June-nimi on todella englanninkielisissä maissa käytetty naisennimi, joskaan ei erityisen suosittu. Suomessa annettavista etunimistä säädetään Nimilain pykälässä 32 b. (Lakiteksti löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/, jossa voi pikahaku-kohtaan kirjoittaa 'nimilaki'). Esteenä June-nimelle voisi olla se, että se tulkitaan "muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastaiseksi". Nähdäkseni nimen voi luontevasti ääntää ja taivuttaa suomalaisittain, joten uskoisin, että tämä rajoitus nimenannolle ei liene voimassa. Asiaa auttaa, jos lapsella on "kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua...
Kyllä löytyy. Näe ja koe -sarjan Italia-matkaopas on hankittu Raumalla pääkirjastoon ja Kourujärven, Pyynpään ja Uotilan kirjastoihin. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan paikalla Kourujärven kirjastossa. Rauman kirjaston Ankkuri-verkkokirjastosta voi tehdä hakuja täältä:
http://ankkuri.rauma.fi/
Vaikuttaa siltä, että annetuilla tiedoilla on mahdotonta löytää runolle suomennosta. Mikään käytettävissä oleva tietokanta ei tunne tämännimistä runoilijaa tai kirjailijaa. Tarkastettu on mm. Kongressin kirjaston tietokanta ( http://www.loc.gov/index.html ) ja WorldCat, joka on maailman suurin, yli 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, jossa on yli 76 miljoonaa tietuetta.
Cecil Lewis -niminen kirjailija kyllä löytyy, ja hän on kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta oltuaan itse hävittäjälentäjänä. Häntä George Bernard Shaw on kuvaillut sanoilla "This prince of pilots had a charmed life in every sense of the word; he is a thinker, a master of words, and a bit of a poet." ( Katso http://www.firstworldwar.com/poetsandprose/lewis.htm )...
Haettaessa tietoa kirjeenvaihdon historiasta ongelmia aiheuttaa se, että monia asioita on tutkittu käyttäen lähteenä kirjeenvaihtoa, mutta tutkimuksen kohde onkin ollut esimerkiksi sotahistoria. Eli kun käytetään hakusanoina kirjeitä, kirjeenvaihtoa ja historiaa saadaan runsaasti lähteitä, mutta vain harva niistä käsittelee sinun aihettasi.
Lähihistoriasta (1980-90-lukujen) löytyy lähinnä artikkeleita siitä, miten sähköposti ja tekstiviestit ovat hävittämässä tavan lähettää kirjeitä ja kortteja postin kuljettamina. Esimerkiksi Suomen lääkärilehdessä (2007, nro 26, s. 2565) on Laura Kolben artikkeli Jäähyväiset kirjeille.
Päinvastainenkin suuntaus näyttäisi olevan: postcrossing on kansainvälinen korttirinki, jonka perusideana on lähettää...
Roskapankki on kansanomainen nimitys, jota käytetään liikepankin ongelmien ratkaisemiseksi perustetusta omaisuudenhoitoyhtiöstä. Roskapankkijärjestelyllä pyritään vakauttamaan valtion tukea saaneen liikepankin rahatilannetta siten, että liikepankin konkurssi vältetään.
Roskapankki ostaa liikepankilta ongelmaluotot ja omaisuuden, jotka on yliarvostettu pankin taseessa ja joita kukaan muu ei halua pankilta ostaa. Roskapankki pyrkii pidemmän ajan kuluessa saamaan rahaa luotoista erilaisilla maksujärjestelyillä tai realisoimalla ostettua omaisuutta ja lainojen vakuutena olevaa omaisuutta. Käytännössä pankkituki joudutaan usein maksamaan enemmän tai vähemmän verovaroilla; näin esim. lama-Suomessa 1990-luvulla tai 1980-luvun säästöpankkikriisin...
Minna Canthin kirjeet sisältyvät Kuopion kaupunginkirjaston aineistorekisteriin, https://kuopio.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Kirjeet löytyvät käsikirjoituksina ja mikrofilmattuina.
Valitettavasti kirjaa ei näyttäisi olevan saatavilla nettikaupoista ainakaan tällä hetkellä. Kirjan kustantajalta Kirjapajalta voisi asiaa tietysti kysyä, mutta useinkaan kustantajilla ei ole enää myytävänä noin vanhoja kirjoja. Kirjapajan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjapaja.fi/yhteystiedot.
Koska kirja ei ole enää kovin uusi, sitä voisi yrittää löytää antikvariaateista. Antikvariaattien kaikki valikoimat eivät välttämättä ole Internetissä näkyvillä, joten niihin voisi soittaa ja kysyä, olisiko niiden valikoimissa kyseistä laulukirjaa. Jotkut antikvariaatit saattavat ottaa ylös kirjan nimen ja ilmoittaa, jos heille tulee haluttu kirja. Suomalaisia antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/...
Albert Camus'n esseekokoelman L'été kahdeksasta kirjoituksesta kuusi on suomennettu. Ne sisältyvät Maija Lehtosen toimittamaan ja Leena Löfstedtin suomentamaan Camus-valikoimaan Esseitä (Otava, 1962): Mantelipuut [Les amandiers], Prometheus manalassa [Prométhée aux enfers], Pieni opas kaupunkeihin, joilla ei ole menneisyyttä [Petit guide pour des villes sans passé], Helenan maanpako [L'exil d'Hélène], Arvoitus [L'énigme] ja Paluu Tipasaan [Retour à Tipasa]. Suomentamattomat esseet ovat Le minotaure ja La mer au plus près.
Victor Hugon Les travailleurs de mer on julkaistu suomeksi nimellä Meren ahertajat (WSOY, 1950). Käännöksen on tehnyt Olli Nuorto.
Kysymysmerkin taustalla on latinankielinen kysymystä merkitsevä sana "questio". Alunperin latinankielisissä teksteissä kysymyslause osoitettiin kirjoittamalla sana kokonaisuudessaan lauseen loppuun. Tilan säästämiseksi tämä pian lyhentyi muotoon "qo". Jotta olisi vältetty merkinnän tulkitseminen edellisen sanan loppuun kuuluvaksi päätteeksi, siitä muokattiin symboli, jossa pieni q- ja o-kirjain olivat päällekkäin. Vähitellen q:sta jäi jäljelle vain koukero ja o:sta tuli pelkkä piste, ja näin latinankielisten oppineiden qo-lyhenne virtaviivaistui nykyaikaiseksi kysymysmerkiksi.
Runossa on tosiaan paljon yhteistä Eino Leinon Räikkö räähkä -runon (kokoelmassa Helkavirsiä 1) kanssa. Toinen mahdollisuus olisi Aila Meriluodon runo Kylänpolttaja kokoelmassa Pahat unet. Tässä runossa kylänpolttaja pakenee, mutta vaimoa ei runossa esiinny. Valitettavasti muita runoja emme onnistuneet löytämään.
Leinon Räikkö räähkä on luettavissa verkossakin runosto.net-sivustolla:
http://runosto.net/eino-leino/helkavirsia1/raikko-raahka/
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla...
Etunimi Valla on harvinainen ja sitä on käytetty sekä naisten että miesten nimenä. Ensimmäisiä kertoja sitä on käytetty 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 2019 Valla oli yhtenä etunimenä kahdeksalla naisella.
En löytänyt mainintaa Vallasta etunimiä käsittelevistä kirjoista, mutta sitä lähellä olevia nimiä ovat esimerkiksi Valma (unikkoa tarkoittava kukannimi valmu), Vaula (vitsasta väännetty rengas) tai Valle, joka on kutsumamuoto esim. Valdemarista tai Valentinista.
Suoraa selitystä tähän ei löytynyt suomenkielisistä lähteistä, mutta alkoholi vaikuttaa kaikkialla elimistössä ja silmien valonarkuus sekä kipu ovat suhteellisen yleisiä vaivoja krapulassa. Alkon sivuilla kerrotaan, että ”Krapulassa on kyse alkoholin vieroitusoireista. Jo yhden promillen alkoholipitoisuus veressä aiheuttaa elimistön kuivumista ja verensokerin laskua, joista krapula aiheutuu”. Olettaisin, että silmien kipu johtuu elimistön kuivumisesta, jolloin myös silmät kuivuvat. Silmien kuivuus aiheuttaa ihmisillä usein kipua. Lisäksi krapula aiheuttaa verensokerin laskua, joka puolestaan aiheuttaa päänsärkyä, ja tämä saattaa heijastua silmiin.
Lähteet:
Alko.fi - Alkoholi ja terveys -artikkeli
Terveyskirjasto – Alkoholi ja terveys...
Löydät kaikkien kysymymiesi teosten sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta, jonka www-osoite on: http://www.libplussa.fi/.
Jos teoksen niteitä on "hyllyssä", voit soittaa kirjastoon ja varata sen itsellesi. Jos taas yhtään nidettä ei ole vapaana, pitää maksullinen varaus tulla tekemään kirjastoon. Myös muiden pääkaupunkiseudun kirjastojen aineisto voidaan toimittaa haluamaasi kirjastoon . (Rajoitukset ja poikkeukset selviävät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku.)
Viimeinen kysymäsi teos (Korhonen, Merja: Äideiltä tyttärille periytyvä ...) on kuitenkin artikkeli, joka sisältyy julkaisuun Naistutkimus, 1996: 1. Tämä julkaisu on esimerkiksi Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Koska teokset ovat...
"Kysy kirjastonhoitajalta" -arkistosta löytyy useitakin vastauksia Merja Jaloa koskeviin kysymyksiin. Ne saa esiin kirjoittamalla Etsi arkistosta: Jalo Merja.
Lisäksi netissä Kirjasammon sivuilla on tietoa Merja Jalosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Runojen analysoinnista yleisesti ei ole kirjoitettu kovinkaan paljon. Yksittäisten runoilijoiden tuotantoa on sen sijaan käsitelty runsaammmin.
Seuraavista teoksista on toivottavasti hyötyä runojen analyysiin ja tulkintaan:
Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus,WSOY,2000.
Viksten, Vilho, Runo ja tulkinta,WSOY,1971.
Äidinkieli ja kirjallisuus, käsikirja, WSOY, 2003.
Vinkkejä saat myös lukemalla vaikkapa runoarvosteluja.
Katso esim: http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous
Tässä muutama vihje, joista voi aloittaa: FINPROn kautta saa hyvin tietoja Suomalaisten yritysten kaupasta ulkomaille. Lisätietoja saa myös espanjan kielisten maiden suurlähetystöistä ja konsulaateista.
Muiden maiden edustustot Suomessa ja Suomen eustustot ulkomailla + valitse vasemmalta kohta Palvelut ja sitten avautuvalta sivulta oikealta ylhäältä LINKIT.
FINPROn verkko-osoite on
Finpron maakohtaista tietoa Espanjasta:
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=52&Country=…
Finpron vientikeskuksen osoite Espanjassa
Finpro Spain
Oficina Comercial de Finlandia
Fernando el Santo, 27 2 A
E-28010 MADRID, ESPAÑA
puh.: +34 91 308 4715, faksi: +34 91 319 4886
s-posti: spain@finpro.fi
Espanjan Suurlähetystö/ Kaupallinen...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ovat saatavissa "Eino Leinon toiverunot", osat 1 ja 2, Yrjö Jyrinkosken lausumina. Vantaalla näitä levyjä on vain Tikkurilan kirjastossa ja ne ovat tällä hetkellä lainassa, mutta Helsingissä niitä on hyllyssä monessa kirjastossa ja niihin voi tehdä varauksen missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa tai Helmet-järjestelmän (www.helmet.fi) kautta miltä tahansa tietokoneelta, jossa on internet-yhteys.
Hille on Virossa suosittu muunnos nimestä Ille, Illi joiden oletetaan juontavan juurensa joko sanasta "ill" (karitsa) tai sanasta "illi" (kiltti, kulta). Virossa Hille esiintyy myös Hildan muunnoksena. Suomessa taas Hillevin muunoksena.
Tarkempaa tietoa etunimistä löytyy teoksista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Wsoy
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kirjanpidon kirjoja. Kirjojen saatavuustiedot löydät HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi ja sanahaulla kirjanpito perusteet. Kirjoja voi varata mihin tahansa kirjastoon, kunhan on kirjastokortti ja kortilla nelinumeroinen PIN-koodi. Esimerkiksi Jarmo Leppiniemen kirja Kirjanpito:perusteet ja harjoitukset vuodelta 1999 löytyy Rikhardinkadun, Oulunkylän, Paloheinän, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoista. Kirjan voit varata myös soittamalla kyseisiin kirjastoihin ja noutamalla itse varaus on maksuton, muutoin maksaa 50 snt.
