Lyhenteellä MM tarkoitetaan tässä todennäköisesti Muntra Musikanter -mieskuoroa, jonka osoite Helsingissä on Liisankatu 2. Tietääkseni kuoro on pitkään käyttänyt huoneistoa tuossa osoitteessa, mutta varmuudella en pysty sanomaan, onko tämä juuri se paikka, johon tekstissänne viitataan. Asiaa kannattaisi tiedustella suoraan hilpeiltä musikanteilta itseltään. Toivottavasti asia sitä kautta saa varmistuksen. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.muntramusikanter.com/
Runo La Llorona on Luis Martzin kirjoittama (ei pidä sekoittaa englannin kielen professori Louis L. Martziin). Se löytyy suomennettuna Helena Lemisen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian esittävän taiteen koulutusohjelman opinnäytetyöstä Nainen joka synnytti itsensä : Frida Kahlo peilinä ja inspiraation lähteenä (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37279/stadia-1207127999-2.pd… ). Opinnäytetyön liitteenä on Lemisen kirjoittaman näytelmän "Frida Kahlo – rakkaus ja rohkeus" käsikirjoitus. Pdf-tiedoston sivulla 78, näytelmän kohtauksessa nro 17 ”Siivet”, Frida laulaa kyseisen runon. Käsikirjoituksessa on runon sekä espanjan- että suomenkielinen teksti.
Nobelin palkintoa ei myönnetä kirjailijalle yhdestä teoksesta, vaan tuotannosta ja elämäntyöstä. William Goldingin tunnetuin teos lienee Lord of the Flies, Kärpästen herra.
http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1983/index.html
Suomksi tuo kirja siis on nimeltään 'Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville' ja sitä on tilattu HelMet-kirjastoihin 4.10.2009. Mitään tarkkaa aikaa en pysty ennustamaan, koska se hankintaosastollemme tulee ja sitä kautta kirjastoihin pienellä viiveellä, mutta arvelisin, että ihan lähiaikoina. Kannattaa katsella HelMet:n uutuuslistoja ahkerasti tai kokeilla haku aina silloin tällöin.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (Keuruu 1980) käyttää kasvilajista suomenkielistä nimeä joosuanpuu. On kuitenkin mahdollista, että nimi ei ole suomen kieleen vakiintunut, koska Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa, josta sait aiemman vastauksen, ei ollut tunnettu tätä nimeä. Mistään muusta lähteestä en myöskään löytänyt kasville suomenkielistä nimeä.
Maailmassa on toki paljonkin eliölajeja, joilla ei ole suomenkielistä nimeä, ja koska kyseistä kasviakaan ei Suomessa kasva, voi hyvin olla, ettei vanhassa tietokirjassa käytettyä nimeä joosuanpuu ole virallistettu. Voit siis puhua eräästä jukkalajista, tai jos haluat määritellä kasvilajin täsmällisesti, on varminta käyttää tieteellistä nimeä. Tietysti voit kutsua kasvia...
Kansalliskirjaston kokoelmista on tähän mennessä digitoitu sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja pienpainatteita. Tietoa Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy täältä:
http://digi.lib.helsinki.fi/index.html
Yleisissä kirjastoissa digitoitua aineistoa on toistaiseksi vain vähän. Kirjasto Wikin verkkostrategiassa sanotaan näin:
"Yleisten kirjastojen digitointipanos on toistaiseksi ollut vähäinen ja näkyy lähinnä paikallisesti tärkeiden kulttuuriaineistojen digitoinnissa mm. Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa ja Seinäjoella. Kirjasto 10:ssä on pilottiprojektina digitoitu valikoima vanhoja levyjä, jotka ovat kuunneltavissa tai ladattavissa HelMet-kirjastojärjestelmän kautta."
http://wiki.kirjastot.fi/index.php/...
Näyttäisi siltä, että Roger de Rabutinin runoja ei ole luultavasti suomennettu. Hänen runojaan ei löydy yhtään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Tietokanta ei ole kattava, joten on mahdollista, että jossakin sen ulkopuolelle jääneessä lehdessä, pienjulkaisuissa tai muissa hankalammin tavoitettavissa lähteissä, mutta todennäköisesti suomennoksia ei kuitenkaan ole.
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsosta löytyy sukukirjoja. Voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta (http://piki.verkkokirjasto.fi) laittamalla yläreunan hakuruutuun hakusanoiksi "sukututkimus suvut". Klikkaamalla saamastasi listasta kirjan nimeä saat esiin tarkemmat tiedot ja näet myös, missä kirjastoissa kirjaa on. Kirjastossa sukukirjat löytyvät luokasta 99.31.
Kirjaston kirjoille määritellään kirjastossa yksi pääluokka, jonka perusteella kirjat ovat hyllyssä. Sen lisäksi voidaan lisätä lisäluokkia, joiden avulla ne tulevat luokalla haettaessa aineistorekisteristä esille.
Yleisissä kirjastoissa käytetään kymmenluokitusjärjestelmää (YKL), jossa mm. tuossa 99.1-luokassa on elämäkerroiksi luokitellut kirjat. Elämäkerroissa on puhtaasti elämäkerralliset teokset, mutta teosten sisältö saattaa olla lähellä esim. kaunokirjallisuutta. Silloin voidaan käyttää lisäluokkia. Tässä kirjassa on lisäluokkana kirjallisuudentutkimuksen luokka 86.95.
UDK-luokitusta käyttävät tieteelliset kirjastot, ja tässä nimenomaisessa kirjassa proosakirjallisuuden UDK-luokkaa 895 -3 on käytetty esim. tieteellisten...
Ilmeisestikään ei ole. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi ja Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/Default.aspx) mukaan Juhan Viidingiltä on suomennettu yksi laulu, mutta se ei ole kysymäsi. Häneltä on myös suomennettu yksi runokokoelma ja erillisiä runoja, mutta niistäkään sanoja ei löydy.
Hei, kiitos tarjouksesta, kirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia. Tässä lisätietoa:http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lahjoitukset. Hyväkuntoiset Aku Ankka-taskukirjat otetaan siis mielellään vastaan.
Expeditionssekreterare on 1800-luvulla ollut korkea-arvoisen valtionhallinnon virkamiehen ammattinimike, "toimitussihteeri".
Kirkkoniemen vanhalle hautausmaalle on haudattu Abraham Fabritius (Juvan kappalaisen Abraham Fabritiuksen poika, 1786-1873). Abraham Fabritius nuorempi toimi virkamiehenä Ruotsissa, kuninkaan kanslian sota-asiaintoimituskunnassa vuosina 1812-1842, joista 1. toimitussihteerinä vuodesta 1833 alkaen. Ruotsalaisessa hallintohierarkiassa (ennen vuotta 1878) toimitussihteeri oli ylin virkamies heti kansliapäällikön jälkeen.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11932
http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_133.htm
Lippakirja määritellään minitaskukirjaksi (8 x 12 cm), jonka teksti on painettu horisontaalisesti hyvin ohuelle paperille.
Lähde: Kirja-alan yhteinen tuotetietoformaatti: Suomalainen ONIX-sovellus 3.0.1
Video lippakirjasta löytyy sivulta http://www.dwarsligger.com
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu muutama lippakirja: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slippakirja__Orightresult__U…
Elyne Mitchellin teosta Thowra, hopeaharja ei näytä löytyvän Sotkamon kunnankirjastosta, ei myöskään etsimiäsi VHS-kasetteja. Sen sijaan monesta muusta kunnankirjastosta ympäri Suomen näyttäisi löytyvän sekä kirja että VHS-kasetit. Kannattaa siis kysyä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastosta.
Sotkamon kirjaston yhteystiedot löytyvät tästä linkistä:
http://www.sotkamo.fi/index_kirjasto.asp?pid=7
Seuraavassa luettelossa on muutamia Afrikan ja Aasian maiden kulttuureja ja uskontoja esitteleviä teoksia. Ne käsittelevät myös jossain määrin mystiikkaa ja noituutta. - Maailmankulttuurien aikakirja, Taikaratsu-satutapahtuma 5 - Kuuletko rummun kutsun?, Varto, Juha: Ihmisen tie 2 - " kolmas maailma", Itämaiden mytologia, Arvoituksellinen itä, Knappert, Jan: Taikaeläimiä ja pahoja henkiä, Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut.
'kostua'-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös merkitykset 'hyötyä', 'voittaa' 'saada etua'.
Sanalla ei siis välttämättä tarkoiteta minkäänlaista vetistymistä.
www.kielitoimistonsanakirja.fi
Kim Casalin sarjakuvaa ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi albumina/kirjana, mutta se on saattanut esiintyä eri aikakaus- ja sanomalehdissä, varsinkin 1970-luvulla. Siitä on myös tehty postikortteja nimellä Rakkautta on ...
Voitte kysyä Kim Casalin sarjakuvaa englanniksi kirjakaupoista, viime vuonna ilmestyi Love is...for him (2003) ja Love is...for her (2003) ja tänä vuonna ilmestyvät Love is...in the air (2004) ja Love is...forever (2004) Ebury Pressin kustantamana.
Volkswagen Passatin kotisivuilla
http://www.vw.com/vwlife/commercial.html
tai http://www.hvwc.org/movies/
on Pasattin mainoksia musiikkikrediitein, muttei kysymääsi mainosta. Sama instrumentaalbiisi saattaa soida eräässä sivulla olevassa mainoksessa.
Kappaleena soi Shigeru Umebayashin "Yumeji's Theme" elokuvan In the Mood For Love soundtrackiltä.
Vallilan kaupunginosasta ei löydy omaa historiikkia, ainakaan kirjan muodossa. Tässä kuitenkin muutamia teoksia, joista saattaisi olla hyötyä: Kaija Hackzell & Kirsti Toppari, Oihonnankadulta Kumpulantielle - Helsingin vanhoja kortteleita 4. Helsinki 1991. Matti Koivumäki, Puu-Vallilan kasvot. Helsinki 2001. Anna-Maria Åström: Koti ja naapurusto - Helsingin koillislaita 1950-1960-luvulla. Teoksessa Koti kaupungin laidalla.Tampere 1999. Riitta Nikula, Yhtenäinen kaupunkikuva 1900-1930: suomalaisen kaupunkirakentamisen ihanteista ja päämääristä, esimerkkeinä Helsingin Etu-Töölö ja Uusi Vallila. Helsinki 1981. Kirjojen saatavuustiedot www.helmet.fi. Kannattaa ottaa yhteyttä myös kaupunginosayhdistykseen http://www.kaupunginosat.net/...
