Keuruulla on ainakin vuonna 1701 ollut Lahomäki-niminen talo. (Lähde: Aksel Waren, Keuruun pitäjän historia, 1890). Talossa on asunut tuona vuonna 8 tilallista ja 4 tilatonta asujaa, joten kovin suuri talo se ei ole ollut. Lahomäki-nimistä kartanoa ei ainakaan Suomen maatilat ja Suuri maatilakirja –kirjasarjojen mukaan ole ollut.
Kyseinen äänite on kuultavissa "Unelmia" - CD:llä joka ilmestyi lokakuun alussa 2009.
Se löytyy myös vuonna 1981 ilmestyneeltä vinyyli-singleltä "Pisaroita ihollain/Mua ootathan kun päivä on kesäinen" (Blue Master).
Ikävä kyllä vastausta ei ole löytynyt. Aihetta ei ymmärtääkseni käsitellä Yksilön ylösnousemus -kirjassa eikä myöskään Elämän ja kuoleman kehissä -esseekokoelmassa. Parnasso-lehdessä julkaistuissa artikkeleissa ei aihetta myöskään käsitelty. Muut Saavalaisen teokset ovat kaunokirjallisuutta.
Kysymys on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän siitä tiedon.
On mahdollista, että kustantajalla on vielä kirjailijan yhteystiedot, vaikka tämä ei olisi aikoihin julkaissutkaan mitään. Jos yhteystiedot eivät ole muuttuneet, kustantajan kautta saattaisi saada viestiä kirjailijalle. Kannattaa koettaa kysyä asiaa Otavalta. Otavan kustannuspuolesta vastaavien henkilöiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/otayhteytta/yhteystiedot/fi_FI/yleisen_kirjallisuud….
Jos kustantajan kautta ei tärppää, voi kirjailijaa koettaa saada kiinni perinteisemmillä keinoilla, esimerkiksi numerotiedustelusta. Tuo nimi tuskin on kovin yleinen, joten ainakaan kovin montaa Leena Walleniusta ei varmastikaan ole olemassa. Toivottavasti kirjailija on vielä tavoitettavissa ja ilahtuu, että joku vielä muistaa hänen...
Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Maanosamme, maailmamme, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tilaama juhlaruno Maamme-laulun täyttäessä 150 vuotta 13.5.1998 löytyy esimerkiksi Juice Leskisen runokokoelmasta Aika jätti (Tammi, 1999) sekä Juicen 50-vuotisjuhlakirjasta Eikä nivelet ruostu (Tammi, 2000).
Albert Camus'n esseekokoelman L'été kahdeksasta kirjoituksesta kuusi on suomennettu. Ne sisältyvät Maija Lehtosen toimittamaan ja Leena Löfstedtin suomentamaan Camus-valikoimaan Esseitä (Otava, 1962): Mantelipuut [Les amandiers], Prometheus manalassa [Prométhée aux enfers], Pieni opas kaupunkeihin, joilla ei ole menneisyyttä [Petit guide pour des villes sans passé], Helenan maanpako [L'exil d'Hélène], Arvoitus [L'énigme] ja Paluu Tipasaan [Retour à Tipasa]. Suomentamattomat esseet ovat Le minotaure ja La mer au plus près.
Victor Hugon Les travailleurs de mer on julkaistu suomeksi nimellä Meren ahertajat (WSOY, 1950). Käännöksen on tehnyt Olli Nuorto.
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
Kansalliskirjaston, eli aiemmin Helsingin yliopiston kirjaston, varastokirjasto perustettiin Asikkalan pitäjään Urajärven kartanon maille vuonna 1955. Ennen tätä kirjastolla oli yksitoista varastoa eri osoitteissa Helsingissä. Varastokirjasto perustettiin kirjaston kokoelmien tilanpuutteen takia. Helsingin yliopiston kvestori Eino Kaskimies, joka oli myös Urajärven kartanon ja sen rakennusten omistaman Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taloudenhoitaja vaikutti siihen, että kirjasto solmi vuokrasopimuksen Muinaismuistoyhdistyksen kanssa ja alkoi suunnitella varastokirjastoa 1950-luvun alussa kartanon maille. (Lähde: Rainer Knapas, Tiedon valtakunnassa: Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto 1640-2010, s. 319-321) Tietoa...
Etunimi Valla on harvinainen ja sitä on käytetty sekä naisten että miesten nimenä. Ensimmäisiä kertoja sitä on käytetty 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 2019 Valla oli yhtenä etunimenä kahdeksalla naisella.
En löytänyt mainintaa Vallasta etunimiä käsittelevistä kirjoista, mutta sitä lähellä olevia nimiä ovat esimerkiksi Valma (unikkoa tarkoittava kukannimi valmu), Vaula (vitsasta väännetty rengas) tai Valle, joka on kutsumamuoto esim. Valdemarista tai Valentinista.
Kysymyksestä ei ilmennyt, koska kirjailija on elänyt. Myöskään artikkelitietokanta Aleksista ei löytynyt Suomen Kuvalehden 10-15 vuotta vanhaa artikkelia aiheesta.
Vuosina 1179-1241 Islannissa eli runoilija ja historioitsija Snorri Sturluson, joka toimi Islannin laamannina eli yleiskäräjien puheenjohtajana. Paremmin hänet kuitenkin tunnetaan runoilijana ja muinaispohjoismaisen mytologian tuntijana. Hänen teoksiaan ovat mm. suullisiin tarinoihin, skaldien runoihin ja kirjoitettuun historiaan pohjautuva teos Heimskringla (Norjan kuningassaagat I-III) ja hänen kokoamansa Proosa-Edda. Snorri Sturlusonista on muutaman rivin maininta vuoden 1993 Suomen Kuvalehden numerossa 1 sivulla 23. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy useita hänen...
Matkailumarkkinointia käsittelevät mm. seuraavat:
- Albanese, Pietro: Matkailumarkkinointi, 2002
- Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot, 2002
- Pesonen, Ismo: Menestyvä matkailuyritys, 2000
- Matkailutuotteen markkinointi- ja jakelukanavat, 2001
- Boxberg, Matti: Matkaopas matkailutuotteen jakeluteille, 1995
Lisää em. kirjallisuutta voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ kahdella asiasanalla eli matkailu ja toiselle asiasanariville markkinointi.
Markkinointisuunnitelmia käsittelevät mm.
- Oikkonen, Simo: Markkinointisuunnitelma : näin laadit ja toteutat vaihe vaiheelta tuloksekkaan markkinointisuunnitelman, 1992
- Vuokko, Pirjo: Markkinointiviestintä, 2003
Monissa kirjastoissa...
Helsingin kaupungin tietokeskuksen Internetsivuilla on tilastotietoja Helsingistä.
1) Aloita Helsingin kaupungin tietokeskuksen etusivulta http://www.hel.fi/tietokeskus/
2) Valitse sivun vasemmasta reunasta 'Tilastoja'
3) Rullaa sivua alaspäin ja valitse tilastotietoja-otsikon alta 'Helsinki alueittain 2003 -verkkojulkaisu'
4) Rullaa jälleen sivua alaspäin ja valitse seuraavaksi 'Julkaisu peruspiireittäin', ja valitse sieltä 'Oulunkylän peruspiiri'
Alalla pääsee alkuun soittamalla kustannusyhtiön kirjalliselle osastolle, lähettämällä näytekäännöksiä (6-10 liuskaa, alkuteksti mukaan) ja olemalla sitten aktiivinen. Yleensä kustantaja päättää mitä käännetään ja tarjoaa työn valitsemalleen kääntäjälle.
Lisätietoja kääntäjäntyöstä löydät Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton verkkosivuilta osoitteesta http://www.sktl.net/sktl/sktl.htm
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy sata erilaista nimikirjaa, joista useimmissa nimet ovat aakkosjärjestyksessä, ainakin kirjan lopussa olevassa hakemistossa. Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voit tutkia näitä kirjoja ja niiden saatavuutta. Kirjoita asiasanalaatikkoon: etunimet ja rajaa halutessasi haku Tampereen kirjastoihin ruksaamalla se. Hakutuloksessa on mukana myös vieraskielisiä nimikirjoja.
Suomi-Kiina sanakirjoissa on merkkien lisäksi kirjoitettu sanojen ääntämysasu latinalaisin kirjaimin. (nk.pinyin-translitteraatio). Sanat on järjestetty tämän ääntämysasun mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tiedossamme ei ole sellaista Suomi-Kiina sanakirjaa, josta kirjoitusmerkit olisi jätetty pois, sillä kiinan kielessä on useita samoin ääntyviä sanoja, joiden merkitys kirjoitetussa tekstissä selviää kirjoitusmerkin avulla.
HelMet-tietokannasta löytyvät Suomi-Kiina sanakirjat:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-kiina+sanakirjat+and+not…
Kyseessä lienee egyptiläinen laulajatar Sherine ja hänen esittämänsä kappale Garh Tani.
Yleisten kirjastojen kokoelmista ei Sherinen levyjä löydy mutta Internetistä löytyy tietoa artistista sekä hänen musiikkivideoitaan ja musiikkiaan katsottavaksi ja kuunneltavaksi.
Sherinen virallisen kotisivun osoite on http://www.sherineabdelwahab.com/
Wikipediassa kerrotaan artistista http://en.wikipedia.org/wiki/Sherine
Musiikkivideon voi katsoa esimerkiksi MySpacessa http://www.myspace.com/
Oskar Merikannon yksinlauluja matalammille äänille sovitettuna löytyy kokoelmista Suomalaisia yksinlauluja 1 ja 2 : alto/basso. Kokoelmiin sisältyvät laulut Hell dig, liv!; Pai, pai, paitaressu; Kun päivä paistaa; Nuoruuden ylistys sekä Kuin hiipuva hiillos tummentuu.
Kirjastoon on lisäksi tilattu nuottikirja Merikanto, Oskar: Kootut duetot: matalammille äänille. Nuottien saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi/
