Kyseessä on Gunnel Linden kirjoittama "Hullunkuriset perheet" (julk. Gummerus v. 1972). HelMet-kirjastoissa kirjaa ei enää näytä olevan, mutta halutessasi saat sen tilattua kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainamaksu on 4 €.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla on hyvä aihepaketti huonekalujen kunnostuksesta:
http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?gr…
Paketti on tehty vuonna 2007, sitä uudempia kirjoja ovat ainakin nämä:
- Maalaa ja tuunaa vanhoja huonekaluja : 50 helppoa vihjettä uuden ilmeen luomiseen / Annie Sloan (2011)
- Ekodeko : sisusta kierrättäen / [teksti ja mallitöiden toteutus sekä kuvausten suunnittelu:] Marja Puukko (2011)
- Pehmusta, verhoile ja kunnosta huonekalusi / teksti: Lise-lotte Boström ja Uno Eriksson (2011)
- Kunnosta, hoida, entisöi : huonekalut, kodintekstiilit, keramiikka, lasi, hopea, taide, peilit / [teksti:] Lillemor Olsson (2010)
- Kunnosta, kultaa ja verhoile : mestareiden opissa / Hannu Tähtinen...
Kysymys vaatii vastaajakseen korualan asiantuntijan. Suomalaista korutaidetta käsittelevät teokset keskittyvät vanhempiin koruihin. Designmuseo on juuri julkaissut teoksen Koru Suomessa, jossa on jo mukana uudempia tekijöitä. Esimerkiksi Gloria antiikilla on palvelu, jossa he vastaavat valikoiden heille osoitettuihin kysymyksiin - kysymyksen voi lähettää sähköpostitse: antti.karjalainen@sanomamagazinet.fi, palstan nimi on mikä/missä/miten.
Expeditionssekreterare on 1800-luvulla ollut korkea-arvoisen valtionhallinnon virkamiehen ammattinimike, "toimitussihteeri".
Kirkkoniemen vanhalle hautausmaalle on haudattu Abraham Fabritius (Juvan kappalaisen Abraham Fabritiuksen poika, 1786-1873). Abraham Fabritius nuorempi toimi virkamiehenä Ruotsissa, kuninkaan kanslian sota-asiaintoimituskunnassa vuosina 1812-1842, joista 1. toimitussihteerinä vuodesta 1833 alkaen. Ruotsalaisessa hallintohierarkiassa (ennen vuotta 1878) toimitussihteeri oli ylin virkamies heti kansliapäällikön jälkeen.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11932
http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_133.htm
Tällä hetkellä HelMet-kirjastossa on seitsemän kappaletta kyseistä kirjaa lainattavana (Töölön kirjasto on remontissa) ja niihin on 50 varausta, joten meidän kauttamme sitä ei ikävä kyllä pikaisesti saa.
Myös Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen kirjastoissa kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta varauksia ei suhteessa ole niin paljon. Molempia kirjastoja voi käyttää, vaikka ei olisikaan opiskelijana. Toimipisteet löytyvät molemmilta Leppävaarasta, jossa voi käydä kyselemässä tarkemmin.
Laurea - http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Metropolia - http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kirja on hankittavissa myös sähköisenä, lähetän siitä hankintapyynnön HelMet-kirjastojen...
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta Löytyvät kirjat: Honkalampi, Seija: Asiakkaan kokemus alkoholin käytön mini-interventiosta (verkkojulkaisu) sekä Iso-Koivisto, Eeva: "Pois sieltä, ylös, takaisin" : ensimmäinen psykoosi kokemuksena. Niistä tai niiden lähdeviitteitä saattaisi olla apua.
Myös HelMetistä löytyvä teos Anna Liisa Aho:Isän suru lapsen kuoleman jälkeen : tuki-interventio ja sen arviointi voisi olla tutustumisen arvoinen.
Ennen kysytyistä kysymyksistä löytyi myös jonkinlaista tukea:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6d069cf6-862…
Tiettyjä sovituksia nuotteina näistä kappaleista ei pysty luotettavasti hakemaan eikä niitä ole ehkä julkaistukaan, mutta jonkinlainen nuotinnos kaikista näistä lauluista löytyy. Yleensä nuotit ovat joko yksinkertaisia melodianuotinnoksia, joissa on sointumerkit ja sanat, tai kosketinsoitinsovituksia, joissa on myös sointumerkit ja sanat ja mahdollisesti vielä laulumelodia erikseen omalla viivastollaan.
"Vanhan korpin varjo" sisältyy nuottiin "Levysäveliä. 1, Anki, Bosse ja Robert" (Levysävel, [1966]). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Maantiet vievät yli vuorten". Laulun alkuperäinen nimi on "Cotton fields" ja sen tunnetumpi suomenkielinen nimi on "Puuvillapellot", ja tällä nimellä nuotteja löytyy...
Valitettavasti en löydä tietoa kirjasta, jonka nimi olisi Rakkaimmat joulukertomukset tai Kootut joulukertomukset.
Voisiko kyseessä olla teos Joulusta jouluun:Suomen kotien lukukirja / Väinö Havas (Oulu : Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 1953)? Teoksesta on otettu lukuisia uusintapainoksia.
Muita mahdollisia voisivat olla esim.
* Lindgren:Lapsen joulu : kootut joulukertomukset (WSOY, 1986)
* Hauskaa joulua! : joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta / koonnut Erkki Valkeila (Karisto, 1994, 2.p.)
* Joulukertomuksia kaikille (Valitut palat, 1972)
* Hambraeus: Taas kaikki kauniit muistot : joulukertomuksia (Perussanoma, 1989 )
Mikäli mikään mainituista ei tunnu tutulta, etsimistä voi jatkaa esim. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran...
Tarkoitat varmaan naturalismi-nimistä kirjallisuussuuntausta. Se on realistisen suuntauksen jyrkempi ja radikaalimpi muoto.
Lisää tieoa näistä käsitteistä saat esim. Liisi Huhtalan teoksesta Pieni kirjallisuustieto ja Juha Rikaman Kirjallisuustieto-teoksesta.
Inhorealismi-käsitettä taas käytetään enemmän kuvataiteissa.
Esim. Taiteen pikkujättiläisessä se määritellään sijoittuvaksi 1970-lukuun, siis eri aikakauteen kuin kirjallisuuden realismin ja naturalismin kausi.
Jos tarkoitat kauhukirjallisuutta, sen määritelmiä löydät tämän palvelun arkistosta.
Outi Pakkasen henkilötiedot löytyvät Kirjasampo-tietokannasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955844452. Henkilötiedot ovat myös kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla: https://otava.fi/kirjailijat/outi-pakkanen/
Laajempi esittely löytyy Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä DekkariNetistä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti .
Pääsääntöisesti aineisto palautetaan siihen kirjastoon, josta se on lainattu. http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maksut.html Jyväskylän kaupunginkirjastossa toimii kyllä sisäinen posti, mutta se on tarkoitettu lähinnä varatun aineiston välittämiseen.
Jos on mahdotonta palauttaa aineisto siihen kirjastoon, josta se on lainattu, niin palautuksen voi tehdä myös muuhun Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipaikkaan.
Lastenhoitajien järjestäytymistä kannattaa tiedustella seuraavilta tahoilta:
Suomen Lastenhoitoalan liitto http://www.slal.fi
Tehy http://www.tehy.fi
SAK, jolla on myös kansainvälinen osasto http://www.sak.fi/mikasak.shtml/05?28
Ammattiyhdistystoiminnan tilanteesta yleensä kertoo kirja Näin bailaa ay-liike / Katriina Perkka-Jortikka, kenties siitä löytyisi myös jotain EU-maiden tilanteesta. Kirja löytyy Helmet-aineistohaulla http://www.helmet.fi Sanahaku kansainvälinen ammattiyhdistysliike antaa myös muutaman kirjan.
Seuraava lehtiartikkeli löytyi: Uusien jäsenien työoloissa parantamisen varaa / Heli Venho Julkaisussa: Tietoaika. - Helsinki : Tilastokeskus. Tietoaika -lehti tulee Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoihin. Lehden...
Tarkoittanet Nuorisoseuralaismarssia. Marssin sanat ja sävel löytyvät ainakin laulukirjoista Laulun taika, Keskipohjalaisten laulukirja ja Nuoret laulajat.
Humoristisia sotakirjoja voit hakea Kuopion verkkokirjasto Sallista esimerkiksi sanahaun kautta. Valitse asiasanoiksi ”sotakirjallisuus JA huumori”, jolloin saat hakutulokseksi toistakymmentä teosta. Esimerkiksi Armas J. Pulla, Lasse Lehtinen ja Bengt Pohjanen ovat kirjoittaneet muutamia koomisia sotakirjoja.
Kuopion kaupunginkirjaston verkkopalvelun löydät osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
Muita humoristisia sotakirjoja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:
Arto Paasilinna: Operaatio Finlandia
Jaroslav Hasek: Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
Veikko Huovinen: Rauhanpiippu
Joni Skiftesvik: Likinäköinen adjutantti
Jorma Kurvinen: Korpraali Korhosen joulupöytä
Huumoria esiintyy toki useissa muissakin sotakirjoissa. Teoksessa...
Anna Säärelä on Kittilässä syntynyt, nykyään Rovaniemellä asuva runoilija, joka on julkaissut omakustanteena runoteoksen Tämä punajaspis sinijaspis. Teos löytyy Rovaniemen, Tornion ja Ylitornion kirjastoista.
Voisikohan kyseessä olla seuraava teos:
Saari Elvi: Ei minulta mitään puutu: elämäni viittakiviä. (Porvoo, WSOY, 1985). Se on kyllä muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja löytyy HelMetistä ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) tekijähaulla "Saari Elvi". Samoin sieltä löytyy Elvi Saaren luennoista toimitettu teos "Jooga ja inhimillinen kasvu", sekä kolme teosta, joissa Elvi Saari on toiminut kääntäjänä. Sen sijaan mainitsemaanne "Kveekareiden jäljillä" -teosta HelMetistä ei löydy. (Suomen kansallisbibliografiastakaan ei löydy teosta nimellä "Elämäni Viittakivi".)
Oletettavasti viittaat 1930-luvun "kaupunkilaiselokuviin".
Ohessa muutama kirja, jossa on 1930-luvun elokuvien muotia:
Fashion in Film / Engelmeier, Regine ed. ; Engelmeier, Peter w. ed.;
Münich : International Book Import, 1997. - 249 s. : kuv.
ISBN 3-7915-1808-X
LaVine, W. Robert
In glamourous fashion : the fabulous years of Hollywood costume design
New York : Scribner''s sons, 1980. - 259 s. : kuv.
ISBN 0 684 16610 0
The films of the thirties / Vermilye, Jerry
Secaucus, NJ : Citadel, 1982. - 256 s. : kuv.
ISBN 0 8065 0807 8
More films of the thirties / Vermilye, Jerry
New York : Citadel, 1989. - 287 s. : kuv.
ISBN 0 8065 1146 6
Film posters of the 30s : the essential movies of the decade : from the Reel poster gallery collection / ed....
Seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa täistä, ovat varattuna Teille Porin kaupunginkirjastossa: Huldén, Lena: Kuusijalkainen vihollinen: niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin (Schildt 2008); Laakkonen, Juha: Ekologinen parasitologia: nisäkkäiden ja loisten vuorovaikutussuhteet (Gaudeamus 2008) sekä Mikrobiologia ja infektiosairaudet 2 (Duodecim 2003). Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löytyi opinnäyte: Laurent, Helene: Suuri täisota: Pilkkukuumeen torjunta Suomessa jatkosodan aikana 1941-1944 (Helsingin yliopisto 2006). Pro gradu -työ on mikrokorttimuodossa ja sen voi kaukolainata Porin kaupunginkirjastoon. Kaukolainan hinta on neljä euroa. Kaukolainapyyntölomake löytyy osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/...
Samuli S. on suomentanut Taras Bulban painoksen vuodelta 1878. Kyseistä painosta on Vaski-kirjastoista ainoastaan Maskussa. Saat kirjan 1 euron varausmaksulla omaan kirjastoosi varaamalla sen Vaski-tietokannasta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto.
Muita suomennoksia teoksesta ovat tehneet mm. Gunvor ja Kaarlo Salo 1946 ja 1959 sekä Juhani Konkka (Valitut teokset 1994). Näitä painoksia on saatavilla useissa kirjastoissa, mikäli uudemmat käännökset sopivat tarkistukseen.
Yksikorttijärjestelmässä jokaisessa kirjassa oli eräpäiväliuska, johon lainauksen yhteydessä merkittiin palautuspäivä ja asiakkaan lainauskortin numero.
Asiakkaan nimellä ja lainausnumerolla varustettuja lainauskortteja oli useampia. Jos kirjastosta sai lainata esimerkiksi enintään neljä kirjaa kerrallaan, oli lainauskortteja neljä. Lainauskorttiin merkittiin aina yksi laina per kortti. Lainauskortista ilmeni kirjan palautuspäivä, kirjan kirjastoluokka (paitsi kaunokirjallisuuden osalta) ja lainattavan kirjan kartuntanumero. Nämä kortit jäivät kirjastoon ja kun kirjat palautettiin, merkattiin korttiin, että kirja oli palautettu.
Seikkaperäinen kuvaus lainausjärjestelmästä löytyy Helle Kannilan teoksesta Kirjastonhoidon opas, Otava, 1966...
