Internetistä löytyi seuraava selitys: "Sacred or spiritual marriage, union of archetypal figures
in the rebirth mysteries of antiquity and also in alchemy. Typical examples are the representation of Christ and the Church as bridegroom and bride
(sponsus et sponsa) and the alchemical conjunction of sun and moon."
Suomeksi suunnilleen: "Pyhä tai hengellinen avioliitto, esikuvallisten hahmojen liitto antiikin jälleensyntymisen salaisuuksissa sekä alkemiassa.
Tyypillisiä esimerkkejä ovat Kristus ja kirkko sulhasena ja morsiamena sekä auringon ja kuun alkemistinen yhteys."
Suomen Hotelli- ja ravintolaliiton sivuilta osoitteessa http://www.shr.fi/ löytyy pdf-muotoinen opas, jossa on selkeät perusohjeet ravintolan perustajalle. Kirjastosta löytyy pari kirjaa ravintolan perustamisesta: Jukka Kallion Ruokayrittäjän käsikirja (SR-julkaisut, 1993) ja Timo Hallamaan Yritystoiminta hotelli- ja ravintola-ja matkailualalla (3.p. 1997). Yrityksen perustamisesta yleensä on paljonkin kirjoja, esim. Editan kustantama Yrityksen perustamisopas (uusin p. vuodelta 2002). Näitä voit hakea aineistorekisteristämme http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla ensin pikahaun, sitten yhdistelmähaun, jossa voit käyttää esim. asiasanoja yritykset ja perustaminen.
Luvassa on oikea kirjasyksy, useilta kustantamoilta saapuu juuri syksyksi uusia kirjoja. Kirjailijat tuntuvat nauttivan kirjoittamisesta juuri kesäisin.
Uusia, kirjastoon saapuvia kirjoja voit tulla katsomaan tänne Oulunsalon kunnankirjastoon (Kauppa- ja palvelukeskus Kapteeniin, Karhuojantie 2).
Tai sitten voit seurata uusien kirjojen saapumista ja tehdä varauksia suoraan netissä OUTI-kirjastojen sivulla http://outikirjastot.fi/Outi?formid=form2&sesid=1124192585 valitse julkaisuvuodeksi alakulmaan väli 2005-2005 ja rajaa kirjastoksi Oulunsalon kunnankirjasto.
Tässä muutamia sivustoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Awriter_37
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/198
http://www.nuorisokirjailijat.fi/tiainen-marja-leena.html
https://www.tammi.fi/kirjailija/marja-leena-tiainen
Marja-Leena Tiaisesta on kirjoitettu parissa kirjassa:
Matka mielikuvitukseen : lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista / toimittanut Päivi Heikkilä-Halttunen, Helsinki : Tammi, 2004
Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002 / toim. Kaarina Kolu ja Teresia Volotinen. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Lukufiilis, Virikkeitä ja Onnimanni –lehdet ovat muiden ohella...
Anni Lehtoseen liittyvää tietoa löytyi seuraavasti:
Martti Haavio, Viimeiset runonlaulajat (kertoo mm Malisten suvusta ja Anni Lehtosesta myös; Pekka Huttu-Hiltusen artikkeli "Anni Lehtosen runolauluoppi" kirjassa: Tuulen jäljillä - kirjoituksia kansanperinteestä ja kulttuurihistoriasta (toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki), Kalevalaseuran vuosikirja, 1999; Stig Söderholm, Vienankarjalaisen rituaali-itkun rakenne ja tuottamismallit: tapaustutkimus, pro gradu -työ: Turun yliopisto, 1982 (tutkimuskohteena Anni Lehtonen); Terhi Utriainen, Kuolema tekstinä: kuoleman ja ihmisen väliset merkityssuhteet vienankarjalaisen Anni Lehtosen perinneteksteissä, lisensiaatintyö: Helsingin yliopisto, 1992; Juminkeko - Kalevalan ja...
Mervi Kosken Lastenrunojen hakemisto 2 (BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004) on ryhmitelty aiheen mukaan, ja varsin kattava listaus uniaiheisista runoista ja kehtolauluista löytyy s.318-327. Kokoelmassa Pikku Pegasos (18. painos, Otava, 2001) on unirunoja s.263-280. Unikeinu (Otava, 2000) on kokoelma, jonka kaikki runot liittyvät jotenkin uneen. Lastenrunojen hakemisto löytyy pääkirjaston käsikirjastosta, Pikku Pegasos on lainattavissa lastenosastolla ja Unikeinua on tällä hetkellä hyllyssä kirjastoautossa ja Jukolan ja Tuomelan lähikirjastoissa.
Mette (samoin kuin Metta) ovat saksalaisia lyhentymiä Metchild- eli Mathilde-nimestä. Sen merkitys taas on "voimakas taistelija". Mathilde-nimen muita yleisiä lyhentymiä eri kielissä ovat mm. Hilda ja Hilde, Tilda ja Tilde, Maude, Maud, Tilly ja Milda.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevista taiteen sanakirjoista ei löytynyt määritelmiä kysymillesi termeille. Kannattaa ottaa yhteyttä Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon:
http://www.aralis.fi/taik.html
Yliopistokirjastojen Linda-tietokannan kautta löytyy paljonkin opintojen lopputöitä aiheesta, alla uusimpia:
- Kehollinen ilmaisu osana lukion monikulttuurista musiikkikasvatusta [Elektroninen aineisto] / Emmi Tauriainen (2010)
- Musiikkikasvatus : näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen / toimittaneet Jukka Louhivuori, Pirkko Paananen ja Lauri Väkevä (2009)
- Romanilasten ja -nuorten motivaatio peruskoulun musiikinopetuksessa [Elektroninen aineisto] / Henna Aaltonen (2008)
- Musiikinopettajan interkulttuurinen kompetenssi / Anni Luoma (2008)
Musiikki osana venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten kulttuuri-identiteettiä ja akkulturaatiota [Elektroninen aineisto] : viiden maahanmuuttajanuoren kokemuksia omasta identiteetistä,...
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan nimistä Pauna, Paunonen ja Paunu: Paunaa on arveltu maastosanaksi 'lammikko, lätäkkö, suvanto vedessä, maakuoppa, syvennys', Paunoseen sisältynee Urbanus-nimen kansankielinen asu, Paunu on hämäläis-satakuntalainen talon- ja sukunimi.
Vastaavat tiedot löytyvät myös Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (v.1988)
Kyselin asiaa kollegoilta, jotka ovat tehneet paljon kirjavinkkausta lapsille ja nuorille. He sanoivat, että mitään virallista luokitusta Harry Potterin sopivuudesta ei ole olemassakaan. Heidän mukaansa lukumieltymykset ovat hyvin yksilöllisiä, joten on vaikea ylipäätään sanoa jotakin täsmällistä ikäryhmää kirjojen kohdalla. He myös totesivat, että esimerkiksi elokuvien kohdalla ikäsuositukset ovat helpompia, koska elokuvat voivat helpommin tehdä liian jännittävän vaikutuksen liian nuoreen lapseen kuvavyöryllään. Kirja taas on helpompi jättää kesken, jos se on liian paksu tai tylsä tai jännittävä. Näin kirjojen kohdalla itse kokeileminen on melko turvallista.
Kirjaston kirjoille määritellään kirjastossa yksi pääluokka, jonka perusteella kirjat ovat hyllyssä. Sen lisäksi voidaan lisätä lisäluokkia, joiden avulla ne tulevat luokalla haettaessa aineistorekisteristä esille.
Yleisissä kirjastoissa käytetään kymmenluokitusjärjestelmää (YKL), jossa mm. tuossa 99.1-luokassa on elämäkerroiksi luokitellut kirjat. Elämäkerroissa on puhtaasti elämäkerralliset teokset, mutta teosten sisältö saattaa olla lähellä esim. kaunokirjallisuutta. Silloin voidaan käyttää lisäluokkia. Tässä kirjassa on lisäluokkana kirjallisuudentutkimuksen luokka 86.95.
UDK-luokitusta käyttävät tieteelliset kirjastot, ja tässä nimenomaisessa kirjassa proosakirjallisuuden UDK-luokkaa 895 -3 on käytetty esim. tieteellisten...
Tarkoituksenmukaisin tiedonlähde metsätaloudellisten tilastotietojen jäljittämiseen on Metsätilastollinen vuosikirja edeltäjineen, joita on julkaistu vuodesta 1887 lähtien.
Metsätilastollinen vuosikirja löytyy PDF-muotoisena verkosta vuodesta 1996: http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2010/index.html
Hakkuutilastot löytyvät luvusta 3, Metsien hoito, taulukosta 3.0, Metsänhoito- ja metsänparannustyöt.
Avohakkuiden vuosittainen määrä vaihtelee huomattavasti. Vuosina 2001-2010 vaihteluväli on ollut 93 000 hehtaarista (2009) 174 000 hehtaariin (2007).
Laulu on peräisin Suomen nuorison laulukirjasta (toimittavat P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen), jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901. Kirjan saa lainaan Tikkurilan musiikkivarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20nuorison%20lauluki…
Laulun sanat löytyvät myös Marttojen laulukirjasta. Tämä Suomalaisen Marttaliiton toimittaman kirjan ensimmäisen painoksen (vuodelta 1931) laulut löytyvät verkostakin Internet Archive -sivustolta. Kysymäsi laulun nimi on Aate pyhä ja kallis, ja se on kirjan laulu numero 82:
https://archive.org/stream/MarttojenLaulukirja/MarttojenLaulukirja_djvu…
Nimi Jofiel (Jophiel) on hepreaa ja tarkoittaa jumalallista kauneutta tai jumalan kauneutta.
Nimi on tullut tunnetuksi juutalaisen mystiikan arkkienkeli Jofielista. Sittemmin hänet on mainittu kirjallisuudessa esimerkiksi englantilaisen John Miltonin (1608–1674) teoksessa Kadotettu paratiisi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jophiel
Tämä Paavo Sarkkaman säveltämä ja sanoittama kolmiosainen lasten laulunäytelmä Pienet sydämet on harvinaista kyllä julkaistu sekä nuottina, äänitteenä että videotallenteena, jotka kaikki löytyvät HelMet-kokoelmasta. Laitan tähän alle valmiit linkit kuhunkin tallennemuotoon:
Nuotti http://luettelo.helmet.fi/record=b1497022~S9*fin CD-levy http://luettelo.helmet.fi/record=b1497023~S9*fin VHS-kasetti http://luettelo.helmet.fi/record=b1083167~S9*fin
Heikki Poroila
Kukkamaalaukset olivat erityisen suosittuja Hollannissa 1600-1700-l:lla. Tuon ajan maalareita ovat esim. Ambrosius Bosschaert (1573–1621), Dirck de Bray (1635–1694), Rachel Ruysch (1664–1750) ja Jan van Os (1744–1808).
1800-1900-l:lla kukkia ovat maalanneet mm. Claude Monet (1840–1926), Georgia O'Keeffe (1887–1986) ja Emil Nolde (1867–1956).
2000-l:n kukamaalareista mainittakoon vielä Alex Katz (s. 1927), Marc Quinn (s. 1964) ja Petra Cortright (s. 1986)
Kotimaisia kukkia maalanneita taiteilijoita ovat esim. Ester Helenius (1875–1955), Greta Schalin (1897–1993), Heikki Marila (s. 1966), Johanna Oras (s. 1970) ja Nanna Susi (s. 1967).
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Sen mukaan kysymäsi kone on valmistettu vuonna1927.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Gabriella on johdettu hepreankielisestä miehennimestä Gabriel, joka merkitsee 'Jumala on voimakas' tai 'Jumalan taistelija'. Raamatussa Gabriel on myös arkkienkelin nimi.
Erika ja Eerika ovat Erikin sisarnimiä. Erik on muinaisskandinaavinen nimi ja tarkoittaa yksin hallitsevaa. Erik oli suosittu Ruotsin ja Tanskan kuninkaiden nimenä ja Suomeen nimi tuli ruotsalaisen ristiretkeilijä Erik Pyhän mukana 1150-luvulla. Erika oli Ruotsissa erityisen suosittu nimi 1980-90-luvuilla ja Suomessa vähän myöhemmin 1990-luvulla. 2000-luvulla yleiseksi tuli nimen suomalaistettu muoto Eerika.
Tilastotietoja etunimien tarkoista lukumääristä löytyy Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/...
Molemmat lausemuodot ovat oiken. Lausemerkitys on sama riippumatta siitä kumpaa ilmaisumuotoa käytetään. Ilmaisumuotojen välillä voi kuitenkin esiintyä painotuseroja.
