Kyseessä on Atlantin alueen lämpimissä vesissä elävä keltapyrstönapsija. Keltapyrstönapsija(Ocyrus chrysurus)kasvaa 20-80 cm: mittaiseksi ja 1-4 kg:n painoiseksi. Kalan nimi viittaa kullankeltaiseen tai vaaleankeltaiseen pyrstönvarteen ja pyrstöevään. Keltapyrstönapsija viihtyy parhaiten koralliriuttojen ja rantakallioiden ja -kivien lähettyvillä. Se onkin tuttu näky monelle snorklaajalle. Sukulaislajiensa tavoin myös keltapyrstönapsijalla on ruumiin kokoon nähden suunnattoman suuri suu. Suu on täynnä teräviä pieniä hampaita. Kala on moniruokainen ja syö kaikenlaista eloperäistä ainetta. Kala tarttuu melkein mihin hyvänsä syöttiin. Keltapyrstönapsijan lihassa on hyvä ja voimakas maku, ömutta kalaruuillle herkistyneiden tulisi välttää sitä...
Elyne Mitchellin teosta Thowra, hopeaharja ei näytä löytyvän Sotkamon kunnankirjastosta, ei myöskään etsimiäsi VHS-kasetteja. Sen sijaan monesta muusta kunnankirjastosta ympäri Suomen näyttäisi löytyvän sekä kirja että VHS-kasetit. Kannattaa siis kysyä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastosta.
Sotkamon kirjaston yhteystiedot löytyvät tästä linkistä:
http://www.sotkamo.fi/index_kirjasto.asp?pid=7
Käsin kirjoittaminenkin voi olla melko nopeaa. Muistan jopa kuulleeni jonkun kirjailijan sanoneen, että tietokoneella kirjoittaminen on jopa liian nopeaa suhteessa siihen, että kirjoitettavaa tekstiä pitäisi ajatellakin.
Toisaalta Topelius eli melko vanhaksi ja kirjoitti joka päivä, joten ehtii siinä tekstiä syntyä vähän hitaammillakin välineillä. Osoitteessa http://www.sls.fi/topelius/index.php?docid=82 todetaan, että Topeliuksen julkaistut teokset ovat noin 15 700 painettua sivua. Jos Topeliuksen aktiiviseksi kirjoitusajaksi laskisi vaikka varovasti arvioiden 50 vuotta, olisi tekstiä syntynyt keskimäärin 314 sivua vuodessa eli vajaa sivu päivässä. Ei kuulosta aivan järkyttävältä tahdilta käsin sulkakynällä kirjoitettunakaan. En löytänyt...
Linna-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään lisävalaistusta Kivivuoren Jannen repliikille. Perusteellisimmin Linnan käyttämiin sitaatteihin perehtynyt Jyrki Nummikaan ei tähän kohtaan puutu teoksessaan Jalon kansan parhaat voimat : kansalliset kuvat ja Väinö Linnan romaanit Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla (WSOY, 1993). Taru Mäkinen mainitsee sen pro gradu -työssään "Mitä hyödymme vaikka voittaisimme koko maailman jos saamme vahinkon seläällemme" : Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian raamatulliset viittaukset ja uskonnollinen kontrapunkti (Tampereen yliopisto, 2008), mutta ei tee selkoa katkelman alkuperästä: "Kivivuoren Janne hyräileekin -- lakkokohun keskellä laulua, jossa muutamaan sanaan tiivistyvät kysymykset...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkeihin on koottu kattava kokoelma html-tyylioppaita. Löydät ne osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/kotisiv1.htm#tyyli
Suosittelen myös kirjaa : Vasquez-Peterson, Anne-Rae:Opeta itsellesi Web Design (1997), sekä artikkelia Jussila, Markku: Hätäinen hype paistaa www-palveluista. Julkaisussa Tietoverkko : riippumaton tiedonsiirron ammattilehti. - Helsinki : Talentum. ISSN 0788-6381. 1998 : 4, s. 42-44´
Verkosta löytyi:
Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Mediastudion sivuilta löytyy Samu Mielosen ja Kari A. Hintikan tutkimus: Web-palveluiden käytettävyys ja tuotanto
http://www.uiah.fi/mediastudio/tutkimus.html Tutkimusta varten haastateltiin kolmen web-palvelun (Helsingin Sanomien...
Tässä vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-mika-on-korkeakirjallisuuden-ma…
Kielitoimiston sanakirjassa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ annetaan sanalle korkeakirjallinen merkitys taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen pyrkivä. Korkeakirjallisuus olisi siis tämä mukaan kirjallisuutta, joka pyrkii taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen.
Ylen uutisista löytyy juttu, jossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä ja kehittää lukijansa aivoja toisin kuin viihteeksi luettu kirjallisuus. Lukija joutuu olemaan herkkänä ja tekemään päätelmiä. ...
Maailmalta löysin samantapaisen ihmettelyn ja siinä lajoksi epäiltiin Xyela (Xyelidae) eli kääpiösahiaista.
https://bugtracks.wordpress.com/2013/06/03/larvae-raining-from-pine-trees/, http://info.ncagr.gov/blog/2017/04/05/its-raining-cats-and-sawflies/ ja https://laji.fi/taxon/MX.286747
UPM on laatinut oppaan Metsiemme pistiäiset. Siinä Sahiaisesta kerrotaan näin:" Kääpiösahiainen Tallblomstekel Xyela julii, 3 mm Hyvin pieni, tummanruskea, usein keltakirjauksinen sahapistiäinen. Kääpiösahiainen lentelee toukokuussa aurinkoisissa metsänreunoissa erityisesti alueilla, joilla männyn lisäksi kasvaa joitakin koivuja ja pajuja. Laji elää toukkana männyn lakastuvissa hedekukinnoissa ja syö siitepölyä....
Suvi Teräsniskan esittämän laulun Tämä maailma tarvitsee rakkautta sävelsi Lauri Tähkä ja sanoitti Timo Kiiskinen. Laulua ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Lähde: Kansalliskirjaston tietokanta
Helsingin Sanomien tuorein numero on luettavissa paperisena kaikissa Helsingin kirjastoissa.
Helsingin Sanomat Helsingin kirjastoissa.
Lehden voi lukea myös digitaalisena lehtitabletilta sekä kirjastojen asiakaskoneilta ePress-palvelussa https://www.epress.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Löysin seuraavat kirjat Rudolf Koivusta: Vesterinen, Ervo: Kauneinta maailmassa - Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteillä (1997), Vesterinen, Ervo: Rudolf Koivu Tuuloksesssa (1995) ja Salonen Marja: Rudolf Koivu 1890-1946 (1990).
Botticellista ei löytynyt teoksia suomeksi. Seuraavat englanninkieliset ovat ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa: Deimling, Barbara: Sandro Botticelli (1994), Swinglehurst, Edmund: The life and works of Botticelli (1994) ja Botticelli, Sandro: The complete paintings of Botticelli (1985).
Omista tietolähteistämme ei löydy mainintaa kemiallisesta yhdisteestä 'carboxyhydrosailic acid'.
Web-selain britannica (www.britannica.com) reagoi hakuun antamalla yhdisteen nimeltä `carbocylic acid'.
On mahdollista, että kyseessä on aivan uusi yhdiste. Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Teknilliseen korkeakouluun
Seuraavasta nettiosoitteesta http://www.tohtori.fi/laakarikirja löytyy lääketieteen sanasto. Lähde: Kustannus Oy Duodecim, Lääketieteen termit. Sanasto sisältää noin 30.000 hakusanaa selityksineen. Useimmille termeille on vastineet myös englanniksi, ruotsiksi ja latinaksi.
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Samalta tekijältä on myös kirja Ötökät, jossa on tietoa hyttysistä.(Kannattaa käyttää hakusanana mieluummin "hyttyset" kuin "itikat".) Molemmista hyönteisistä on tietoa kirjassa Lennossa saalistavat lepakot ja muita ihmeellisiä ahmatteja. Tämän on kirjoittanut Theresa Greenaway ja se on yleensä sijoitettu kirjaston lastenosastolle.
Mainittuja kirjoja kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Suomalaisia ”klassisia” sotilassatiireja ovat Veikko Huovisen Rauhanpiippu, Erno Paasilinnan Kadonnut armeija ja Henrik Tikkasen Viimeinen sankari. Muita sota/armeijakuvauksia, joissa on myös humoristisia pirteitä ovat mm. Jaroslav Hasekin Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa, Outsiderin Kuolema kolkuttaa, Alpo Ruuthin Kotimaa ja Veijo Meren Manillaköysi. Hannu Raittilan Miesvahvuus on myös hauska teos kuvitteellisesta sodasta. Muuta kotimaista sotakirjallisuutta ovat kirjoittaneet mm. Antti Tuuri, Pentti Haanpää ja Väinö Linna. Yksittäisiä sotakirjoja (ehkä hieman vakavampia) ovat Jaan Krossin Halleluja, Marko Tapion Aapo Heiskasen viikatetanssi, Seppo Porvalin Syöksykierre, Onni Kinnusen Totinen topparipoika, Kaarlo Herttuan...
Varsinaisia opaskirjoja ei Cubaseen ja CakeWalkiin liene julkaistu suomeksi, mutta hyvät perusohjeet jälkimmäiseen löytyivät. Janne Peltolan kirjassa 'Digitaalisen äänen tuottaminen' on luvussa 'Käytännön musiikintekoa' käytetty esimerkkiohjelmana CakeWalkia. Kyseinen teos on tällä hetkellä paikalla pääkirjasto Metson musiikkiosastolla.
Lehtiartikkeliviitteitä aiheesta on runsaasti. Muutamia esimerkkejä:
-Holli, Kaija: Rintasyövän hoitoketjun kehittäminen. Suomen lääkärilehti 2002:41, s.4119-4122.
-Linna, Miika: Alueellisten hoitoketjujen tuottavuusvertailu. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 2000:3, s. 197-206.
-Hammaslääketieteen integraatio:suun terveydenhuollon hoitoketjut vihdoinkin kuntoon. Suomen lääkärilehti,1999:35, s.4404-4406
-Heikkilä, Marjatta: Lonkkamurtumapotilaan hoito- ja palveluketju. Sairaanhoitaja 1998:8, s. 24-27.
-Saarinen, Eija: Stopparilla on alaikäisten huumeidenkäyttäjien palveluketju omasta takaa. Sosiaaliturva 2001:3, 4-6.
-Meurman, Jukka H.: Suun terveydenhuollon hoitoketjut vihdoinkin kuntoon. Suomen hammaslääkärilehti 2000:5, s. 222...
Seuraavilta sivulta on syytä aloittaa ajankohtaisen aineiston tiedonhaku.
Tampereen kaupungin kotisivuilta Internetistä löytyy jonkin verran perustietoa matkailusta osoitteessa http://www.tampere.fi/tilastot/vsk.pdf
Siellä on tietoa lähinnä hotellien ja leirintäalueiden kapasiteetista, kävijämääristä ja käytöstä.
Samoin Matkailutoimiston sivuilta löytyy Tampereen Matkailustrategia
http://www.tampere.fi/matkailu/strate.pdf
Ainakin ao. strategia otsikon näyttävät lupaavilta aiheesi kannalta :
Pirkanmaan matkailun kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä, Matkailun taloudelliset vaikutukset,Matkailuorganisaatiot ja yhteistyöryhmät jne...
Tampereen elinkeinokeskuksen sivuilta löytyy linkityksenä Pirkanmaan talous - julkaisu, jossa on tietoa...
Sweet Valley High -kirjoja on tällä hetkellä julkaistu suomeksi 56 eri nimekettä, joista neljä on Sweet Valley -trillereitä. Alkuperäiskielellä kirjoja on monta sataa. Ei ole varmaa, käännetäänkö kaikki suomeksi. Francine Pascal, jonka nimi esiintyy suomennoksien kannessa, ei kirjoita kirjoja itse, vaan käyttää nk. haamukirjoittajia. USA:ssa sarjaan kuuluu kirjoja, joissa kerrotaan sarjan päähenkilöstä Elisabethista ja Jessicasta lapsina, sitten 12-vuotiaina, 16-vuotiaina ja lopuksi jo yliopistossa opiskelevina nuorina. Lisäksi sarjassa on ilmestynyt jopa tyttöjen sukulaisista kertovia kirjoja.
Pääkirjastossa käy n. 4000 asiakasta päivässä. Tilastotietoja kirjaston toiminnasta löytyy kirjaston kotisivulta http://www.lahti.fi/kirjasto/tilastotietoja_vuodelta_2004.htm
Lähikirjastoa (aikaisemmin sivukirjastoa) käytetään nimityksenä pääkirjaston alaiselle kiinteälle kirjastolle. Sivukirjastoa ei nykyinen kirjastolainsäädäntö enää tunne.
Lainausasemista puhuttaessa on kyse ns. kevennetyistä palveluista. Lainausasemaa voi hoitaa myös henkilö, joka ei ole saanut kirjastokoulutusta.
Nämä tiedot sisältyvät Maija-Liisa Mäkelän ja Hilkka Oravan teokseen Kirjastotoimen taskutieto (1990).
