Kirjastoauto luokitellaan ajoneuvolainsäädännön mukaan kuorma-autoksi (luokan N2 tai N3 ajoneuvoksi). Muutama vuosi sitten Suomen kirjastoseurassa ajettiin kirjastoautoille vapautusta ajoneuvoverosta, mutta se ei johtanut muutoksiin lainsäädännössä:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot?modeyksi=yksi&t…
Suomessa kirjastoauto rakennetaan kuorma-auton alustalle ja suoraan kirjastoautoksi. Tavallisesta linja-autosta kirjastoauto eroaa myös esim. siten, että siinä ei ole sivuilla ikkunoita.
Mahdollisuudesta muutoskatsastukseen kannattaa kysyä Ajoneuvohallintokeskuksesta:
http://www.ake.fi/AKE/Katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/Katsastus+ja+yksit…
Hain vastausta kysymykseesi erilaisista Vaasan historiakirjoista sekä 1920-luvun osoite- ja puhelinluetteloista. 1920-luvun osoitekirjoissa mainitaan kansakoulujen ja oppikoulujen lisäksi kaupungissa olleen seuraavat oppilaitokset: Vaasan kauppakoulu (suom. ja ruots.), Vaasan teollisuuskoulu, Kauppa-apulaiskoulu, Vaasan käytännöllinen naisopisto, Vaasan kotitalouskoulu, Ruots. pikkukouluopettajarseminaari ja suomalaisia ja ruotsalaisia valmistavia kouluja 3 kpl. Moni näistä oppilaitoksista oli varmasti tarkoitettu kansakoulun suorittaneille.
Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli ylemmän kansakoulun oppimäärä tai "vastaavat tiedot". Opettajarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen. Vaasan teollisuuskoulussa opetettiin yleisten...
Hei, kiitos tarjouksesta, kirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia. Tässä lisätietoa:http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lahjoitukset. Hyväkuntoiset Aku Ankka-taskukirjat otetaan siis mielellään vastaan.
"Katajainen (aidan)seiväs kestää miehen iän" on suomalainen sananlasku. Vanha kansa tiesi katajapuun hyvin sitkeäksi ja kestäväksi. Katajaiset aidanseipäät kestivät viisi kertaa pidempään kuin kuusesta tehdyt, kokonaisen ihmisiän.
On toki mahdollista, että joku runoilijakin on tätä ajatusta työssään hyödyntänyt. Valitettavasti en kuitenkaan onnistunut löytämään yhtään runoa, joka sisältäisi tällaisen säkeen.
Kirjallisuutta:
Hendrik Relve, Puiden juurilla : puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä. Atena, 2002
Espoon kirjastoista ainakin Sellon kirjastossa on tällainen leikkuri. Joissakin muissakin Espoon kirjastoissa on leikkuri, jonka saa käyttöönsä pyytämällä. Kysele lähikirjastostasi.
Suuri suomalainen kirjakerho ei näyttäisi julkaisseen kirjoista enää omia painoksia vuoden 2004 jälkeen. Yleisellä tasolla tuollaisilla vanhemmilla kirjoilla ei ole välttämättä enää kovin paljon kysyntää kirjastossa. Siksi kirjoja ei ehkä oteta vastaan lahjoituksina. Hyllytila on rajallista, ja siksi ei ole mahdollista pitää paljonkaan sellaisia kirjoja, joita kukaan ei pitkiin aikoihin lainaa.
On vaikea ottaa tarkemmin kantaa juuri tähän tapaukseen, koska en tiedä, mistä kirjastosta on kyse. Voi toki olla, että kirjastossa ajatellaan, että huonossa kunnossa oleva kirja kohta poistetaan, ja jos sillä on ollut vähän kysyntää, ei kannata ottaa tilalle uutta kappaletta, joka jouduttaisiin muovittamaan ja muuten käsittelemään lainauskuntoon ja...
Ylen uutisessa osoitteessa http://yle.fi/uutiset/neuloitko_villasukat_myyntiin_verottaja_voi_puutt… Verohallinnon asiantuntija toteaa, ettei yhden tai kahden sukkaparin myymisestä vuodessa synny käytännössä verotettavaa tuloa niin paljon, että sitä tarvitsisi ilmoittaa. Jos tuloja on enemmän, ne kirjattaisiin ylös, niistä vähennettäisiin kulut (kuten langat) ja jäljelle jäävä voitto merkittäisiin esitäytettyyn veroilmoitukseen. Toki jos voittoa ei synny, ei synny myöskään verotettavaa tuloa.
Käsittääkseni siis maksettavan veron määrä riippuu muista tuloista, jotka on verokorttiin kirjattu, joten sen osuutta myydystä sukkaparista ei pysty suoraan sanomaan. Veroprosenttilaskurilla osoitteessa http://prosentti.vero.fi/VPL2016/Sivut/...
Pieni värikuva suvun vaakunasta löytyy teoksesta "Finlands ridderskaps och adels vapenbok" vuodelta 1889. Teos löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Kirjaa voi tutkia vain kirjastossa. Varastostamme löytyy myös Cronstedtin elämäkerta "Odelberg: Viceamiral Carl Olof Cronstedt", josta en vaakunan tarinaa pikaisella selailulla löytänyt. Teoksesta "Finlands adels kalender" 1998 löytyy mustavalkoinen kuva vaakunasta ja tiedot suvun nykyisistä jäsenistä, jotka varmasti tietävät jotain vaakunan taustasta.
Hirvi (Alces alces) on hevosen kokoinen eläin, jolla on suuri ja pitkulainen pää, kyömy turpa ja liikkuva, pitkälle alas lerpattava ylähuuli. (Puschmann: Sorkkaeläimet 1990).
Hirvestä saat enemmän tietoa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Valitse Pikahaku, sen jälkeen pudotusvalikosta kohta asiasana, jona voit käyttää sanaa hirvi. Tuloksena saat hirveä käsittelevää aineistoa, jota voit lainata.
Alankomaissa avattiin väestörekisteri, burgerlijke stand 1811 ranskalaisen hallinnon aikaan http://www.historien.nl/burgerlijke-stand-wordt-ingevoerd/. Tähän rekisteröitiin väestön tiedot, syntymät, avioliitot ja myös nimet. Nimiä oli ollut aiemminkin eikä sukunimijärjestelmä syntynyt tällöin, mutta tuohon aikaan syntyi paljon uusia sukunimiä. Alankomaalaisista sukunimistä löytyy lähteitä, mutta ne ovat pääosin hollanninkielisi, tämä sukunimipankki toimii osittain myös englanniksi https://www.cbgfamilienamen.nl/nfb/.
Esimerkiksi seuraavissa artikkeleissa kuvataan sukunimiä De naammythe van Napoleon http://www.naamkunde.net/?page_id=162, De geschiedenis van de achternaam http://www.historien.nl/de-...
Ihminen, joka käyttää sanontaa voi olla hyvin varma itsestään ja siitä, että tietää tulevien tapahtumien kulun tai hän vain haluaa korostaa mielipiteensä painokkuutta.
Varmaan aika useinkin käy niin, että ihminen ennakoi asioita väärin tai pessimistisemmin kuin lopulta tapahtuu.
Toisaalta ihmisen muisti muokkautuu monesti tapahtumia vastaavaksi."Tutkijat ovat jo pitkään olleet yksimielisiä siitä, että muisti ei ole kopiokone vaan tarinankertoja. Mielikuva aivoissa sijaitsevasta arkistosta, jossa muistot ovat omissa lokeroissaan kauniisti aikajärjestyksessä, on harhaanjohtava, sillä tosiasiassa muistot ovat murenina hermoverkostoissa, ja ne ikään kuin kootaan aina uudestaan, kun ne palautetaan mieleen. Ne myös muuttuvat ajan myötä,...
Raamatun mukaan (1. Mooseksen kirja 7:7) Nooan arkissa oli vedenpaisumuksen aikaan kahdeksan ihmistä. He olivat Nooa ja hänen vaimonsa sekä heidän kolme poikaansa Seem, Haam ja Jaafet vaimoineen.Arkissa olleita neljää naista ei Raamatussa nimetä lainkaan, mutta Raamatun ulkopuolisissa lähteissä heillä on useita eri nimiä. Artikkelissaan “The One Hundred and Three Names of Noah's Wife” (Speculum 1941 16:4, 426-452) Francis Utley listasi kaikkiaan 103 nimeä Nooan vaimolle eri lähteistä.Esimerkiksi Riemuvuosien kirjan mukaan Nooan vaimon nimi oli Emzara, Seemin vaimon Sedeqetelebab, Haamin vaimon Ne’elatama’uk ja Jaafetin vaimon Adataneses. Riemuvuosien kirja on yksi apokryfisista kirjoista eli juutalaisista tai alkukristillisistä...
Spede Pasasen ohjaama elokuva Pähkähullu Suomi , 1967, vaikuttaisi aiheensa puolesta mahdolliselta elokuvalta. Elokuvan kuvauspaikkoina on ollut mm. Lauttasaari ja Tapiola. Varsinaista mainintaa vesitornista ei kuitenkaan löytynyt.
Lähde: Suomen kansallisfilmografia, osa 7, 1962 –1970, Suomen elokuva-arkisto, 1998.
Lisätietoja voi kysä Suomen elokuva-arkiston kirjastosta:
http://www.sea.fi/kirjasto/
Tietoa Spede Pasasesta ja hänen tuotannostaan:
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede_filmo.html
Kirjaston kokoelmista voi hakea lehdistön historiasta valitsemalla hakuehdoiksi asiasanat lehdistö ja historia. Suomen lehdistön historiasta on olemassa Päiviö Tommilan kymmenosainen suurteos Suomen lehdistön historia. Suppeampia teoksia on esim.:
Tommila, Päiviö : Sanomia kaikille : Suomen lehdistön historia, 1998.
Joukkoviestintä Suomessa, 1994
Yleistä lehdistön historiaa löytyy kirjasta
Torvinen, Taimi : Ulkomaisen lehdistön historia, 1982
ja viestinnän historiaa yleensä kirjassa
Media muuttuu : viestintä savitauluista kotisivuihin, 2002.
Tiedotusopin peruskurssin etäopiskeluaineistoon http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/tiedotusoppi/j… sisältyy sanomalehdistön historia.
Tässä eräs luettelo lapsen sairautta käsittelevistä elämäkertakirjoista. Ahoinpelto, Pälvi: Pikku Heini, Brunson, Nancy M.: Poikani elää, Lund, Doris: Eric, Mitson, Eileen N.: Tuolle puolen varjojen, Oldham, Carol: Lainattu lapsi, Rajanummi, Vieno: Jätä ovi auki, Santala, Risto: Pieni astia Pyhässä maassa, Setälä, Salme: Kirjoitan pojalleni, Weber, C.W.: Nuori voittaja, Zorza, Victor: Inhimillinen kuolema. kirjoja löytyy varmasti enemmänkin, kannattaa kääntyä kirjastosi henkilökunnan puoleen.
Mikäli tarkoitat nimenomaan uuden ajan, eli renessanssin ja sen jälkeisen ajan filosofeja, niin sinun kanttaa tutustua filosofian historian yleisteoksiin kuten esim.
Russell: ”Länsimaisen filosofian historia” tai ”The Cambridge Dictionary of Philosophy”.
Kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Derrida: ”Platonin apteekki ja muita kirjoituksia”,
Itkonen: ”Kirjoituksia kielitieteestä, filosofiasta, historiasta ja politiikassa”,
Gadamer: ”Hermeneutiikka: ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa”.
Ajattelu, kieli, merkitys : analyyttisen filosofian avainkirjoituksia / Panu Raatikainen (toim.).
Saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Voit etsiä yllämainitusta tietokannasta lisää teoksia asiasanoilla ”filosofia”, ”kieli”, ”...
Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista annettiin Suomessa vuonna 1944. Siihen kuului siirtymäkausi vuoteen 1949, ja tämän jälkeen kaikissa kunnissa oli oltava sekä äitiys- että lastenneuvola.
Äitiysneuvontaa ja -neuvoloita olivat kuitenkin jo aiemmin järjestäneet yleishyödylliset yhdistykset, kuten Suomen Punainen risti ja Manneheimin lastensuojeluliitto. Viimeksi mainitun Tampereen osasto perustettiin vuonna 1921, ja lasten neuvolatyö käynnistyi niinikään 20-luvulla. Raskaana olevien äitien vastaanotot aloitettiin vuonna 1927. MLL:n neuvolat siirtyivät myöhemmin kaupungin ylläpitämiksi.
Lähteet ja lisätietoja:
Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston historiikki: http://www.mll-tre.fi/toiminta/historia.html
Arno...
Sitaatti löytyy suomennettuna Seneca, Tutkielmia ja kirjeitä -käännöksestä, suomentaja on J. A. Hollo, WSOY 1964. Lause löytyy tutkielmasta Onnellisesta elämästä, sivulta 101 ja kuuluu seuraavasti: Missä ikinä on ihminen, siinä on tilaisuutta tehdä hyvää. Alkuperäinen latinankielinen lause kuuluu: ubicumque homo est, ibi benefici locus est.
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen...
