamme kirjat ovat jo ennestään tuttuja:
Monografioita:
"Monikulttuurinen perhevalmennus” (toim. Pirjo Koski) (Edita, 2007)
”Vauva syntyy Suomessa”-sarja (Tyoministeriön opas eri kielillä)
Degni, Filio: “The Social and cultural determinants of the use of contraception among married Somali women living in Finland” (väitöskirja) (Stakes, 2004)
Lehtiartikkeleita:
Pentti, Eva: “Kulturkrockar : skrämmande föda barn i ett främmande land : krävande för patient och personal” (Hufvustadsbladet, 2004-06-29)
Saikkonen, Ulla: “Kulttuurit kohtaavat synnytyssalissa” (Vauva, 1996/6)
Peltonen, Hannele: ”Turussa syntyy räätälöityjä palveluja” (Dialogi, 2006/8)
Nettiartikkeleita:
http://...
Mikkelin maakuntakirjaston kokoelmat eivät sisällä seurakuntien mikrofilmejä, sen sijaan niitä löytyy Mikkelin maakunta-arkistosta. Maakunta-arkisto lainaa mikrofilmejä niihin Suomen kirjastoihin, joiden kanssa se on solminut kaukopalvelusopimuksen. Lainaus on maksullista.
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/kaukolainaus.htm
Kaukolainatilaukset tehdään aina oman kirjaston kautta.
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen.
Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986)
Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Tämä Britt Lindeborgin säveltämän ja sanoittama kappale löytyy Brita Koivusen laulamana vuonna 1961 ilmestyneeltä vinyylilevyltä Aatu ja Iita. Brita Koivusen laulaa kappaleen myös Ylen Iskelmäkaruselli-videotallenteella (1999) Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Ikävä kyllä nuottia siihen ei ole kirjastoissa.
Korvauksia maksettiin.
Vuonna 1945 eduskunta hyväksyi lisämenoarvioon 75 miljoonan markan suuruisen määrärahan maksettavaksi korvauksiin poliittisista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai turvasäilössä pidetyille.
Korvauksia maksettiin arviolta 270 henkilölle. Nykyrahassa jokainen sai keskimäärin 28 400 euroa.
19.6.1945 pidetyssä eduskunnan täysistunnossa hyväksyttiin Laki poliittisista syistä tuomituille, syytteessä oleville tai turvasäilössä pidetyille heidän menetetyistä ansiotuloistaan myönnetyn korvauksen verovapaudesta - 653/1945. Lain taustalla olevassa hallituksen esityksessä 19/1945 todetaan mm.: ”Kysymyksessä olevaa määrärahaa on Hallituksen esityksen perustelun mukaan käytettävä korvaukseen oikeutettujen menetettyjen...
Pekka Sulkunens bok Lähiöravintola (Otava 1985) har säkert svar på många av dina frågor (boken har tyvärr inte översatts till svenska). Boken finns på hyllan i många bibliotek i huvudstadsregionen. I biblioteket (eller på Internet, i bibliotekets databas) kan Du göra ett sök med sökordet ravintolat (ett annat sök på svenska ordet), ett annat sök med pubit (och på svenska). Med söktermen alkoholi kulutus (och på svenska) hittar du också böcker.
På Internet kan Du titta på Statistikcentralens sidor(http://www.tilastokeskus.fi). Klicka på STATISTIK, sedan på SJÄLVBETJÄNINGSSYSTEM PÅ STATISTIKUPPGIFTER. Skriv söktermer i lådan(ravintolat, alkoholi kulutus osv. - "alkoholi kulutus" är en enda sökterm, utan citat).
Du kan också pröva på sök...
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin, siis ryhmiin, kuten maitotuotteet tai leivät ovat omana ryhmänään kaupassa. Seksologian luokka Helsingin kaupunginkirjastossa on 613.6 , mutta jo Vantaalla ja Espoossa 10-luokituksen mukainen 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Helsingin kaupunginkirjaston tietokanta on sivulla http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanahaku...
Sompasaaressa sijainneesta tehtaasta voisit helpoiten löytää kuvia ja rakennuspiirroksia sekä myöskin historiallista tietoa Helsingin kaupunginarkistosta (http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html), Helsingin Kaupunginmuseosta, erityisesti kuva-arkistosta (http://www.hel.fi/kaumuseo/palvelut.html), ja mahdollisesti Rakennusvalvontaviraston arkistosta (http://www.rakvv.hel.fi/).
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa (Pasilassa) on erillinen Helsinki-kokoelma, johon tutustuminen voisi myös kannattaa. Historiallista tietoa Sörnäisistä löytyy mm. teoksista Hackzell, Kaija, Viertotietä itään ja länteen, [Sanoma], [Helsinki], 1988 (Helsingin vanhoja kortteleita. 3) ja Narinkka 1982, Helsingin kaupunginmuseo, niistä voisi...
