On mahdollista, että kustantajalla on vielä kirjailijan yhteystiedot, vaikka tämä ei olisi aikoihin julkaissutkaan mitään. Jos yhteystiedot eivät ole muuttuneet, kustantajan kautta saattaisi saada viestiä kirjailijalle. Kannattaa koettaa kysyä asiaa Otavalta. Otavan kustannuspuolesta vastaavien henkilöiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/otayhteytta/yhteystiedot/fi_FI/yleisen_kirjallisuud….
Jos kustantajan kautta ei tärppää, voi kirjailijaa koettaa saada kiinni perinteisemmillä keinoilla, esimerkiksi numerotiedustelusta. Tuo nimi tuskin on kovin yleinen, joten ainakaan kovin montaa Leena Walleniusta ei varmastikaan ole olemassa. Toivottavasti kirjailija on vielä tavoitettavissa ja ilahtuu, että joku vielä muistaa hänen...
Merja Jalon Ponitalli vaarassa -kirjassa käydään tekemässä hevoskauppoja ravitallilla. Nimeltä tulevat mainituksi vain hevoset Valerie, Little Sun ja Hurra, josta kaupat tehdään.
Lisbethin oikea nimi on Elisabeth Mesterton ja hän asuu nykyisin Tanskassa Kööpenhaminan lähettyvillä. Hänen yhtyeensä kulki silloin nimellä Lisbeth ja Medium. Ennen Mediumia säestävänä yhtyeenä Lisbethillä on ollut mm. Power Clan. Tämä Lisbeth on levyttänyt 1969 Columbia-levymerkille singlen, jossa kappaleina Boom bang a bang ja Äitisi tietää sen. Tiedot on saatu suoraan Medium-yhtyeen säestäjältä
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (2012) kuhilas on pellolle toistensa nojaan pystytettyjen viljalyhteiden keko. Kielitoimiston sanakirja perustuu Kotimaisten kielten keskuksessa ylläpidettävään nykysuomen tietokantaan.
Tässä tapauksessa on ilmeisesti kyse kirjailijan halusta käyttää epätavallista ilmaisua.
Helmet-kirjastoissa on varsin paljon italiankielisiä lastenkirjoja. Saat niistä luettelon Helmetin tarkennetusta hausta näin: kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus, valitse aineistoksi kirja, kokoelmiksi lastenkirjat ja kaunokirjat ja kieleksi italia. Alla linkki hakutulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20l…
Kirjastoissa on myös jonkin verran italiankielistä lastenmusiikkia. Helmet-hausta ne löytyvät näin: valitse hakusanaksi katkaistu hakusana italia*, aineistoksi cd-levy, kokoelmaksi lasten kokoelma ja kieleksi italia. Joukossa on mukana myös joitakin useita kieliä sisältäviä levyjä. Alla linkki tulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28italia*%20-%C3%A4%C3%A4n…
Varaamalla...
Suhteellinen vaalitapa on kirjattu Suomen perustuslakiin ja vaalilakiin (2.10.1998/714).
Suhteellinen vaalitapa otettiin Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Vaalitapoja vertaillut toimikunta totesi vähemmistöjen äänen pääsevän siinä paremmin esiin, mikä tukisi yhteiskunnallista vakautta. Vaalitavan uskottiin myös edistävän äänestysaktiivisuutta ja sopivan hyvin Suomen kaksikieilisiin oloihin.
Vaalien paikkajako määräytyy puolueen tai valtsijayhdistyksen vaalipiirissä saaman kokonaisäänimäärän sekä henkilökohtaisten äänimäärien tuottamien vertailulukujen perusteella. Tällöin ääni ei mene hukkaan vaikka oma ehdokas ei menisikään läpi. Järjestelmää on silti arvosteltu siitä, että vähäväkisissä vaalipiireissä...
Kirjastoihin kyllä otetaan TET-harjoittelijoita. Ota suoraan yhteys kirjastoon, mihin haluaisit mennä työharjoittelusi tekemään. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät netistä https://www.helmet.fi/fi-FI.
Kirjastot ottivat keväällä käyttöön valtakunnallisen E-Kirjaston, se korvaa aiemmin käytössä olleet Ellibs- ja Overdrive-e-kirjapalvelut sekä etäkäyttöisen ePress-aikakauslehtipalvelun. Palvelut ovat tähän asti toimineet rinnakkain, siis sekä uusi että palvelu ovat olleet käytössä, mutta vähitellen vanhat palvelut häviävät. Heinäkuun alussa ePress (aiemmin eMagz) poistui käytöstä. Jos haluat edelleenkin lukea kirjaston tarjoamia sähköisiä aikakauslehtiä, sinun täytyy ottaa käyttöön uusi E-Kirjasto -sovellus. Sovelluksen voi ladata älypuhelimelle tai tabletille sovelluskaupasta (AppStore tai Playkauppa). Kun olet ladannut sovelluksen, siihen täytyy kirjautua vahvaa tunnistusta käyttäen, käytännössä siis pankkitunnuksia tai...
Tieteellisen nimensä sähköankerias sai vasta sähkön keksimisen jälkeen. Sen varhaisin nimi (1764) ei kuitenkaan sisältänyt suoraa viittausta sähköön, vaan se kuvasi enemmänkin kalan antaman sähköiskun vaikutusta: Gymnotus tremulus. Sähkön eläimen nimeen toi itse Carl von Linné paria vuotta myöhemmin – 1766 siitä tuli Gymnotus electricus. Kokonaan omaan sukuunsa sähköankeriaan siirsi Theodore Gill vuonna 1864 (Electrophorus electricus).Suomen kielen sana sähkö on peräisin vuodelta 1845 (Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja). Varhaisin löytämäni suomenkielinen maininta sähköankeriaasta on tätä myöhäisemmältä ajalta, 1865 julkaistusta Edv. Ervastin suomentamasta Wilhelm Fredrik Palmbladin Geografian eli maantieteen oppikirjasta,...
Kokemäellä 1887 syntynyt Hilda Rintanen käytti kirjailijanimeä Elvi Mela. Häneltä on kaksi romaania: Helga (1920)ja Äyriälän emäntä (1930). Molemmat ovat kirjastomme Satakunta-kokoelmassa.
Suomi-Kiina sanakirjoissa on merkkien lisäksi kirjoitettu sanojen ääntämysasu latinalaisin kirjaimin. (nk.pinyin-translitteraatio). Sanat on järjestetty tämän ääntämysasun mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tiedossamme ei ole sellaista Suomi-Kiina sanakirjaa, josta kirjoitusmerkit olisi jätetty pois, sillä kiinan kielessä on useita samoin ääntyviä sanoja, joiden merkitys kirjoitetussa tekstissä selviää kirjoitusmerkin avulla.
HelMet-tietokannasta löytyvät Suomi-Kiina sanakirjat:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-kiina+sanakirjat+and+not…
Aira Samulinin elämästä kertovat teokset Soturi ja sunnuntailapsi (WSOY 1987) sekä Auringonpimennys (WSOY 1989) ovat ilmestyneet yhteisniteenä tänä vuonna. Kirjojen ajantasaisen saatavuuden voitte tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Tätä vastausta kirjoitettaessa uusinta painosta on mm. hyllyssä Tampereen pääkirjasto Metsossa, Lentävänniemen sekä Peltolammin kirjastossa.
Mikäli teillä on kirjastonkorttiinne hankittuna nelinumeroinen tunnusluku, voitte halutessanne tehdä varauksen PIKI-verkkokirjastomme kautta myös hyllyssä olevaan aineistoon ja saada etsimänne teoksen kuljettetuksi siihen kirjastoon, mikä on Teitä lähinnä.
Lisätietoa varauksen tekemisestä sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/...
Nuottikokoelmassa Best of Metallica (1997), (julkaisutiedot: Port Chester: Cherry Lane Music, Milwaukee: Hal Leonard) on kysymäsi kappale sekä nuotit kosketinsoittimille.
Kyseessä on tosiaan Isaac Asimovin vuonna 1941 kirjoittama novelli "Yö saapuu". Vuonna 1990 Asimov laajensi novellinsa romaaniksi apunaan kirjailija Robert Silverberg. Alkuperäisnovelli on sijoitettu romaanin keskivaiheille. Romaani löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lisäksi kirjastoista saa scifi-novellien kokoelmateosta "A science fiction omnibus" sekä "The science fiction hall of fame. Volume one : 1929-1964". Molemmista novelli löytyy englanniksi nimellä "Nightfall". Novellia voi etsiä myös suomenkielisistä kokoelmista, mutta valitettavasti niitä ei ole asiasanoitettu riittävästi, jotta pystyisin sanomaan, mistä sitä löytyy. Joka tapauksessa novelli löytyy yllä mainitusta romaanista "Yö saapuu".
Tarina Miska-karhusta on venäläinen kansansatu. Yhden vanhan kuvakirjaversion siitä onnistuin löytämään. Ingeborg Meyer-Reyn kuvittamasta saksankielisestä Mischka, der Bär -kirjasta julkaistiin vuonna 1969 suomenkielinen laitos nimellä Miska-karhu.
Kirjassa mummo elelee mökissään lastenlastensa Darjan ja Marjan kanssa. Miska-karhu sieppaa tytöt yksitellen taloonsa piioiksi, mutta heidän onnistuu paeta takaisin isoäitinsä luo.
Pyhän Henrikin sekvenssin (Sequentia Sancti Henrici) suomennos löytyy ainakin CD-levyyn "Kanssamme on Jumala : kolmen kirkon liturgisia lauluja" liittyvästä tekstiliitteestä. Levyn on julkaissut Oulun Ortodoksinen Hiippakuntakuoro vuonna 1995. Tekstiliitteessä mainitaan, että teksteistä ovat vastanneet Tatjana Heikkilä, Tatjana Ihatsu ja Malcolm Hicks, mutta valitettavasti sitä ei ole mainittu, kuka on suomentanut kyseisen tekstin.
Saatte suomennoksen sähköpostiinne.
https://finna.fi
Kanssamme on Jumala : kolmen kirkon liturgisia lauluja (Oulun Ortodoksinen Hiippakuntakuoro, 1995)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vanhoissa teksteissä esiintyvä lyhenne s.t.s. merktsee suunnillen samaa kuin "toisin sanoen" tai "se on" tai "se tarkoittaa sitä, että...". Sananmukaisesti se on lyhenne ilmaisusta "se tahtoo sanoa".
S.t.s. ja muita vanhoja lyhenteitä on selitetty vuonna 1850 julkaistussa aapisessa "Lukemisen alku-oppi tahi Aapis-Kirja". Se on saatavissa digitoituna Kansalliskirjaston Doria-arkistosta. Selityksiä on PDF-dokumentin sivulla 9, kappaleessa Sanain lyhennykset (§ 26). Aapisen vanhassa kirjaintyylissä pikku-s näyttää hieman f-kirjaimelta.
Linkki pdf-dokumenttiin Doria-arkistossa
