"Lasten kirjapaketti" on nimeltään sarja, johon kuuluvat esim. kirjat Tuhmajussi ja Tulukset. (Nimeen liittyy myös sana kirjakerho erään kirjan takakannen logossa.) Fennica -tietokannassa voi tehdä Tarkennetussa haussa sanahaun termillä lasten kirjapaketti?
https://finna.fi
Hakutulokseen saadaan kaikki sarjan kirjat ja niitä voi selata internetissä myös kotikoneella.
Linkki Fennican aloitussivulle
https://finna.fi
Tervetuloa kirjaston tietopalveluun tai lastenosaston neuvontaan, jos haluatte apua koko listan saamiseksi.
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne teosta eikä kirjailijaa, joten ainakaan vielä sitä ei näytä suomennetun. Suurimpien suomalaisten kustantamojen sivuilta ei myöskään löytynyt ennakkomainintaa kirjan mahdollisesta tulevasta suomennoksesta, eikä liioin vapaalla internethaulla. Toisaalta kirja on niin uusi (julkaistu Ruotsissa tämän vuoden tammikuussa), että on hyvinkin mahdollista, että sen suomentaminen on jossakin kustantamossa tekeillä.
En suosittelisi, koska puuvilla imee hyvin kosteutta ja saattaa sitten vaikkapa alkaa homehtua helposti. Yleensä suihkuverhot tehdään muovista tai vaikkapa jostakin jostakin muovitetusta kankaasta. Toisaalta kannattaa olla myös varovainen ja välttää PVC-muovia. Ks. tarkemmin:
http://www.vihrealanka.fi/node/1940
Esim. EVA-muovi voisi olla parempi vaihtoehto tai esim. polyestersatiini.
Muita ohjeita ks.
http://www.kylpyhuone.com/Suihkuverhot.htm
http://www.habilux.fi/index.html?n=14893
http://vaatetus.com/html/kuitu/luonnon/co.htm
Suomessa myydään kiukaita n. 135000 -145000 kpl / vuosi. Sähkölämmitteisten kiukaiden osuus on 55-60%, loput tietenkin puulämmitteisiä. Määrät- ja prosentit vaihtelevat vuosittain riippuen rakentamisen volyymistä ja talouden kehityksestä.
Lähde: Harvia Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Kullervo Harvia
http://www.harvia.fi/
Merilinjan 1. kausi on julkaistu dvd-muodossa. Satakirjastojen kokoelmista se löytyy Porin, Huittisten ja Ulvilan kirjastoista. Lisätietoa Satakirjastoista osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/
Runo löytyy ainakin teoksesta Leikkejä pienille lapsille : Satupirtti. II osa, Porvoo : WSOY, 1911. Satupirtti ; n:o 12.
Kirjassa ei ollut mainittu, että kenen runo se on, mutta Kaarina Helakisan se ei kuitenkaan ole. Hän syntyi vasta 1940-luvulla.
Sähköisiä kirjoja ei valitettavasti voi tietääkseni varata. Voit kuitenkin katsoa kirjan saatavuuden klikkaamalla yläreunassa olevaa linkkiä Siirry sivulle https://www2.helmet.fi/ebook/index.html?isbn=951-37-4495-7. Sen jälkeen pääset kirjautumaan järjestelmään kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Jos kirja on lainassa, täytyy vain odotella, että se palautuu. Mikäli luokkakaverisi ovat jotenkin onnistuneet varaamaan nimenomaan e-kirjan, kannattaa kysyä heiltä, miten he ovat siinä onnistuneet.
Tiesitkö muuten, että kyseistä kirjaa on tällä vastaushetkellä painettuna versiona saatavilla Hammaslääketieteen kirjastosta tai Viikin kampuskirjastosta? Sieltä lainaamiseen tarvitaan erillinen Helka-kortti, mutta se on ilmainen ja sen saa...
Kysymäsi nimet ja muita suomalaisia etunimiä kiinalaisin kirjoitusmerkein löytyy Suomi – Kiina – seuran sivuilta http://kiinaseura.lasipalatsi.fi/tietoa/nimia00.html
Suomalaisia nimiä kiinaksi koskevia kysymyksiä on tässä palvelussa esitetty aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
Hakusanoiksi sopivat kiinan kieli etunimet tai vaihtoehtoisesti kiinan kieli nimet.
Historiallisten rakkausromaanien kirjoittajista löytyy useita tarjokkaita. Löytyisiköhän kaivattu kirjailija tästä joukosta: Victoria Holt, Danielle Steel, Barbara Cartland, Georgette Heyer, Susan Howatch, Rosamunde Pilcher, Maeve Binchy, Jude Deveraux.
Runon kirjoittaja on Uuno Kailas; runon nimi on Pallokentällä. Se on painettuna esim. teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla (1978); myös: Kootut runot / Uuno Kailas (1977).
Tämä merikartta löytyy HelMetkirjastoista ja voi tehdä kaukolainapyynnöön omassa kirjastossa.
Kartan julkaisutiedot ovat seuraavat: CD merikartta IK. K : Keitele ympäristöineen = CD sjökort IK = CD nautical chart IK. Helsinki : Vantaa : Merenkulkulaitos, Karttakeskus, 2000 Painos Windows. - [uusi p. 2005].
Tekstiviestit saapuneista varauksista ovat yleisimpiä mobiilipalveluja suomalaisissa kirjastoissa. Joissakin kirjastoissa on myös mahdollista saada muistutus erääntyvistä lainoista mobiilipalveluna. Myös aineiston selaus matkapuhelimen avulla on mahdollista joissakin kirjastoissa. Uudemmissa verkkokirjastoratkaisuissa on myös mahdollista älypuhelimilla seurata omia lainoja ja tehdä varauksia. Aineiston saapumisilmoituksista tekstiviestinä peritään sama varausmaksu kuin postitse tai sähköpostitse ilmoittamalla. Maksut vaihtelevat eri kirjastoissa ja kirjastokimpoissa yleisemmin 0,50€ - 1€ välillä.
Mobiilipalvelut ovat kirjastojärjestelmien kirjastoille maksullisia lisäominaisuuksia, joita kirjastot tai kirjastokimpat ottavat käyttöön...
HelMet-kirjastoissa ei ole Heiskaset-sukukirjaa, mutta Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa on. Kirjasto on kaikille avoin ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.genealogia.fi/kirjasto.html.
HelMet-kirjastoista löytyy teos Heiskasten sukuseura ry 1960-2010, toimittanut Hannu Heiskanen, julkaistu 2010. Tämä teos on mahdollista tilata Tikkurilan kirjastoon.
Eppu Normaali -yhtyeestä on kirjoitettu historiikki:
Tiimalasin santaa : Eppu Normaalin tarina / Santtu Luoto (2000)
Mäntyharjun kirjastossa tätä kirjaa ei ole. Kysele kaukolainamahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Epuista kirjoitettuja lehtiartikkeleita löytyy Soundi-lehdestä. Lehdet ovat Mäntyharjun pääkirjastossa:
- Pantse Syrjä : "jos yrittää tehdä kaikki biisit kunnolla, niin väkisinkin joku onnistuu" (Soundi: 2012, nro 3, s. 22-27)
- Kuistillinen Eppuja (Soundi: 2011, nro 10, s. 90-94)
Yhtyeen virallisilla kotisivuilla ja Wikipediassa on paljon tietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eppu_Normaali
http://www.eppunormaali.fi/
Yleisradion Elävässä arkistossa on myös mm. Martti Syrjän henkilökuva vuodelta 1983 ja musiikkia 1980-luvulta:...
Hain vastausta kysymykseesi erilaisista Vaasan historiakirjoista sekä 1920-luvun osoite- ja puhelinluetteloista. 1920-luvun osoitekirjoissa mainitaan kansakoulujen ja oppikoulujen lisäksi kaupungissa olleen seuraavat oppilaitokset: Vaasan kauppakoulu (suom. ja ruots.), Vaasan teollisuuskoulu, Kauppa-apulaiskoulu, Vaasan käytännöllinen naisopisto, Vaasan kotitalouskoulu, Ruots. pikkukouluopettajarseminaari ja suomalaisia ja ruotsalaisia valmistavia kouluja 3 kpl. Moni näistä oppilaitoksista oli varmasti tarkoitettu kansakoulun suorittaneille.
Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli ylemmän kansakoulun oppimäärä tai "vastaavat tiedot". Opettajarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen. Vaasan teollisuuskoulussa opetettiin yleisten...
Vantaan kaupunginkirjastoon voi päästä kesätöihin kirjastovirkailijan tehtäviin (lainausta,palautusta,hyllytystä) 1 kuukauden ajaksi, jos on vantaalainen koululainen tai opiskelija. Tietotekniikan tuntemus katsotaan eduksi. Hakuaika on keväisin n. maaliskuussa. Kaupungin yhteispalvelupisteistä saa hakulomakkeita.
Kirjastonhoitajan tehtäviin (tietopalvelu,aineiston valinta,kokoelmien hoito jne.) vaaditaan alan korkeakouluopintoja. Viime vuosina ei kirjastonhoitajille ole Vantaalla juurikaan otettu kesälomasijaisia.
Suomen kansallisbibliografiatietokannasta FENNICAsta http://fennicaw.lib.helsinki.fi löytyi Salme Setälän suomentamasta E.T.A. Hoffmannin sadusta kaksi painosta, joilla on eri kuvittajat:
Pähkinänrusentaja ja hiirikuningas Maximilian Liebenweinin piirtämin kuvin. Hämeenlinna : Karisto, 1918. Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig.
ja
Pähkinänsärkijä Kuv. Matti Kota. Gummerus, 1982. Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig. Ilm. aiemmin 1918 nimellä Pähkinän rusentaja ja hiirikuningas.
