Tampereen suojellut rakennukset saa näkyviin kaupungin karttapalvelussa osoitteessa https://kartat.tampere.fi/oskari/. Valitse vasemman reunan valikosta "karttatasot", sitten esiin tulevasta valikosta "kaavoitus" ja vielä "asemakaava". Valitse sitten sen alla näkyvistä vaihtoehdoista "Asemakaavojen rakennus- ja rakennekohtainen suojelu (julkinen)" aktiiviseksi. Suojellut rakennukset on merkitty karttapohjaan oranssilla värillä. Sivun alalaidasta voi vaihtaa pohjaksi ilmakuvan, josta merkintä erottuu paremmin.
Apuna tämän vastauksen antamisessa on ollut maailmaa nähnyt ja erinäisiä hartauspuheita kuullut teologi ja pappi. Hänen mukaansa kertomasi ajatus tai pieni tarina ei ole peräisin Ann Landersilta, vaan se on suosittu kertomus, jota kerrotaan eri puolilla maailmaa, Bulawayosta Bogotaan, mitä erilaisimmissa yhteyksissä, joko taruna tai peräti omana kokemuksena tai omaan uneen perustuvana tapahtumana.
Siitä löytyy versioita varmasti myös suomalaisessa (hartaus)kirjallisuudessa. Kyseessä on uusi legenda, joka saa kertojastaan riippuen erilaisia merkityksiä ja lisävärityksiä. Kun siis kerrot tätä tarinaa eteenpäin, voit sanoa että alkuperäinen tekijä on tuntematon.
Kyseessä on varmaankin Eeva Kilven runo Vanhanpiian viikonloppu, joka löytyy kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) ja myös Tämän runon haluaisin kuulla 3 -antologiasta. Runo alkaa seuraavasti:
Tulisit nyt kun aurinko paistaa
tulisit nyt kun sataa
tulisit nyt kun minä olen yksin
tulisit nyt kun tuli muitakin.
Voit käyttää Kirjastot.fi sivun Frank monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/ Sieltä valitset Maakuntakirjastoalueet ja seuraavaksi Varsinais-Suomi ja Kaikki. Frank hakee samanaikaisesti kaikista tietokannoista, mutta siitä voi hakea vain yhdellä asiasanalla kerrallaan. Voit käyttää esim. asiasanaa "murrekirjallisuus" tai "murteet". Täytyy kuitenkin huomoida että saat selville vain teoksen sijainnin ja joudut vielä teoksen tiedoista tarkistamaan, mitä se pitää sisällään ja onko se tieto- vai kaunokirjallisuutta sekä minkä Suomen alueen murteesta on kysymys. Lista ei ole kattava, koska asiasanoitus vaihtelee eri kirjastoissa.
Sinun kannattaisi hakea myös erikseen Turun kaupunginkirjaston Aino aineistorekisteristä http://www.turku.fi/aino...
Tarkoittanet Klose & Luckeschin kappaletta Hear My Song, Violetta, jonka ovat tulkinneet ainakin Josef Locke, Frank Sinatra, Ray Adams ja Glenn Miller yhtyeineen. Laulun lyriikat ovat lainauksia La Traviata -oopperasta.
Ray Adamsin versiota laulusta en löytänyt Helmet-haulla, mutta sen sijaan Glenn Millerin ja Ray Eberlen tulkinta kappaleesta löytyy Millerin vastikään ilmestyneeltä kokoelmalta The Solid Gold Collection (2007).
CD:n saatavuuden voit tarkistaa Helmetistä:
http://www.helmet.fi
Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä:
Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696.
Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45
Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
Yhtään täysin vapaasti käytettävää suomalaisten lehtien artikkeliviitetietokantaa ei taida olla. Tässä tietokantoja, joita voi käyttää esim. yleisten tai korkeakoulukirjastojen verkoissa. Lisätietoa tietokantojen käyttöoikeuksista löytyy linkin kautta:
- Aleksi, kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokanta
http://www.btj.fi/?path=btj_aleksi
- Arto, kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokanta
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/arto.html
Vapaasti internetissä käytettäviä verkkolehtitietokantoja ovat ainakin nämä:
- http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/elehdet.html
- http://digi.lib.helsinki.fi/index.html
- http://www.lib.helsinki.fi/suoma/
Kyseinen elokuva voisi olla Thom Eberhardtin ohjaama Gross Anatomy vuodelta 1989. Se on esitetty Suomessa nimellä Leikitäänkö lääkäriä? MTV3-kanavan ohjelmistossa 13.6.1994. Elokuvan päähenkilö on Matthew Modinen esittämä kevytmielinen lääketieteen opiskelija Joe Slovak. Yksi hänen ohjaajistaan on lupusta sairastava tohtori Rachel Woodruff, jota näyttelee Christine Lahti.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet mukaan sukunimi Lamminen levittäytyy lähes 40 Länsi- ja Keski-Suomen paikkakunnalle; eniten Lammisia asuu Porissa, Tampereella, Turussa, Ruovedellä, Alajärvellä ja Salossa.
Etymologialtaan Lamminen kuuluu sukunimistömme lampi-kantaisiin nimiin. Mikkonen ja Paikkala: "Murteissamme sana lampi vaihtelee: Itä-Suomessa se on lampi, lännempänä lammi, Keski-Pohjanmaalla lamppi. Taivutettaessa sitä voidaan sanoa esim. lemmella, lammilla (yleisin) tai lampilla. Tämän kirjavuuden pohjalta on kehittynyt joukko talonnimiä ja niistä sukunimiä: Lammi, Lampi, Lammila, Lammela, Lampila, Lampela, Lamminen ja Lampinen."
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default...
Muskettisoturit ovat saaneet nimensä aseesta, jolla Ludwig XIII varusti joukko-osaston vuonna 1622. Pitkäpiippuinen musketti korvasi hakapyssyn. Musketti pystyi lävistämään jopa metallilevyn, mutta asetta oli hankala käyttää, koska se painoi 7-9 kiloa ja se piti ammuttaessa asettaa haaratukeen. Kokenut musketööri pystyi laukaisemaan aseensa ja lataamaan sen uudelleen 30-60 sekunnissa.
Nimestään huolimatta muskettisoturien tärkein ase oli kuitenkin kalpa, joka oli aina mukana käden ulottuvilla. Kalpa oli yhden käden pistomiekka, jonka terää yritettiin taistelussa työntää vastustajan vartaloon. Muskettisoturit niittivätkin mainetta taitavina miekkailijoina.
Helmet-hausta voi etsiä kirjoja sanoilla New York kaunokirjallisuus ja kohdistaa haku pudotusvalikosta lasten kokoelmaan: Hakutuloksen lopusta löytyy vanhimman kirjat. Helmet-haku sivulla http://helmet.fi/search*fin/X
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta voi tehdä hakuja esimerkiksi näin: kirjoita ylimpään sanahaku-kenttään New York ja rullaa esiin luokka ja laita siihen 84.2. Tällä tavoin tule esiin jonkin verran pääasiassa nuortenkirjoja, joiden tapahtumapaikkana on New York. Kannattaa kokeilla myös sanahaulla Yhdysvallat, ja mahdollisesti rajata vuosilla vanhimmat seikkailut pois.
Onnet-tietokantaan on tässä vaiheessa luetteloitu vanhan aineiston lisäksi parhaiten vuoden 1993 jälkeen julkaistuja kirjoja. Tietokanta löytyy sivulta...
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä kirjastossa. Korttia haettaessa on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus ja allekirjoitettava lainaajatietolomake, jonka mukaan kortin hakija sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Lisätietoja Turun kaupunginkirjaston asiakkuudesta löytyy kirjaston internetsivuilta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=5096&culture=fi-FI&conte…
Emme saaneet kysymyksessä tietää minkä maalaisista kolikoista on kyse. Yleissääntönä voi kuitenkin todeta että rahojen arvoa kannattaa selvittää kirjallisuuden ja rahaliikkeiden kautta. Pari kirjavinkkiä:
- Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2012 = Finska mynt och sedlar c. 1400-2012 : luettelo arviohintoineen
- Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
- Standard catalog of world coins. 2013 : 1901-2000
Alempana on linkkejä rahaliikkeiden sivuille, sivuilta löytyy yhteystietoja josta voi kysyä:
http://www.ekman.fi/
http://www.holmasto.com/
Raskas Patteristo 12 (Rask. Psto 12) perustettiin jatkosodan aattona kesäkuussa 1941 Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiirin toimesta Messukylässä. Patteristoa ei alistettu heti sodan alusssa millekään divisioonalle, mutta varsin pian se toimi ensin IV Armeijakunnan sekä sittemmin 15. Divisioonan alaisuudessa Karjalan Kannaksen takaisinvaltauksessa sekä myöhemmin asemasodan aikana Kannaksella Raudun pitäjän lähistöllä.
Patteristosta ei ole tiettävästi kirjoitettu minkäänlaista historiikkia. Patteriston sotapäiväkirjoja sekä muita virallisia asiakirjoja säilytetään kuitenkin Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia(www.arkisto.fi). Tämän arkistoaineiston yhteydessä saattaa olla jonkinlaisia nimilistoja.
Kannattaa...
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
Anni Polva on itse kirjoittanut kolme muistelmateosta:
Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus ja Elettiin kotirintamalla.
Hänestä löytyy lisäksi tietoja teoksista: Heitä luetaan. 1981 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 1999; näissä käsitellään "aikuiskirjailija" Polvaa. Nuortenkirjailijana häntä on esitelty teoksissa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1995 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. 1996. Kaikki nämä teokset, tai ainakin osa niistä, löytynevät useimmista kirjastoista.
Lisäksi Anni Polva on itse kertonut itsestään Infoplaneetan sivulla http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html
Kyselit tutkielmaa elektronisten ostolaskujen käsittelystä. Verkkokauppa taitaa olla se päivän sana, jota tutkitaan, aineistoa löytyy runsaasti. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohakusta http://www.libplussa.fi/ voit hakea aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Valitse haun kohteeksi asiasana tai luokka ja hakusanaksi voit laittaa verkkokauppa. Tällä tavoin löydät n. 40 teosta.
Esimerkki alla
Karjalainen, Niko Sähköinen liiketoiminta--haaste strategialle. WSOY, Porvoo, 951-0-24334-5
Helsingin kaupunginkirjastossakin on tutkittu kirjastoaineiston hankintaa Internet-kirjakauppojen kautta
http://www.lib.hel.fi/julkaisut/nettihankinta.htm
Jos toivot löytäväsi aiheesta opinnäytetyön,...
