Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyvät Meidän talon ja Kotiteollisuuden numerot. Talomestaria ei kokoelmista löydy, mutta sen numeroita voi tarvittaessa tilata kaukolainaan tai kopiot artikkelista.
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta, uusimmasta päästä on Rakennustiedon vuonna 2008 kustantama Saunan suunnittelu, josta myös löytyy ohjeita lauteiden rakentamiseen.
Kirjastosta löytyy myös RT-kortisto, josta löytyy ohjeet saunan lauteisiin (RT- 91-10469)
Suomksi tuo kirja siis on nimeltään 'Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville' ja sitä on tilattu HelMet-kirjastoihin 4.10.2009. Mitään tarkkaa aikaa en pysty ennustamaan, koska se hankintaosastollemme tulee ja sitä kautta kirjastoihin pienellä viiveellä, mutta arvelisin, että ihan lähiaikoina. Kannattaa katsella HelMet:n uutuuslistoja ahkerasti tai kokeilla haku aina silloin tällöin.
Yksinäisyyttä käsitellään melko monessakin suomalaisessa kirjassa. Useimmissa näistä se on taustalla vaikuttava olosuhde tai ohimenevä vaihe eikä varsinaisesti kirjan pääaihe.
Kokosin tähän kuitenkin joitakin kirjoja, joissa yksinäisyyden voisi sanoa olevan keskeinen teema:
- Rimminen, Mikko: Nenäpäivä, 2010
- Holopainen, Anu: Ilmeetön mies, 2010
- Nevanlinna, Arne: Marie, 2008
- Rimminen, Mikko: Pölkky, 2007
- Haahtela, Joel: Perhoskerääjä, 2006
- Hotakainen, Kari: Huolimattomat, 2006
- Levola, Lauri: Pimeä tavarajuna : novelleja, 2006
- Sahlberg, Asko: Pimeän ääni, 2000
- Sinervo, Helena: Runoilijan talossa, 2004
- Kejonen, Rauha: Toisenlainen elämä, 2004
- Niemi, Marjo: Juostu maa, 2004
- Haahtela, Joel: Elena : pienoisromaani, 2003
-...
Latinakielisiä sananlaskuja ja fraaseja löytyy helpostikin, esim. kirjassa Veni, vidi, vici (2001) on hupaisia lauseita nykyaikaan sovellettuna ja osa niistä on matkailuaiheisiakin. Pekka Tuomiston O tempora, o mores: vallatonta latinaa (2002) sisältää sanontoja kaikenlaisista aiheista, joukosta voi etsiä matkailuun soveltuvia.
Pieni vihkonen Latinaa matkailijoille (1994) sisältää uuslatinan sanoja ja lauseita nykymatkailijalle. Edellyttää kyllä alkeiden osaamista.
Arabiankielisiä sanontoja saattaisi löytyä uudesta Elias Harbin kirjasta Suomi-arabia matkakieliopas (2013), muuten arabiaksi on enimmäkseen vain kaunokirjallisuutta ja kielen oppimateriaaleja.
Irvine Welshin teosta Skagboys vuodelta 2012 ei ole suomennettu. Kustannusosakeyhtiö Otavasta, joka on kustantanut Welshin teosten tähänastiset suomennokset, kerrottiin, että näillä näkymin Otava ei ole julkaisemassa Skagboys-romaanin suomennosta.
https://finna.fi
Kustannusosakeyhtiö Otava
http://www.irvinewelsh.net/books/info/?t=Skagboys
Oulun lukioiden ja yläasteiden yhteystietoja ja linkkejä koulujen
kotisivuille löytyy osoitteesta http://www.edu.ouka.fi/opvir/kouluoulu.htm. Samalle sivulle voisi löytää myös Oulun kaupungin kotisivulta (www.ouka.fi) seuraamalla Koulut-linkkiä.
Kysymykseen ei löytynyt suoraa vastausta mistään kirjasta, ja otin yhteyttä erääseen biologiin. Hänen mukaansa lehtiä on ehdottomasti enemmän kuin muurahaisia. Hän perusteli vastaustaan ekologian perussäännöllä, jonka mukaan tuottajien määrä on aina suurempi kuin kuluttajien. Näin on muurahaistenkin kohdalla, siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä elävien muurahaisten yhteenlaskettu massa on suunnilleen sama tai hiukan suurempi kuin nyt elävien ihmisten massa!
Hiukan samantyyppisiä kysymyksiä pohditaan Sakari Mäkelän kirjassa "Onko pisara pyöreä ja kuu keltainen - tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä" ja Martyn M. Goldwynin teoksessa "Kuinka kärpänen kävelee katossa ja muita kiperiä kysymyksiä".
Hakemalla pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi sanoilla 'asunto-osakeyhtiöt' ja 'isännöisijät' löytyvät esim. teokset:
- Arjasmaa: Toimiva hallitus. Asunto-osakeyhtiön hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuu. Kiinteistöalan kustannus 2002.
- Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelo. Kiinteistöalan kustannus 2002.
- Ingman: Tehokas isännöitsijä. Kiinteistöalan kustannus 2002.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät myös tietokannasta.
Näiltä tanskalaisilta sivuilta löytyy tietoa arkkitehdistä ja hänen töistään. Valitettavasti sivut ovat osittain keskeneräiset.
http://www.utzon.dk/
Perustiedot Utzonista löytyvät myös täältä
http://www.greatbuildings.com/architects/Jorn_Utzon.html
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta http://www.helmet.fi löytyy useita tanskalaista arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoja hakusanoilla: arkkitehtuuri, tanska
Musiikkitietosanakirjojen kirjallisuusluettelot mainitsevat lähinnä yleisiä kirkkomusiikki- ja liturgiahistorian teoksia. Englanninkielisiä kirjoja löytyisi ainakin kaksi: ///Alec Robertsonin 'Requiem : music for mourning and consolation'. - 1968 ja myöh. p./// ja Robert Chasen ///Dies irae : a guide to requiem music. - 2003///. Edellistä kirjaa on ainakin tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan mukaan Suomen kirjastoissa. Chasen teoksesta saa lisätietoja kustantajan (Scarecrow press) nettisivulta http://www.scarecrowpress.com/Catalog/.
Seuraavat nettisivut lienevätkin Teille jo tuttuja: http://www.requiemsurvey.org/ ja http://requiemonline.tripod.com/.
Etsimme aiheesta tietoa useista eri lähteistä, mutta valitettavasti emme suoraan löytäneet vastausta kysymykseen "symposium-aiheisesta figuuriryhmästä". Löysimme kuitenkin muutamia kirjoja, joissa ehkä on tietoa aiheesta.
Oulaisten kaupunginkirjastossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Maailmantaiteen kirjasto: Kreikan ja Rooman taide.
Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1996.
Harris, Nathaniel:
Antiikin Kreikka.
Jyväskylä ; Helsinki : Gummerus, 2001
Helsingin yliopiston kirjastossa olisivat seuraavat julkaisut, joita voi kysyä kaukolainoiksi oman kirjaston kautta:
Tuukkanen, Tiina:
Antiikin mustakuvioista ja mustaa keramiikkaa suomalaisista kokoelmista.
Helsinki : Helsingin yliopisto , 1996
Pro gradu -työ , Taidehistoria
Boardman, John
Athenian...
Suomalaista kirjailijatietoa löytyy Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi, lastenkirjallisuudesta Kirjasammosta löytyvän tiedon lisäksi Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/. Heidän kirjastostaan voi myös kysyä neuvoa, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta.
Kirjallisuuden tekijäoikeuksista ja käyttöluvista voi kysyä Sanastosta, https://www.sanasto.fi/. Valmista listaa tekijänoikeudesta vapaista kirjailijoista ei löytynyt.
Uusi Aura lehden kaikki numerot löytyvät mikrofilmattuina Turun kaupunginkirjaston Pääkirjastosta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=cpdue&previd=avlib&sesid=1208…
Mikrofilmilukulaitteen käyttämistä varten tulee varata etukäteen aika numerosta: puh. 262 0621
Mikrofilmin saa käyttöönsä aikaisintaan seuraavana arkipäivänä klo 10.00.
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=57922
Löysin HelMet-verkkokirjastosta nimekkeen Dolls' houses (1983), jonka asiasanoihin lukeutuu arkkitehtuurikilpailut. Olisikohan tämä kaipaamasi opus? Teoksen on toimittanut edesmennyt brittiarkkitehti Andreas Papadakis. Ikävä kyllä teosta ei enää ole saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista, vaikka nimekkeen tietue löytyy yhä verkkokirjastostamme.
http://www.helmet.fi/record=b1018336~S9*fin
Sen sijaan kirjan voi tilata kaukolainana esimerkiksi Pirkanmaalta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=docis&previd=fullt&sesid=1234524…
Kaukolainalomake Espoon kaupunginkirjaston nettisivuilla:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Voi olla. Esimerkiksi kaksikielisen perheen sukunimi voi olla peräisin suomenkieliseltä isältä ja äidinkieli ruotsinkieliseltä äidiltä. Sukunimi saattaa olla myös peräisin joltakin sukupolvien takaiselta suomenkieliseltä haaralta, vaikka koko perhe olisikin nykyään ruotsinkielinen.
Sukunimi ei välttämättä kerro mitään edes suvun aiemmasta äidinkielestä. Suomen nykyinen sukunimikäytäntö on varsin nuori. 1600-luvulla suomenkielisen miehen siirtyessä esim. sotilaaksi tai käsityöläiseksi saattoi myös nimi muuttua ruotsin- tai vieraskieliseksi.
1900-luvun alussa taas monet ruotsinkieliset suomensivat sukunimensä. Tämä liittyi fennomania-nimiseen liikkeeseen, jonka tarkoituksena oli saada suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa.
Tässä...
Emme tarkkaile asiakkaiden lainaamista. Asiakastiedoissa ei käydä tarpeettomasti, mikäli asiakastiedot eivät ole muuttuneet tms. Lainaushistoria ei tallennu pysyvästi tietokantaan.
Jos lainat ovat myöhässä, tulostuvat muistutukset myöhässä olevista lainoista koneellisesti. Vaski-kirjastoissa kirjasto lähettää ensimmäisen muistutuksen myöhässä olevasta aineistosta viikon kuluttua eräpäivästä. Varatusta aineistosta lähetetään muistutus jo eräpäivän jälkeisenä päivänä. Toinen muistutus lähetetään kolmen viikon kuluttua eräpäivästä.
Asiakkaalla voi kerrallaan olla korkeintaan 50 lainaa ja DVD-levyjä voi olla kerralla korkeintaan 10 (sisältyvät 50 lainaan). Jälleen lainausautomaatti ilmoittaa koneellisesti, ettei enempää lainoja saa olla tällä...
Kyseessä voisi olla Britta-Lisa Joutsenen kirja Kissa soitti ovikelloa. Se on julkaistu Lasten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1967 ja siinä on 132 sivua. Juonitiivistelmä kuuluu seuraavasti: "8-vuotias Eki on koulun jälkeen yksin kotona kun puhuva kissa Mii-Au soittaa ovikelloa. Kissa jää asumaan perheeseen, mutta vain lapset ymmärtävät sen puhetta. Mii-Aun seurassa Ekin itseluottamus kasvaa ja hän huomaa osaavansa monia asioita."
Esimerkiksi alla olevissa lastenkirjoissa on aiheena teatteri tai sirkus. Lisää löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Satumetso-sivuston haulla:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/satumetso
- Muusan ja Maestron teatteriseikkailu / Kirkkopelto Katri
- Hertta leikkii nukketeatteria / Veittikoski Niina
- Pekka Töpöhäntä teatterissa / Knutsson Gösta
- Vartiainen ja kovaääninen kuiskaaja / Nuotio Eppu
- Vaarallinen juhannus / Tove Jansson
- Sirkusnorsu Rani / Dolan, Penny
- Miina ja Manu sirkuksessa / Koivisto Jari
- Sirkus saapuu kirjastoon / Majaluoma Markus
- Sointulan lasten ja Minnan syysseikkailu / Numelin, Kristiina, Lehtonen Annemari
- Dumbo
- Tyttö ja valkoinen hevonen (Kuuluu teokseen: Laulajainen, Leena. - Tulen ja jään saari)
-...
Ei valitettavasti löytynyt tietoa tästä laulusta. Kaarina Helakisa on kirjoittanut laulun Maailma on omena, jossa sanotaan mm. näin:
"Jokaisella on omena ja omena on kuin maailma, pallo kuperanpullea…", mutta tämä tuskin on oikea laulu, kun hedelmäkin on väärä.
Laila Kinnuselta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista useita CD-levyjä. Voit katsoa niiden saatavuustietoja Plussa-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Valitse ensin kunta ja sitten tarkennettu haku. Valitse tekijäksi Kinnunen Laila ja näytä-kohtaan voit valita haluamasi aineistotyypin, esim. näytä vain CD-levyjä. Myös saatavuustiedot ovat nähtävissä.
Esim. cd-levy 'Muistojen Laila: Laila Kinnusen levytyksiä 1957-1968' kuuluu Helsingissä mm. Etelä-Haagan, Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Käpylän, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pohjois-Haagan, Pukinmäen, pääkirjaston, Rikhardinkadun, Roihuvuoren, Suutarilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastojen kokoelmiin.
