Yashar Kemalista (Yasar Kemal) löydät tietoa internetistä sivuilta, joiden osoite on: http://www.unionsverlag.ch/authors/kemal/kemhome.htm
Näiltä sivuilta löytyy myös luettelo Kemalin saamista palkinnoista ja arvonimistä: http://www.unionsverlag.ch/authors/kemal/bio-engl.htm
Valitettavasti sivut ovat saksan- ja englanninkieliset.
Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, jota useissa suomalaisissa kirjastoissa on saatavana: Nousiainen, Mervi : Turkin kirjallisuus kirjailijoita ja teemoja (1997) Nobel-ehdokkaana Kemal ei tiettävästi ole ollut.
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta. Voit etsiä kirjaston plussa-tietokannasta aihehaulla kirjoittamalla asiasanaksi esim. haastattelut, haastattelututkimus, kyselytutkimus tai mielipidetutkimus, myös asiakastyytyväisyys, -kysely tai asiakaspalvelu. Internetissä voit saman tehdä osoitteessa http://www.libplussa.fi/ käyttämällä asiasanahakua.
Hei!
Suuri etunimikirja (Lempiäinen, Pentti)(1999) kertoo nimistä näin:
Ida on katolilaisen autuutetun ja yhden pyhimyksen nimi, joka lienee lyhentymä viiden muun pyhimyksen nimestä : Id(a)berga, Iduberga, Edburga. Yksi heistä on raskaana olevien naisten suojeluspyhimys. Nimen rinnakkaismuotoja ovat myös mm. Ide ja Idda. Alkuosa "id" tavataan myös muinaisskandinaavisessa ikuisen nuoruuden jumalattaren nimessä Idun.
Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos Elisabethista ("kaunis Elisabet)
Humoristisia pakinoitsijoita ovat mm.Pirkko Kolbe, Bisquit (Seppo Ahti), Seppo Hyrkäs, Matti Mäkelä,Markus Kojo ja Juhani Mäkelä, jolta löytyy koottuina Mäkelän parhaat. Uudempia pakinoisijoita ovat Liisaleena kirjallaan Poikki ja pinoon ja Helsingin Sanomista tutuksi tulleet hahmot Eila ja Rampe, joista on kirjoittanut Sinikka Nopola kirjoissaan Ei tehrä tästä ny numeroo ja Se on myähästä ny. Viime vuonna ilmestyivät kirjat Mari Mörö: Miten puhua naiselle ja Toimi Kontio: Miten puhua miehelle.
HelMet - aineistohaussa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html) kannattaa valita hakutavaksi "sanahaku", jolloin aineistoa voi hakea useilla eri hakusanoilla, lisäksi voi tehdä erilaisia kieli, aineisto yms. rajauksia.
Tässä tapauksessa hakusanoiksi kannattaa valita Lonely Planet (matkaopassarjan nimi) sekä Siperia. Sanat voi kirjoittaa peräkkäin hakulaatikkoon. Rajauksia ei tarvitse välttämättä tehdä.
Tulokseksi saa viitelistan, jossa on muutama Lonely Planetin Siperia - aiheinen matkaopas. Hakemaasi teosta löytyy kaksi eri painosta (v.2002 ja v. 2006). Varauksen pääsee tekemään vasemmasta yläkulmasta "varaus" painikkeesta.
Kuopion kaupunginkirjastossa löytyy sukututkimusaineistoa mikrofilmeinä ja mikrokortteina. Tarkemmin luettelot löytyvät internetistä kirjaston kotisivun kautta klikkaamalla kohtaa ”Hakemisto kirjaston palveluista” ja sieltä kohtaa ”Sukututkimus”.
Suora linkki tässä:
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/210706103713454/$FILE/Sukutu…
Mikrofilmit ja -kortit sijaitsevat lehtisalin sukututkimushuoneessa, jossa myös lukulaitteet niitä varten. Näitä tallenteita ei siis ole mahdollista lainata kotiin. Mikrokorttien lukemiseen ei tarvitse varata aikaa, sillä lukulaitteita on useampia. Mikrofilmien lukemiseen on hyvä varata aika etukäteen lehtisalin puhelinnumerosta, suositus neljä tuntia kerrallaan. Näitä laitteita on 4 kappaletta, joista...
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti löydy tietoa Kaunio-nimestä. Kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, yhteystiedot osoitteessa www.kotus.fi. Tutkimuskeskus ylläpitää nimiarkistoa, johon on koottu tietoa paikan- ja henkilönnimistä.
Les années lumière (1981 ohj. Alain Tanner.
Tunnettu myös nimillä Light Years Away (USA)
ja
Valovuosien päässä (Finland) [fi]
Ks. http://akas.imdb.com/title/tt0080373/
http://kutuharju.vuodatus.net/blog/archive?&y=2007&m=09
Vanha Yosha, romunkerääjä, lähtee Irlannin syrjäseuduilta asioille Dubliniin, ajaa punaisella autonrotiskolla jossa lukee enteellisesti emergency service. Yosha poikkeaa baariin ja kylvää epäilyksen siemenen nuoren Jonaksen mieleen, kahdella lauseella.
"Yosha: You like it here?
Jonas: Wouldn't spend the rest of my life here... But I'm free now, I can get out tomorrow if I want.
Yosha: Free like a bird.
Jonas: Like a bird."
Joensuun yliopiston vuosikertomuksessa 1984-1985 kerrotaan, että Joensuun yliopiston kasvitieteellinen puutarha valmistui 1985 ja luovutettiin yliopistolle 27.6.1985. Välittömästi tämän jälkeen puutarhassa alkoi kasvien istuttaminen.
Eli tänä vuonna tulee 25 vuotta valmistumisesta.
Espanjan kielen taidosta olisi nyt hyötyä, mutta tässä joitakin nettisaitteja, joista saattaisi olla hyötyä.
http://www.iberianature.com/spainblog/a-guide-to-food-in-spain-f-g-h/
http://www.spanishfoodfinder.com/spanishfood.html
http://chowhound.chow.com/topics/523945
http://spanishfood.about.com/od/discoverspanishfood/Discover_Spanish_Fo…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoristokinkku
Kirjoista voisi löytyä varmemmin (ainakin suolauksesta, kuivaamisesta ja öljyyn säilömisestä), esim. Goldstein, Joyce,
Espanja ja Portugali : ruokaohjeita ja tunnelmia Iberian niemimaan keittiöstä. Weilin+Göös, 2000.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=espanja+ruokaohjeet&searchscop…
Mari Jungstedtin vasta ilmestynyttä suomennosta "Kevään kalpeudessa" on kyllä tilattu HelMet-kirjastoihin, mutta niteet eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankinta- ja luettelointiosastoille. Teoksen tiedot näkyvät HelMetissä heti, kun teos on luetteloitu.
https://www.helmet.fi/
Jyväskylän Norssi 70 vuotta -matrikkelissa kerrotaan, että Aatu Nykänen toimi opettajana Norssissa (koulun silloiset nimet olivat Jyväskylän yhteislyseo ja Jyväskylän normaalilyseo).
Elämäkertaa hänestä ei ilmeisesti ole julkaistu. Näissä teoksissa on kuitenkin mainintoja Nykäsestä, hänen työstään ja persoonastaan:
Paunu, Eira: Koulutytöstä yliopettajaksi : muistoja koulutieltä Jyväskylässä yli 40 vuoden ajalta
Vuorimies, Heikki (toim.): Koulumuistoja menneiltä vuosikymmeniltä
Aatu Nykänen kuoli 3.1.1974. Nekrologi saattaisi siis löytyä jonkin kuolinajankohdan lähipäivän Keskisuomalaisesta. Vanhat Keskisuomalaiset ovat mikrofilmeillä luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Jos et asu Jyväskylässä, niitä kannattaa...
Muistamasi kirjat ovat varmaankin Laura Voipion kirjoittamia ja Virpi Pekkalan kuvittamia Karoliina-kirjoja. Niitä ilmestyi vuosina 1986-1988 seitsemän:
- Karoliinan sadepäivä
- Karoliinan syntymäpäivä
- Karoliinan joulujuhla
- Karoliina on rohkea
- Karoliina ja karusellihevonen
- Karoliina ja Uni-Leijona
- Karoliina ja kuninkaanpoika
Kuvakirjojen Karoliina on pieni tyttö, jolla on aina mukanaan yksikorvainen pehmokani.
Kirjat löytyvät Urjalan kirjastosta lukuun ottamatta Karoliina ja karusellihevonen -kirjaa, jonka voit lainata muista Piki-kirjastoista:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Kustantajien ennakkotiedoista ei löydy Lev Grossmanin kirjoja suomeksi. Kustantajille voi ehdottaa käännettäviä teoksia. Suomalaisista kustantajista esimerkiksi Kustannus Oy Jalava ja Kustannusosakeyhtiö Kirjava julkaisevat fantasiakirjallisuuden käännöksiä.
Kustantajien yhteystietoja löytyy esimerkiksi täältä: http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Helsingissä kaikki kirjastot ja osastot päättävät itse, mitä kokoelmiinsa hankkivat. Hankinta- ja luettelointitoimisto kerää keskitetysti tietoja ilmestyneistä julkaisuista ja laatii niistä ns. valintalistoja kirjastoille. Näiltä listoilta kirjastot valitsevat julkaisut itselleen. Tämä kaikki toimii nykyisin sähköisesti sisäisessä verkossa.
Käytännössä toimit niin, että otat yhteyttä hankintatoimistoon (Erja Ylinen, p. 09-310 85407, e-mail: erja.ylinen@lib.hel.fi tai postitse
PL 128, 00521 Helsinki.) Lähetä esite - jos sellainen on - tai kannen tekstiliite tai sen kopio tai muuta materiaalia levystäsi sekä hinta- ja yhteystiedot ja maininta siitä, maksatteko arvonlisäveroa. Helpointa on toimia, jos bändillänne on nettisivut (ja jopa...
Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista löytyy hakusanalla oppikirjat ja hakuehdolla kirja-arvostelu useita kirja-arvosteluja oppikirjoista, myös suomen kielestä. Aleksia voi käyttää Jyväskylässä pääkirjastossa ja lähikirjastoissa, Arto on vain virkailijakäytössä.
Lisäyksenä edelliseen: Sivulla http://www.jyu.fi/~koivisto/fennicum/s2.htm on esittelyjä suomen kielen oppikirjoista.
Soka on rappaustyössä käytettävä väline, "n. 900-1200 mm pitkä latta, jonka toisessa reunassa on sinkkipelti". Sokalla tasataan ja poistetaan liika laasti. (Esko Mentu, Muuraa itse).
Reino Kavajan Muuraustyöt ohjeistaa pintarappauksen tekijää seuraavasti: "Laasti levitetään tasaiseksi kerrokseksi sokalla vetäen ja liika laasti poistetaan. Kun koko seinäpinta on käsitelty näin hienolaastilla, tarkistetaan pinnan suoruus metallisella linjarilla tms. ristiin vetämällä. Oikaisun jälkeen lyödään heti toinen kerros löysää hienolaastia, joka tasataan taas sokalla levittäen ja hierretään suoraksi isolla puupintaisella hierrinlaudalla. Tämä ensimmäinen hiertokerta suoristaa laastipinnan, mutta ei tee pintaa sileäksi. Pinta viimeistellään sileäksi...
