Suomessa tornadoja kutsutaan trombeiksi. Niitä esiintyy jo Suomessa, mutta ne eivät ole yleensä kovin voimakkaita. Ilmaston lämpeneminen tekee niistä yleisempiä, koska myös ukkoset yleistyvät.
Lähteet ja lisätietoja
Ilmatieteen laitos: Trombit: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trombit
Ilmatieteen laitos: Trombit Suomessa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trombit-suomessa
Yle: Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain https://yle.fi/a/3-6092830
Yle: Nyt voi olla hyvä aika trombibongaukseen, suurin osa jää kokonaan havaitsematta https://yle.fi/a/3-12515148
Löydät tiedon Internetin kautta näin: valitse kirjaston etusivulta linkkki Kirjat ja muu aineisto (osoite on http://www.libplussa.fi). Valitse Helsinki. Koska valmiiksi on valittuna kohta "Nimeke", voit vain kirjoittaa hakuruutuun kirjan nimen, Aavelinnan arvoitus. Klikkaa vielä painiketta Hae.
Saat esiin kirjan tiedot ja niiden alapuolella on linkki, josta saatavuustiedot löytyvät. Jos kirja on vapaana jossakin kirjastossa, voit soittaa sinne ja pyytää lähettämään lähimpään kirjastoon. Kirjastojen puhelinnumerot löydät myös kirjaston etusivulta, linkistä Kirjaston toimipisteet / yhteystiedot lyhyesti.
Tässä esimerkkejä tivoli- ja huvipuistoaiheisesta kirjallisuudesta:
Hirn, Sven: Kaiken kansan huvit--tivolitoimintaamme 1800-luvulla / Sven Hirn. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hki, 1986
Jäppinen, Jussi: Päivä Linnanmäellä--A day at Linnanmäki / [kuvat, kuvatekstit ja taitto = photographs, captions and layout Jussi Jäppinen], [English translation Michael Wynne-Ellis].Otava, Helsingissä, 1990
Holopainen, Eeva-Kaarina: Linnanmäki 50 / Eeva-Kaarina Holopainen, [översättning = translation: Marianne Saarela, Marianne Saari]. Lasten päivän säätiö, [Helsinki], 2000
Mattila-Lahtinen, Lotta: Tivoliyhteisö Sariola--erään ammattiryhmän rakenne ja toiminta vuosina 1888-1978--Funfair Community Sariola--the structure and operation of a...
Useissa suurissa kirjastoissa on saksan- ja englanninkielisiä kirjoja ja äänikirjoja. Helsingissä on myös erikoiskirjasto, Helsingin saksalainen kirjasto. Tarkempia tietoja löydät Internetistä osoitteesta http://www.deutsche-bibliothek.org/wp/ .
Helsingin kaupunginkirjastossa Rikhardinkadun kirjastolla on suuri englanninkielisten kirjojen kokoelma. Amerikkalaista kirjallisuutta löydät myös American Resorce Centeristä, ks. tarkemmin http://www.usembassy.fi/arc.htm . Hyviä lukuhetkiä!
Näistä voisit aloittaa: Isä ja tyttö: Riikka Alaharjan teos Tom Tom Tom (1998), Monika Fagerholmin Diiva (1998) - Lähiölapsi: Korhonen, Riku: Kahden ja yhden yön tarinoita (2003. Latvala, Riitta: Tytöt (2001). Lisää aiheista löytyy kotimaista kaunokirjallisuutta esim. Sanojen aika -kirjallisuushakemistosta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI. Myös Lapin kirjaston sivulta http://lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku voit hakea esim. sanoilla isät, tytöt, luokka 84.2 ja kirja. Tai sanoilla lähiöt, luokka 84.2, kirja. Täältä löytyy ulkomaistakin kaunokirjallisuutta.
Vastauksia kysymyksiisi löydät Lahden kaupungin ja Lahden kaupunginkirjaston sivuilta internetistä. Lahden kaupunginkirjaston strategiasivuilta http://www.lahti.fi/kirjasto/KirjastostratFI.pdf löytyvät kirjaston toiminta-ajatus ja arvot, samoin sivulta http://www.lahti.fi/kirjasto/arvot.htm
Lahden kaupungin sivuilta http://www.lahti.fi/ Talous -linkin alta löytyy Lahden kaupungin talousarvio vuodelle 2005, jonka osiona Sivistystoimen sivut. Näihin sisältyvät kirjastotoimen painopistealueet, taloussuunnitelma vuosille 2005-2007 ja tunnusluvut. Painetussa muodossa nämä ovat kirjastossa saatavilla julkaisussa "Lahden kaupunki: talousarvio 2005: Taloussuunnitelma 2005-2007." (Luokassa 36.5105)
Olet ihan oikeassa siinä, että moniin ajankohtaisiin kysymyksiin on vaikeaa löytää vastausta kirjoista. Tässä tapauksessa voisit aivan hyvin ottaa yhteyttä katolisen kirkon tiedotuskeskukseen osoitteessa http://www.catholic.fi/. Ortodoksisen kirkon sivut löytyvät osoitteessa http://www.ort.fi/fi/index.php
Kirjallisuuttakin löytyy ja kirjoistahan voit tehdä kaukolainapyynnon ( ks. sivuhttp://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;5740 ).
Tässä muutama, ehkä sinua kiinnostava kirja ja lehtiartikkeli:
McGrath, Alister
Dawkinsin jumala : geenit, meemit ja elämän tarkoitus
Helsinki : Kirjapaja, 2006 ,
Wilson, Edward O.
Konsilienssi
Helsinki : Terra cognita, 2001
Human cloning : religious responses / Ronald Cole-Turner...
Vuorela on yleistynyt talonnimenä vasta 1800-luvulla. Varhaisimmat tiedot ovat Etelä-Pohjanmaalta. Talon nimestä Vuorela on siirtynyt tarkoittamaan myös asukkaita. Vuorelaksi on myös vaihdettu useita ruotsalaisia sukunimiä nimenmuutoissa. Kirjastoista löytyy nimikirjoja esim. Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, Uusi suomalainen nimikirja, joista voi tutkia aiheesta lisää.
Sonata Arctican kotisivuilta löytyy sanat bändin biiseihin, tässä linkki Shy-kappaleeseen: http://www.sonataarctica.info/index.php?lyrics-main&en&successor-lyrics…
Helmet http://www.helmet.fi antaa hakusanoilla "Jansson kuunnelmat" seuraavat Tove Janssonin tarinoiden pohjalta ideoidut äänitteet:
Muumilaakson tarinoita: Muumipappa kaipaa vaihtelua
Muumilaakson tarinoita: Niisku leijailee taivaalla
Muumilaakson tarinoita: Muumilaakson kevät
Sanojen aika -tietokanta antaa Janssonilta kuunnelman Gymnastiklärarens död, jota ei ole suomennettu.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Contemporary Authors -tietokanta antaa seuraavat tiedot Tove Janssonin kuunnelmista:
"Author of radio plays, including Lyssnerskan, 1976; Tio fo're fyra, 1977; author of two plays for children."
Tuo Lyssnerskan ei kyllä ole kuunnelma vaan novelli, suomennettuna Kuuntelija, joka löytyy Helmet-...
Nykyisestä kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi löydät helposti Tamperetta käsitteleviä kirjoja. Kirjoita etusivulla olevaan palkkiin kaunokirjallisuus Tampere. Sen jälkeen klikkaa tarkenna hakua, josta voit rajata materiaaliksi kirjat, samoin voit valita kielen. Painamalla palkkia hae, saat esille Tamperetta käsittelevät nimekkeet. Vai tarkoitatko HS:n kunnalliskirjastoa? Se löytyy täältä, http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/kirjat/kaupunkikirjasto/kansallis.ht… .
Hei!
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta näyttäisi löytyvän espanjankielisiä äänikirjoja yhteensä 17 nimekettä (löytyy siis kun laittaa hakusanaksi 'äänikirjat', valitsee aineistolajiksi 'CD-levy' ja kieleksi 'espanja'). Voit selailla listaa ja saatavuustietoja oheisesta linkistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%C3%A4%C3%A4nikirjat+&searchsc…
Hyvää kesää myös itsellesi!
Termiä kannattaa kysyä Käännöstoimisto Translatumin ilmaisesta kielioppi- ja termipalvelusta 'Kysy kielitohtorilta' : http://www.translatum.fi/index.php?id=4&gclid=COa1spTN3ZYCFQuT1QodYwhV3A
Täältä varmaan saat luotettavan käännöksen termille 'stickball'.
Helsingin kaupunginkirjaston avoimista työpaikoista, kesätöistä ja keikkatöistä löytyy tietoa osoitteista: http://www.helsingintyopaikat.fi/
Seure Oy http://www.seure.fi/ välittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvirastoihin, myös kirjastoihin (sivistysala), keikkatyöntekijöitä. Sivuilta löytyy myös kirjastoalan hakulomake.
Ilman koulutusta on vaikeaa päästä töihin. Helsingissä kaupunginkirjastoon keikkatöihin otettavilta edellytetään kirjastojärjestelmän käytön hallintaa.
Sitaatti löytyy suomennettuna Seneca, Tutkielmia ja kirjeitä -käännöksestä, suomentaja on J. A. Hollo, WSOY 1964. Lause löytyy tutkielmasta Onnellisesta elämästä, sivulta 101 ja kuuluu seuraavasti: Missä ikinä on ihminen, siinä on tilaisuutta tehdä hyvää. Alkuperäinen latinankielinen lause kuuluu: ubicumque homo est, ibi benefici locus est.
Runon sanat löytyvät kahdesta eri teoksesta:
1)Runotallenteelta "Vie sinne mun kaihoni", joka sisältää
Liisa Mäkelän lausumia karjalaisia runoja.
2)Eino Haukan teoksesta "Unessa lensi kiviperhonen" s.11-14.
Sanonnan ”straight of the do-da” merkitys jää arvailujen varaan, jopa äidinkielenään englantia puhuvalle. Sanonta on slangia, monimerkityksinen ja kontekstista riippuvainen.
Urban dictionaryn ( http://www.urbandictionary.com/define.php?term=do-da ) mukaan sanoja ’do da’ muun muassa käytetään, kun yritetään palauttaa asioita mieleen (esim: "Give me that thing beside you." "What thing?" "That... do da there.)
Jos tästä on kyse, niin voisi kuvitella muistelmien kirjoittavan tarkoittavan, että muistikuvat ovat ‘hämärän peitossa’ ja niiden mieleen palauttaminen on hataraa.
Linna-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään lisävalaistusta Kivivuoren Jannen repliikille. Perusteellisimmin Linnan käyttämiin sitaatteihin perehtynyt Jyrki Nummikaan ei tähän kohtaan puutu teoksessaan Jalon kansan parhaat voimat : kansalliset kuvat ja Väinö Linnan romaanit Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla (WSOY, 1993). Taru Mäkinen mainitsee sen pro gradu -työssään "Mitä hyödymme vaikka voittaisimme koko maailman jos saamme vahinkon seläällemme" : Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian raamatulliset viittaukset ja uskonnollinen kontrapunkti (Tampereen yliopisto, 2008), mutta ei tee selkoa katkelman alkuperästä: "Kivivuoren Janne hyräileekin -- lakkokohun keskellä laulua, jossa muutamaan sanaan tiivistyvät kysymykset...
Seuraava ei ole neurologin tai muun asiantuntijan vaan julkisia tiedonlähteitä käyttäneen kirjastonhoitajan yritys vastata vaikeaan kysymykseen.
Ihmisen muisti ei ole yksi ominaisuus tai kyky vaan monta erilaista asiaa. Osa tiedoista pysyy muistissa vain muutamia sekunteja (sensorinen muisti), työmuisti puolestaan on joustava tarpeen mukaan ja kestomuisti enemmän tai vähemmän pysyvä. Vuoden vanhan asian muistaminen edellyttää käytännössä, että kyseessä on kestomuistiin liittyvä muistijälki. Muistijälki syntyy, kun samat impulssit toistuvat riittävän monta kertaa. Nykyisen käsityksen mukaan tässä prosessissa on keskeinen rooli sekä nukkumisella että hippokampus-nimisellä aivojen osan toiminnalla.
Jos rajoitutaan yksittäisen "asian"...
