Helena Åhmanin väitöskirja, Oman mielen johtaminen - näkemyksiä ja kokemuksia yksilön menestymisestä postmodernissa organisaatiossa (Teknillinen korkeakoulu, 2003), kuuluu useiden yliopistokirjastojen kokoelmiin. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät LINDAsta - yliopistokirjastojen yhteistietokannasta, jota voi käyttää maksutta kirjastoissa ( http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/LINDA.htm ).
Alkoholilain mukaan anniskeluluvat myöntää lupaviranomainen, joka on Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus. Kannattaa kysyä asiaa heiltä. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.sttv.fi/
Heidän sivuiltaan löytyy myös lakitietoa anniskeluasioista:
http://www.sttv.fi/alkoholi_frameset.htm
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (1979) pesti on palvelussopimus, pestiraha piialle t. rengille sopimuksen vahvistamiseksi maksettu vaihtelevan suuruinen rahasumma.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on suomennettu varsin paljon viime vuosina, joten suomenkielistä luettavaa löytyy runsaasti.
Adams, Fred: Elämää multiversumissa (Like, 2004)
Bryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikesta (WSOY 2005)
Ganten, Detlev: Luonto, tiede ja elämä : kaikki, mitä tulee tietää (Ajatus 2007)
Krauss, Lawrence M.: Atomi : matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen (Terra cognita, 2002)
Ward, Peter D.: Tuntematon elämä : vieraan elämän synteesi ja Nasan tutkimukset maanulkoisesta elämästä (Ursa 2006)
Lehtiartikkeleita:
Palmgren, Gorm: Elämän aineksia avaruudesta (Tieteen kuvalehti 5/2007)
Palmgren, Gorm: Elämän resepti : kaikki ainekset tiedossa - tekotapa tuntematon (Tieteen kuvalehti 13/2005)...
Runo La Llorona on Luis Martzin kirjoittama (ei pidä sekoittaa englannin kielen professori Louis L. Martziin). Se löytyy suomennettuna Helena Lemisen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian esittävän taiteen koulutusohjelman opinnäytetyöstä Nainen joka synnytti itsensä : Frida Kahlo peilinä ja inspiraation lähteenä (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37279/stadia-1207127999-2.pd… ). Opinnäytetyön liitteenä on Lemisen kirjoittaman näytelmän "Frida Kahlo – rakkaus ja rohkeus" käsikirjoitus. Pdf-tiedoston sivulla 78, näytelmän kohtauksessa nro 17 ”Siivet”, Frida laulaa kyseisen runon. Käsikirjoituksessa on runon sekä espanjan- että suomenkielinen teksti.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevista taiteen sanakirjoista ei löytynyt määritelmiä kysymillesi termeille. Kannattaa ottaa yhteyttä Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon:
http://www.aralis.fi/taik.html
Bonusten eli vahinkohistorian siirtämisestä kannattaa kysyä omalta vakuutusyhtiöltä, koska käytännöt voivat vaihdella. Esimerkiksi Lähivakuutuksen Liikennevakuutusoppaassa http://www.lahivakuutus.fi/FI/autoliikkeet/Liikennevakuutusopas/Bonusja… todetaan, että vahinkohistorian voi siirtää ainoastaan käytöltään ja laadultaan samanlaisten ajoneuvojen liikennevakuutusten kesken. Toisin sanoen bonusten siirtäminen luvanvaraisen ja yksityiskäyttöisen ajoneuvon välillä ei onnistuisi.
Olet oikeassa. Käräjäoikeuden ratkaisu on julkinen, jollei tuomioistuin määrää sitä joltakin osin pidettäväksi salassa. (Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 30.3.2007/370 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070370). Esitutkintamateriaali on kuitenkin salassa pidettävää materiaalia siihen asti kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621).
Julkisuuslain mukaan ”pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava...
Useissa suomen murteissa tanhua tarkoittaa molemmin puolin aidattua tietä, karjakujaa, tannerta tai karjapihaa. Aidatun kujanteen perällä olevaa taloa on kutsuttu mm. Tanhuanpääksi. Tätä kautta talonnimestä on tullut myös sukunimi. 1900-luvun alussa myös muutama ruotsinkielinen Siren ja Malin on vaihtanut nimensä Tanhuanpääksi.
Sekä talon- että sukunimenä nimi on yleinen varsinkin Satakunnassa mutta myös Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kysymyksestäsi ei selvinnyt, millä paikkakunnalla asut, mutta hain aineistoa aiheeseesi pääkaupunkiseudun aineistohausta Plussasta. Sitä kautta löytyivät teokset Benner, Asiantuntijuus hoitotyössä (1999) ja Oksanen, Asiantuntijuudesta perioperatiivisessa hoitotyössä Marian sairaalan leikkausosastolla (1999) sekä Hoitotyön vuosikirja 1996 (väestö ja hoitotyön asiaantuntijuus). Niiden lisäksi sinun kannattaisi etsiä tietoa Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannasta, jonne on kerätty artikkeliviitteitä suomalaisista lääketieteellisistä julkaisuista. Lisäksi siellä on tiedot suomalaisista lääketieteellisistä väitöskirjoista. Hakemalla asiasanalla asiantuntijuus löytyi 10 viitettä. Terveystieteiden keskuskirjaston internetosoite on...
Kukkamaalaukset olivat erityisen suosittuja Hollannissa 1600-1700-l:lla. Tuon ajan maalareita ovat esim. Ambrosius Bosschaert (1573–1621), Dirck de Bray (1635–1694), Rachel Ruysch (1664–1750) ja Jan van Os (1744–1808).
1800-1900-l:lla kukkia ovat maalanneet mm. Claude Monet (1840–1926), Georgia O'Keeffe (1887–1986) ja Emil Nolde (1867–1956).
2000-l:n kukamaalareista mainittakoon vielä Alex Katz (s. 1927), Marc Quinn (s. 1964) ja Petra Cortright (s. 1986)
Kotimaisia kukkia maalanneita taiteilijoita ovat esim. Ester Helenius (1875–1955), Greta Schalin (1897–1993), Heikki Marila (s. 1966), Johanna Oras (s. 1970) ja Nanna Susi (s. 1967).
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita B2- ja B3-tason saksan kielen lukion oppikirjoja. Esimerkiksi oppikirjasarjat Antenne ja Magazin.de.
Nämä tasoluokitukset eivät tosin taida vastata yleisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaista taitotasoa, vaan tarkoittavat lukion oppimäärää.
Kokoelmastamme löytyy kuitenkin ainakin yksi oppikirjasarja, joka varmuudella vastaa yleiseurooppalaisen tasomäärittelyn B- ja C-tasoja: Mittelpunkt-sarja (tasoina B2 ja C1).
Kirjastosta saattaa löytyä enemmänkin B2.1 tason ja sitä ylempien tasojen oppikirjoja. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että läheskään kaikki kielten oppikirjat eivät sisällä merkintää eurooppalaisen viitekehyksen...
Terijoen hallitus oli Stalinin talvisodan alkupäivinä asettama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto solmi avunantosopimuksen. Hallituksen tarkoituksena oli sekä oikeuttaa talvisota että osoittaa että varsinaista sotatilaa Suomen kanssa ei ollut, ja toimia miehitetyn Suomen uutena hallituksena. Neuvostoliiton sotamenestyksen jäätyä suunniteltua heikommaksi Terijoen hallitus osoittautui rasitteeksi. Se lakkautettiin vähin äänin maaliskuussa 1940.
Lähteitä:
Jussila, Osmo: Terijoen hallitus 1939-40. WSOY 1985.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansantasavalta
Molemmat lausemuodot ovat oiken. Lausemerkitys on sama riippumatta siitä kumpaa ilmaisumuotoa käytetään. Ilmaisumuotojen välillä voi kuitenkin esiintyä painotuseroja.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viitettä Hiski Salomaasta:
1. Simo Westerholm: Hiski Salomaa 100 vuotta
(artikkeli on lehdessä Uusi kansanmusiikki
1991: 2, s. 21, 23)
2. Heikki Palaskari: Lännen lokari
(artikkeli on lehdessä Kansanmusiikki
1983: 2, s. 26-31)
Lehdet ovat luettavissa esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.
Aurora kirjastojen aineistotietokannasta http://intro.rovaniemi.fi:8001/ löytyy CD-ROM -levy ja video, joista pitäisi löytyä hirven ääntelyä. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa Aurorasta. SUOMEN fauna [Elektroninen aineisto] / Martti Hanhela, Heino Hanhela Nisäkkäät Särkijärvi : M. ja H. Hanhela 1997 2 CD-ROM -levyä. Video(VHS) NISÄKKÄÄT [Videotallenne] [S.l.] : Castle Communications, 1996 ; Pukkila.
Yleisesityksiä Indonesian kulttuurista löydät teoksista "Muinaisten kuningaskuntien aarteita Indonesiasta" / toim. Tapio Suominen, 1996, Heikkilä-Horn, Marja-Leena: "Kaakkois-Aasia--historia ja kulttuurit", 2000, ja Miettinen, Jukka O.: "Indonesia saarien kulttuurit", 1993. Indonesian teatterista ja tanssista kerrotaan Jukka O. Miettisen kirjassa "Jumalia sankareita demoneja--johdanto aasialaiseen teatteriin", 1987. Balin kulttuuria esitellään kirjassa "Paratiisielämää--balilaista taidetta ja kulttuuria", 1999. Musiikkitiede-lehden numerossa 2/1993 käsitellään Indonesian kansanmusiikkia. Kansanmusiikkia on myös cd:llä "Music for the Gods--The Fahnestock South Sea Expedition: Indonesia". Indonesialaisesta ruokakulttuurista löydät tietoa...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy useita cd-levyjä, joilla on poloneesi-musiikkia. Voit hakea niitä käyttäen aihehakua ja antamalla hakusanaksi poloneesit. Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeesta voit rajata hakua valitsemalla aineisto-valikosta aineistolajiksi cd-levy. Kunkin levyn tarkemman sisällön saat esille klikkaamalla löytyneen viitteen alleviivattua nimeä. Voit soittaa kirjastoon, jossa sopivalta näyttävä levy on paikalla saadaksesi selville yksittäisen kappaleen keston. Itäkeskuksen kirjastossa oli paikalla Helsingin Poliisisoittokunnan levy Vanhoja tansseja, joka sisälsi myös poloneeseja, mutta ne olivat kestoltaan huomattavasti lyhyempiä kuin 10 min.
