Yliopistokirjastojen Linda-tietokannan kautta löytyy paljonkin opintojen lopputöitä aiheesta, alla uusimpia:
- Kehollinen ilmaisu osana lukion monikulttuurista musiikkikasvatusta [Elektroninen aineisto] / Emmi Tauriainen (2010)
- Musiikkikasvatus : näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen / toimittaneet Jukka Louhivuori, Pirkko Paananen ja Lauri Väkevä (2009)
- Romanilasten ja -nuorten motivaatio peruskoulun musiikinopetuksessa [Elektroninen aineisto] / Henna Aaltonen (2008)
- Musiikinopettajan interkulttuurinen kompetenssi / Anni Luoma (2008)
Musiikki osana venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten kulttuuri-identiteettiä ja akkulturaatiota [Elektroninen aineisto] : viiden maahanmuuttajanuoren kokemuksia omasta identiteetistä,...
Ilmeisesti matkustajakoneissa ei käytetä kyseistä mallia laskutelineissä tai laskeutumisessa. Käännettävät pyörät/laskutelineet näyttävät olevan melko harvinainen versio, englanninkielisen Wikipedian artikkelissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Landing_gear kerrotaan laskutelineistä, ja sen mukaan kyseinen kääntyvä malli eri versioineen näyttää olleen viime vuosisadan alun koneissa kokeiluina, ja myöhemmin B52-pommikoneessa käytössä. Sivutuulessa laskeutumisesta kerrotaan lisää myös Wikipedian artikkelissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Crosswind_landing Matkustajakoneet näyttävät käyttävän eri tyylistä laskeutumistekniikkaa sivutuulessa.
Hyttysten levittämät virukset ovat peräisin taudinkantajilta - joko ihmisiltä tai eläimiltä. Jos hyttynen pistää sairasta henkilöä ja sitten tervettä, siirtyy sairaasta peräisin oleva taudinaiheuttaja terveen verenkiertoon.
Päädyttyään hyttysen vatsaan loiset aloittavat monivaiheisen kehityksen, joka huipentuu lisääntymiseen. Tämän tuloksena syntyy muutaman päivän kuluttua uusi sukupolvi, joka siirtyy hyttysen sylkirauhasiin, valmiina iskeytymään uuteen isäntään hyttysen seuraavan aterian yhteydessä.
Eri ihmiset ja kokonaiset yhteisöt osoittavat hyvin erilaista alttiutta tartuntataudeille. Erot ovat joskus perinnöllisiä, mutta paljon useammin ne ovat tulosta aiemmista altistumisista hyökkääville tautiorganismeille. Monille endeemisten...
Roomalaiskirjeitä voidaan pitää hyvänä yleiskatsauksena Paavalin oppiin, ja Paavali puhuu niissä myös pahan vastustamisesta:
Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. (Room. 12:9)
Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä.
(Room. 12:17)
Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.
(Room. 12:21)
Siihen, mikä on hyvää tai pahaa tai niiden välistä harmaata vyöhykettä vaaditaankin sitten jo laajempaa pohdintaa, jos tähän oikeaa vastausta onkaan.
Lähteet:
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Room…
Kuula, Kari: Paavali-kristinuskon ensimmäinen teologi. Edita 2001.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirje_roomalaisille
Mielestäni kaikki kysymykset, joihin me tässä palvelussa emme löydä vastausta, ovat maailman vaikeimpia.
Mutta jos asiaa kysyttäisiin tiedemiehiltä ja tutkijoilta, he ehkä mainitsisivat elämän synnyn arvoituksen, johon ei ole vieläkään löydetty vastausta. Samanlaisia "vaikeita" eli vastausta vailla edelleen olevia kysymyksiä riittää tieteen maailmassapaljonkin, eikä niiden laittaminen vaikeusjärjestykseen taida onnistua keneltäkään. Vielä vaikeampaa vaikeusjärjestys lienee sellaisissa ihmisten pohtimissa kysymyksissä, joihin ei vastausta välttämättä ole edes olemassa (kuten "onko jumala olemassa" tai "miksi on sotia").
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Director cantus E. Soimela eli Eino Rafael Soimela (ent. Stenros) syntyi 9.3.1903 (Uusikaupunki) ja kuoli 5.1.1987. Hän toimi urkurina Porissa (1929) ja kanttoriurkurina Mynämäellä (1930), Mietoisissa (1930-38) ja Karkkilassa 30 vuoden ajan (1938-68), jonka jälkeen jäi eläkkeelle. Soimela sävelsi ja sovitti musiikkia, etupäässä hengellistä vokaalimusiikkia. Lähteet: Suomen kirkkomuusikot Finlands kyrkomusiker 2000 ja Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki, 2004. sekä Suomen teologit ja kirkkomuusikot, 1974.
Suomen kirjakielessä pastori on mainittu ensimmäisen kerran Maskun Hemmingin hurskaiden laulujen kokoelmassa vuodelta 1616. Sana on lainasana ruotsin kielen pastor-sanasta, joka juontuu latinan kielen paimenta merkitsevästä sanasta pastor.
Sanalla pappi taas on vastineensa kaikissa lähisukukielissämme. Sanan arvioidaan olevan joko slaavilais- tai germaanisperäinen.
(Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Sana on siis kielessämme varsin vanha, mutta tietoa sen käytöstä menneinä vuosisatoina ei löytynyt.
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja...
Ilmeisesti Singerin malli on tuo 15K-88. singersewinginfo.co.uk-sivuilta löytyy tietoa Singerin vanhoista ompelukoneista, mm. eri malleista. Alla olevalta sivulta löytyvät Model 15 -mallit, ja myös omasi. Se on ilmeisestikin 1930-luvulta:
https://www.singersewinginfo.co.uk/15/
https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Vanhojen ompelukoneiden keräilijöille (International Sewing Machine Collectors' Society) on myös oma sivustonsa:
http://ismacs.net/index.html
Vanhoja ompelukoneita myydään netissä jonkin verran. Kannattaa tutkia hintapyyntöä sitä kautta.
Kirjaston synonyymisanastoissa ei silta-sanaa mainittu,eli sille ei niistä löytynyt synonyymeja. Sanalla silta on monia merkityksiä, ainakin kuvainnollinen (esim. aasinsilta), silmälasien ja hammasproteesin silta, voimistelun silta-asento, kulkuneuvon rakenteiden silta (esim. laivan komentosilta), aseman lastaussilta ja murteellisesti lattian merkityksessä käytettävä silta. Lähde Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Näiden merkitysten kautta ehkä voisi synonyymejä löytyä, mutta meidän lähteidemme kautta niitä ei löytynyt.
Englanninkielinen lastennimi sivusto kertoo, että Vea (Veea varmaan suomenkieleen sopiva muunnos tästä nimestä) on espanjalaista alkuperää ja tarkoittaa nähty. https://babynames.com/name/vea
Samalla haulla löytyi myös englanninkielinen sivusto, joka kertoo, miten nimi Veea vaikuttaa käyttäjäänsä. https://www.kabalarians.com/name-meaning/names/f/Veea.htm
Jäähallien energiankulutuksesta löytyy runsaasti tietoa verkosta. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen jääkiekkoliiton laatiman jääkiekkohallien energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitetun ohjeistuksen mukaan suomalainen jäähalli kuluttaa keskimäärin 1800 MWh energiaa vuodessa. Ruotsin halleissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sähköenergiasta kuluu jäähdytykseen. Hallin lämmitys vie seuraavaksi suurimman osuuden. Valaistus ja ilmanvaihto hoituvat jo pienemmällä kulutuksella. Kylmäkoneiston lauhde-energian hyödyntämisellä voidaan pienentää hallin lämpöenergian tarvetta.
https://jaahalliportaali.fi/files/jaahalliportaali_handbook.pdf
Aihetta käsittelevässä opinnäytetyössä määritellään jäähallin vuosittaista energiankulutusta myös näin...
Tällä hetkellä Natossa ei ole olemassa mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Teoriassa Naton jäsenmaat voisivat muokata alkuperäistä Pohjois-Atlantin sopimusta erottamisen mahdollistavan mekanismin luomiseksi, mutta näin tapahtuisi todennäköisesti vain jos jokin jäsenvaltio rikkoisi Pohjois-Atlantin sopimusta tai YK:n peruskirjaa äärimmäisen räikeästi. Yksittäinen Nato-maa voi halutessaan erota puolustusliitosta ilmoittamalla halustaan erota Yhdysvaltain hallitukselle.
Epävirallinen suomennos Pohjois-Atlantin sopimuksesta: http://atlanttiseura.fi/nato/wp-content/uploads/2014/06/Pohjois-Atlantin-sopimus-suomennos.pdf
Huom! Vastaaja ei ole kansainvälisen oikeuden asiantuntija.
Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a–kurvottaa.
Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Verkossa on nyt aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen murteiden sanakirja verkossa: https://kaino.kotus.fi/sms/
Murresana ales esiintyy runsaimmin Varsinais-Suomessa, Hämeen ja osin Uudenmaan alueilla, ks. artikkelin kartta
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c9c7f20f9b383c5dfe7…
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastoissa ei ole SPSS-ohjelmaa. Kirjastojen Verho-työasemilla on MS-office -ohjelmisto, johon sisältyy Excel-taulukkolaskenta. Lisätietoja osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viitettä Hiski Salomaasta:
1. Simo Westerholm: Hiski Salomaa 100 vuotta
(artikkeli on lehdessä Uusi kansanmusiikki
1991: 2, s. 21, 23)
2. Heikki Palaskari: Lännen lokari
(artikkeli on lehdessä Kansanmusiikki
1983: 2, s. 26-31)
Lehdet ovat luettavissa esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy cd-levyt Sakamoto:High heels-soundtrack sekä kokoelma The songs of Almodovar, jossa on kappaleita eri elokuvista. Näiden levyjen saatavuustietoja pääset katsomaan osoitteesta http://www.libplussa.fi
Alice Tegnerin säveltämä laulu "Dansa min docka" on käänetty suomeksi, suomennos Sauvo Puhtila "Saukki": "Tanssi nukkeni" ja esittäjänä Ann-Christine. Laulun sanat voi poimia esim. Cd-levyltä MUKSUBOKSI 2: 20 ILOISTA LASTENLAULUA. Levy löytyy hyllystä tällä hetkellä monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, sen voi paikantaa HelMet-haulla:
http://www.helmet.fi/search*fin/
