Espanjalaiselta runoilijalta Antonio Machadolta ei ole suomennettu yhtään kokonaista kokoelmaa. Aale Tynnin Tuhat laulujen vuotta –runoantologiassa on joitakin suomennoksia hänen runoistaan, mutta kysymäsi runon säkeistö ei ollut niiden joukossa. Vaikuttaa siltä, että sitä ei ole suomennettu
Satu voisi olla Laura Sointeen Vuorenhaltijan lahja –kirjan satu nimeltä Mustat helmet (ilm. 1953). Siinä esiintyvät Pohjolan isännän poika Hannu ja Etelän isännän tytär Silja, mustat helmet ja köyhä tyttö Mirja. Karjaan kirjastossa kirjaa ei ole, mutta pääkaupunkiseudulla se on Pasilan kirjavaraston kokoelmissa, Arabianrannan, Kauniaisten ja Tikkurilan kirjastoissa.
Yksittäisten sanojen ja termien kääntäminen riippuu myös asiayhteydestä, jossa sanoja käytetään. Esimerkkikäännöksissä on käytetty useampia sanakirjoja.
informationssystem
tietojärjestelmä
information system
datavärd – tätä ei sanakirjasta löytynyt, mutta esiintyy kyllä tässäkin muodossa.
databasvärd
tietokannan ylläpitäjä, tietokantaisäntä
database management ( tietokannan ylläpito) database administrator (tietokannan valvoja)
återvinning av information ur databaser
tietokantahaku
database search
återvinning av information (informationssökning)
tiedonhaku
information retrieval tai data retrieval (atk)
Käytetyt lähteet:
Suursanakirja Ruotsi-Suomi, WSOY, 2007.
Suursanakirja Suomi-Ruotsi, WSPY, 2004.
ATK-sanakirja 1, tietotekniikan...
Äidillenne suositeltu humoristinen teos on Alan Bennettin Epätavallinen lukija (Basam Books, 2008). Sanat "Kaikki on koirien syytä" löytyvät kirjan takakannen esittelytekstistä.
Jean Estoril - oikealta nimeltään Mabel Esther Allan - oli syntynyt
Cheshiressa Isossa-Britanniassa vuonna 1915. Hän kuoli vuonna 1998.
Hän julkaisi myös nimellä Priscilla Hagon ja Anne Pilgrim. Ensimmäinen
Jean Estorilin nimellä julkaistu kirja oli Ballet for Drina (1957).
Se ilmestyi suomeksi nimellä Annen balettihaave vuonna 1991. Kirjailijalta on suomennettu vain viisi ensimmäistä Drina/Anne -sarjan kirjaa; kaikkiaan niitä ilmestyi 10.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimi ”Viemerö” on peräisin Etelä-Pohjanmaalta. Se saattaa olla peräisin paikannimestä, johon sisältyy sana ”viemerö” (’rinne, ahde, viettävä maa, vieru’). Ensimmäinen kirjallinen maininta on Johan Viemerö vuodelta 1855 Nurmosta. Sukunimi on ollut käytössä ainakin Lapualla, jossa on samanniminen kyläkin.
Mihinkään laajempaan sukututkimukseen ei tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista ryhtyä.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi ) löytyy Tapani Pertun Tanssi elämän tanssi -äänite ainoastaan kasettina, joka kuuluu Espoon Leppävaaran kirjaston ( http://espoonkirjasto.mork.net ) musiikkiosaston kokoelmaan. Vastaamishetkellä kyseinen kasetti näyttäisi olevan paikalla. Hyllyssä olevaa aineistoa pikalainoja, romppuja ja videoita lukuunottamatta voi tilata puhelimitse mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
LP-levynä Tanssi elämän tanssi on saatavana esim. Joensuun, Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoista. Kaukopalvelupyynnön voi täyttää kirjastossa tai jättää internetin välityksellä: (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/kaukop.htm ). Kaukopalvelupyyntö maksaa helsinkiläisille...
Helsingin kaupunginkirjastossa Domus-nimistä lehteä on tilattu pääkirjastoon ja Rikhardinkadun kirjastoon. Pääkirjasto säilyttää lehteä kuluvan ja sitä edellisen vuoden ja Rikhardinkadun kirjasto kuluvan ja 5 edellistä vuotta.Kirjastot myyvät lehtiensä vuosikertoja kerran vuodessa 8.2. Lainan päivänä. Pääkirjasto myy siis 8.2.2001 vuoden 1999 ja Rikhardinkatu vuoden 1996 Domus-lehdet.
Kokonaisena valmistettu peltosirkku (Emberiza hortulana) on ollut Ranskassa perinteinen gastronominen herkku. Tapa tuli yleisesti tunnetuksi presidentti Francois Mitterandin aikana, koska hän herkutteli tällä ruokalajilla, useimpien muiden tyrmistykseksi. Mitterandin on sanottu syöneen kaksi kokonaista peltosirkkua viimeisellä ateriallaan 1996, mutta useimmissa Euroopan maissa, myös Ranskassa, on pikkulintujen syöminen kielletty vuodesta 1999 alkaen. Lakia kuitenkin rikotaan ilmeisesti paljon ja muutama vuosi sitten tunnetut kokit halusivat peltosirkun taas ruokalistoille. Suomessa peltosirkku on nopeasti katoamassa oleva laji ja yhtenä syynä pidetään laitonta pyydystämistä Lounais-Ranskassa.
Heikki Poroila
Vonkamies tarkoittaa uitossa tukkien kulkua vartioivaa miestä. (Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa)
Viralliset ristimänimet - eritoten tuplanimet - koettiin ennen vanhaan tarpeettoman juhlallisina arkikäyttöön ja kyläyhteisöissä oli aivan tavallista, että ne lyhenivät, muuntuivat tai korvautuivat erilaisilla lempi-, kutsuma-, kölli- ja haukkumanimillä.
"Vaikka kumpaisellekin aviopuolisolle oli kasteessa annettu tuplanimet, ja vaikka kirkkoherra kirjoitti myös kenkkäämäänsä vihkiraamattuun vaimon nimeksi Riitta-Stiina ja miehen kohdalle Lauri Herman, ei heitä ruvettu puhuttelemaan näin juhlallisesti. Riitta-Stiina lyheni Riituksi ja Lauri Herman muuttui peräti Herkoksi tai...
Internetistä löytyi seuraava selitys: "Sacred or spiritual marriage, union of archetypal figures
in the rebirth mysteries of antiquity and also in alchemy. Typical examples are the representation of Christ and the Church as bridegroom and bride
(sponsus et sponsa) and the alchemical conjunction of sun and moon."
Suomeksi suunnilleen: "Pyhä tai hengellinen avioliitto, esikuvallisten hahmojen liitto antiikin jälleensyntymisen salaisuuksissa sekä alkemiassa.
Tyypillisiä esimerkkejä ovat Kristus ja kirkko sulhasena ja morsiamena sekä auringon ja kuun alkemistinen yhteys."
Apuna tämän vastauksen antamisessa on ollut maailmaa nähnyt ja erinäisiä hartauspuheita kuullut teologi ja pappi. Hänen mukaansa kertomasi ajatus tai pieni tarina ei ole peräisin Ann Landersilta, vaan se on suosittu kertomus, jota kerrotaan eri puolilla maailmaa, Bulawayosta Bogotaan, mitä erilaisimmissa yhteyksissä, joko taruna tai peräti omana kokemuksena tai omaan uneen perustuvana tapahtumana.
Siitä löytyy versioita varmasti myös suomalaisessa (hartaus)kirjallisuudessa. Kyseessä on uusi legenda, joka saa kertojastaan riippuen erilaisia merkityksiä ja lisävärityksiä. Kun siis kerrot tätä tarinaa eteenpäin, voit sanoa että alkuperäinen tekijä on tuntematon.
Viron musiikista löytyy tietoja seuraavista linkeistä:
Estonia Wide Web http://www.ee/www/Entertainment/Music/welcome.html
Tuglas-seuran Viron musiikkilinkit
http://www.tuglas.fi/linkit/linkit.html
Kirjasta: Etnomusikologian vuosikirja 1991-92:
Virolaisen kansanmusiikin historialliset kerrostumat ja tyylit / Ingrid Rüütel. Helsinki, Suomen etnomusikologinen seura, 1992 http://www.libplussa.fi/
Lehtiartikkeli-viitteitä voit käydä hakemassa kirjaston neuvontapisteissä joissa voidaan tehdä haku artikkelitietokantoihin. Kirjastojen musiikkiosastoilla on myös erityisiä musiikkitietokantoja joista voi tehdä kyseisen haun. Kaupunkirjaston http://www.lib.hel.fi/musko/ tietokannat ovat maksuttomia.
Viroa koskevissa kysymyksissä palvelee myös...
Vanhojen rahojen hinnat riippuvat mm. niiden kunnosta ja esiintymismääristä. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas (Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004) voi saada viitteelistä tietoa kunkin vuoden hinnoista. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta www.helmet.fi
Voit myös tutustua www.numismaatikko.fi sivustoon.
Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa os. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Improvisaatiosta on olemassa esimerkiksi:
- Koponen, Pia: Improkirja, 2004
- Routarinne, Ismo: Improvisoi, 2004
- Johnstone, Keith: Impro : improvisoinnista iloa elämään ja esiintymiseen, 1996
Käsikirjoittamista käsittelevät mm. seuraavat:
- Leino, Tomi: Sanoista eläviä kuvia, käsikirjoittajan opas, 2003
- Käsikirjoittaminen, toim. Elina Hirvonen, 2003
Fennica - Suomen kansallisbiografia- on kaikkien käytössä oleva tietokanta https://finna.fi . Fennicasta asiasanalla improvisointi löytyi 25 viitettä.
Myös teoksista, joissa käsitellään elokuvan käsikirjoittamista voisi saada vinkkejä:
- Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalut, 2002
Netissä:
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/artikkelit/aal…
- Elina Halttunen: Lupaus...
Tarkoittanet Klose & Luckeschin kappaletta Hear My Song, Violetta, jonka ovat tulkinneet ainakin Josef Locke, Frank Sinatra, Ray Adams ja Glenn Miller yhtyeineen. Laulun lyriikat ovat lainauksia La Traviata -oopperasta.
Ray Adamsin versiota laulusta en löytänyt Helmet-haulla, mutta sen sijaan Glenn Millerin ja Ray Eberlen tulkinta kappaleesta löytyy Millerin vastikään ilmestyneeltä kokoelmalta The Solid Gold Collection (2007).
CD:n saatavuuden voit tarkistaa Helmetistä:
http://www.helmet.fi
Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä:
Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696.
Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45
Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
