Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Tontut joulusaunassa. Runo sisältyy Ahokaisen kirjaan Joukolla juhlimaan : Lasten ohjelmistoa (Valistus, 1970). Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoalueenne kokoelmiin.
Ahokainen, Ester: Joukolla juhlimaan : Lasten ohjelmistoa (1970)
https://kirkes.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Päivi Alasalmesta löytyy jonkin verran nettisivuja. Joitakin olen listannut alle, mutta enemmänkin löytyy. Suosittelen kirjastojen nettitiedonhakusivua (www.kirjastot.fi > tiedonhaku). Kirjoita vasemmassa lohkossa olevaan pikahakulokeroon ”päivi alasalmi” (lainausmerkkeihin!), niin saat kaikki osoitteet. Myös muihin suomalaisiin hakupalveluihin pääset tältä sivulta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/alasalmi.htm
http://www.helsinginsanomat.fi/klik/finlandia96/alasalmi.html
http://www.legendaarinen.com/arvio_alasalmi.htm (Matkalla paratiisiin)
http://www.uta.fi/~csmaso/kirkrit2.htm (Vainola)
http://users.utu.fi/sakred/nykir/nykir4.html (Vainola)
Netistä voit myös katsoa Helsingin sanomien arkistoa, josta saat lukeaksesi artikkelin Korpien...
Peruskoulujen ja lukioiden opettajien kesäloma on palkallinen, jos heillä on vakituinen virka. Opettajilla on virallisesti yhtä pitkä kesäloma kuin muillakin kunta-alan työntekijöillä. Heidän vuosipalkkansa on jaettu tasan kaikille kuukausille, joten he saavat palkaa oppilaiden kesäloman ajalta, vaikka heidän oma lomansa on virallisesti lyhyempi.
Lisätietoja Opetttajien ammattiyhdistyksen sivuilta: https://www.oaj.fi/
Perintökaaressa säädetään, että toisen kuoleman tahallisesti rikollisella teolla aihettanut menettää perintöoikeutensa. Samoin käy, jos on ollut osallisena tekoon. Omaa asemaansa perillisenä ei myöskään voi parantaa murhaamalla edellään olevan perillisen tai testamentin saajan.
Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=p…
Aleksis Kivi on haudattu Tuusulan vanhalle hautausmaalle. Hänet haudattiin sinne 4.1.1873.
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/elama-ja-persoona/
https://kirjailijaliitto.fi/uutiset/aleksis-kiven-hautamuistomerkki-kun…
"Ulkomaille Teiskoon" -sanonnalle on vuosien saatossa esitetty paljon erilaisia selityksiä – "sanonnan alkuperästä on väännetty niin tuvissa kuin lehtien palstoillakin", huomauttaa Teiskon kaupunginosakirjan kirjoittaja Sirkku Somero. "Ulkomaa viittasi keskustelijoiden mukaan ennen kaikkea erämaiden asumattomiin, kaukaisempiin osiin", Somero jatkaa. Teiskon vanhaan erämaaluonteeseen sanonnan kytkee myös historioitsija Kirsti Arajärvi: "Teiskon eräasutuksen suhteellista nuoruutta todistaa se, että eräluetteloissa merkittiin teiskolaisten erä- tai ulkomaiksi sellaisia alueita, jotka sijaitsevat nykyisen Teiskon alueella, ja näitä nimenomaan merkittiin 1550-luvulla vasta-asutetuiksi."
Teiskolaiset ulkomaat ovat siis olleet alun perin "...
Pekka Sammallahden Saamelais-Suomalainen sanakirja (1989, 35.000 sanaa): Nuolos-Nuolus (adverbi) = irti [jostakin nyöritetystä, paloitetusta tai sidotusta. Nuolus,-u´llo = purkaantunut (sidotusta t. nyöritetystä) , nyörittämätön, pauloittamaton (kengästä, jaloista tms.), sitomaton (kengännauhoista tms.) Käännösten ja paikannimien muiden osien välistä yhteyttä voi kai vain ihmetellä.
Kyseessä voisi olla Pirjo Nuutisen ja Erkki Savolaisen toimittama kirja Mainiot maikat : humoristisia tarinoita opettajista, kust. Art House 2001 (ISBN 951-884-327-9). Taustatietoja kirjasta ja sen kansikuvan saa nettiosoitteesta http://www.yle.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/nuutinen/
Olisikohan kyseessä Salapoliisitehtäviä -sarja? Siinä on 4 osaa ja sen on kirjoittanut Wolfgang Ecke, alla osien nimet järjestyksessä 1-4:
Punaisten apinoitten linna, Otava 1978.
Mustapukuinen mies, Otava 1978
Kasvot ikkunassa, Otava 1979.
Musikaalinen kiristäjä, Otava 1979
Unto Kanerva ja Maija-Liisa Peltonen ovat kirjoittaneet teoksen Tampereen kaupunginkirjasto 1861-1961. Sen mukaan kirjaston virallinen perustamispäivä on 5.4.1861, mutta jo aikaisemmin, 7.3.1837, oli perustettu Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad, jota voidaan pitää kaikille tamperelaisille tarkoitettuna lainakirjastona. Lainaajien oli maksettava pieni maksu kirjaston- käytöstään. Lainakirjoja oli tuolloin 112 kpl. Vuoden 1861 lopussa kirjaston koko kirjamäärä oli 966 kirjaa tai kirjasta sekä 28 karttaa. Kirjoihin sisältyi 33 vuosikertaa sanomalehtiä.
Tämänhetkisten tietojen mukaan uusi Kymppikirjasto avataan loppukeväästä vuonna 2005 Mannerheimintien puolelta katsottuna ensimmäiseen kerrokseen, vastakkaiselta puolelta katsottuna toiseen kerrokseen. Se tulee sijoittumaan Postimuseon yläpuolelle.
Satu -nimi on syntynyt 1900-luvun alussa ja on Ruotsin Saga-nimen suomalaisversio. Maarit on lyhennelmä Margaretasta ja käytetty eräänä Maria-nimen muotona. Margareta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito ja keskiajalla suosittu naispyhimys. Janiina-nimi puolestaan on Janin naispuolinen vastine. Repo-sukunimi on ollut vanhastaan yleinen Karjalassa.
Tarkempaa tietoa kaikista edellä mainituista etunimistä löydät esim. Pentti Lempiäisen teoksesta "Suuri etunimikirja" (WSOY 1999). Kirja löytyy useimmista kirjastoista. Repo- sukunimestä löydät lisää tietoa kirjoista Mikkonen & Paikkala: Sukunimet (Otava 2000) ja Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto (SKS 1998) Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi. Kirjoista löytynee myös...
Yksittäisen omakotitalon historiasta on vaikea löytää tietoa Turun kaupunginkirjaston aineistosta.
Hyvin vanhoista taloista Maariassa löytyy tietoa teoksesta Maarian pitäjän historia 1 : Maarian esihistoria. Keskiajan ja 1500-luvun Maaria, (1944), jossa on luku Maarian talojen vaiheita (s.313-337) ja teoksessa Maarian pitäjän historia 2: Maaria 1600-1865 (1949) on luku Maanomistus ja maatilat 1600-luvulla (s.9-26) ja Ruotujaon järjestelyjä (s.26-36).
Jos olisi kyse tilasta, Suuressa maatilakirjassa I : Turun ja Porin lääni (1963) on esitelty Maarian tiloja (s. 721-729).
Myös Maaria – muinaisaikaa ja nykyaikaa –kirjasta (1990) löytyy jotain tietoja Maariasta ja muutama valokuva Maarian rakennuksista.
Moision pientalot –yhdistykseltä http...
Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen.
Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%.
Lähteet:
Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979)
Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Runon suomennoksessa sana on tosiaan "merenselän". Runo on nimeltään Suru, ja se löytyy ainakin Gösta Ågrenin kokoelmasta Katve: valittu runous 1955-1985.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1598892__Skatve__Orightres…
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaku http://www.libplussa.fi antaa asiasanalla elimensiirto mm. seuraavat kirjat:
*Suomen elinsiirtojen historia, Huhtamies, Mikko, 1997
*Elämän lisäaika elintensiirrot potilaan, omaisten ja henkilökunnan näkökulmasta, Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja, 1994, 11
Plussasta selviää kirjojen saatavuustiedot.
Valtion säädöstietopankki FINLEX http://www.finlex.fi kohta lainsäädäntö - hae säädöstekstin perusteella - hakusana elinsiir* (merkki * hakee sanan taivutusmuodot) antaa 13 osumaa, joista ainakin seuraavat käsittelevät aihetta: Laki ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä n:o 101/2001 ja Valtioneuvoston asetus ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä n...
Kirjailijasta sekä teoksesta löydät tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Aleksi kotimainen artikkeliviitetietokanta:
Anna ISSN 0355-3035 Vu/nro/sivu 1996 ; 16 ; 48-50
Kirjailijan ja psykologin Torey Haydenin haastattelu
Kansan uutiset (KU) Päiväys 1996-03-29
Esittelyssä kirjailija-opettaja Torey Hayden ja hänen kirjansa Tiikerin lapsi
Helsingin sanomat (HS) Päiväys 1996-03-27
Esittelyssä ja haastateltavana kirjailija Torey Hayden
Aamulehti (AL) Päiväys 1996-03-
Haastateltavana kirjailija Torey Hayden. –
Kokonaisuuteen liittyy arvostelu kirjoista Tiikerin lapsi sekä Auringonkukkametsä
Englanninkielisestä Ebsco-lehtitietokannasta löytyy runsaasti kokonaisia lehtiartikkeleita sekä kirjailijasta, että hänen teoksistaan.
Sekä Aleksi- että...
Kirjojen korjauksesta löytyy tietoa mm. näistä teoksista:
Moilanen, Tuula. Kirjansidonnan opas. 1997.
Riberholt, K. Käsikirjansidonta. 1986.
Tainio, Kalevi. Sidoskorjausopas. 1988.
Eräpuu, Tiina. Kirjansidontaa omin käsin: opaskirja. 2001.
Lisää teoksia löydät kirjaston aineistotietokannasta, esim. Seinäjoen, Nurmon ja Kuortaneen yhteisestä Seitti- tietokannasta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 asiasanalla kirjasidonta tai yhdistämällä kahta asiasanaa kirjallisuus ja korjaus.
Internetistä löytyy kirjan korjauksesta mm. A Simple Book Repair Manual http://www.dartmouth.edu/~preserve/repair/repairindex.htm
